Jatkumo.NET

Alueet => Vapaa => Pitkät => Aiheen aloitti: Norma B - ma 29.02.2016, 15:51:07

Otsikko: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 29.02.2016, 15:51:07
On näitä tullut jauhettua kyllästyttävyyteen asti, mutta kun ne jaksaa (taas) hiertää. Toivoisin etten jää tähän yksinäni horisemaan, vaan olisi joillain muillakin uskallusta avautua, etten tunne itseäni täysdorkaksi. Vaikka eipä siinä mitään uutta olisi, ja esim. Suoli24-tyyppisellä sivustolla saisin vain kuulla kunniani. Ne joita ei moiset ongelmat rassaa eivät tietenkään myöskään voine vastata kuin vain että jaa, vai niin.

Ongelmat alkoivat samalla kun seksielämäni alkoi, eli 19-vuotiaana tutustuin mieheen joka useampaan kuukauteen ei tehnyt elettäkään minnekään seksiin päin, ja sitten useamman kokeilun myötä osoittautui ejakulaatio-impotentiksi. Seuraava kumppanini oli puolestaan omasta mielestään vastoin tahtoaan homo (konkreettisella tasolla biseksuaali), ja hänellä oli sama vika kuin edellisellä. Tämän jälkeen törmäsin satunnaislöydöksenä mm. mieheen jolla oli melkein täysimpotenssi (tämä mies kertoi olevansa ihastunut johonkuhun naiseen jonka hän oli tavannut salilla), mieheen joka oli neitsyt vielä 26-vuotiaana ja oli sitä myös minun jäljiltäni kun olin yhden illan kuunnellut miehen juttuja veljensä iki-ihanasta vaimosta, ja mieheen joka oli ollut 4 v selibaatissa nymfomaanin kanssa parisuhteessa oltuaan. Jälkimmäiselläkin oli ongelmia, kumin kanssa, mutta häneen silti ihastuin sikana koska oli mukava luonne ja kehotyypiltään just presis mieleiseni.

Tämän lisäksi tapasin vielä miehen joka kertoi ensitreffeillä ettei enää seiso kunnolla kun hän oli tunkenut pippuria esinahkansa alle, häneen en sekaantunut millään tavalla ja raivosin päässäni että en enää ikinä ala mitään yhdenkään seksuaaliongelmaisen miehen kanssa.

Varmasti osa tämänkin foorumin väestä on noita juttujani aiemmin lukenut.  ::)

Sitten löysin tulevan tokan eksäni ja mitään ongelmia ei ollut, ennen kuin itse sairastuin. Ei siitä sen enempää, mutta 2010 päädyin enempikin irtokokemuksiin kun ei muutakaan tarjolle tullut. Yhdenkään partnerin kanssa ei ollut mitään ongelmaa sen paremmin miehen kuin itsenikään taholta, jos ei erästä Speedy Gonzalesia lasketa. Hänestä eteenpäin pidin entistäkin tiukemmin kiinni siitä että seksitreffit ja kumppaninhakuun keskittyvät seksittömät treffit ovat kaksi eri luokkaa joita en sekoita keskenään. Vuonna 2012 kun viimeisin kokemus oli ollut aikas ok ajattelin että huonoja en enää haluakaan, ja toisaalta krooninen masennus ei kauheammin anna energiaa olla etsimässä kokoajan uutta ja taas uutta hoitoa. Siitä eteenpäin olen sitten ollut selibaatissa itse.

Viime vuoteen asti, jolloin viimein kohtasin miehen jonka kanssa kuvittelin voivani alkaa seurustella. Ja nyt tuli taas ongelmat mukaan kuvioon. Impotenssi. Aika rento tyyppi kyllä sinänsä, ettei menty siihen että "poltan itseni elävältä että tuntuu edes joltain", niin kuin kertoi elämäni eka mies. Ja myönsi että ollut samaa toisenkin naisen kanssa. Tultiin sitten siihen tulokseen että parempi olla vain kavereita, vaikutti siltä että hänen kehonsa kertoi etten ole hänen elämänsä rakkaus, vaikkakin hän väitti pitävänsä ulkonäöstäni jne. Asia oli jotakuinkin ok, vaikka pettynyt olinkin, mutta sitten hän meni toitottamaan miten hyvin hän oli jonkun eksänsä kanssa sopinut yhteen ja aina oli ollut seksi ylimaallista. Silloin iski jälkikäteen katkeruus, myönnettäköön! Nuoresta asti olen saanut kuulla miesten juttuja siitä miten heillä on ollut joku nuoruuden rakkaus, ah niin ihana... Jotkut ovat tajunneet että se nuoruus sinänsä on tehnyt tilanteesta ihanan, jotkut ovat varmaan edelleenkin siinä luulossa että se nainen oli oikeasti tosi ihana. Varsinkin jos se nainen jätti miehen, niin sittenhän mies ei ehtinyt häneen kyllästymään, ja tunne jäi päälle.

Oli miten oli, alkoi kyrsiä aivan kaikki. Kaikuja siitä tuli varmaan esille jossain ketjussa potenssiasioista. Sitä kun suuttuu, niin jotkut tietyt yksityiskohdat jotenkin tulevat räikeämmin esille. Tämän uusimman "ongelmatapauksen" kanssa se että hän on ollut tekemisissä jotenkin seksuaalisesti sulkeutuneiden ja arkojen naisten kanssa, joten se että vaikka olen sosiaalisesti estoisehko, mutta en seksuaalisesti, on varmaan tällaiselle miehelle outoa. Tottakai sitä alkaa häpeämään ja syyllistymään että onko tämä väärin että minä en jaksa kuukausikausia odotella miehen aloitetta, vaan saatan sen omalla kömpelöllä tavallani tehdä itsekin, että päästään asiassa eteenpäin. Onko väärin tuntea halukkuutta, onko väärin olla kehollisesti nopeasti valmis? Onko väärin olla oma itsnsä kehoineen ja mielineen, kun tuon tuostakin saa havaita ettei ole yhteensopiva jonkin miehen kanssa?

Tuon tuostakin on tietenkin aika suhteellinen käsite jos laittaa pellit kiinni vuosiksi ja sitten järkyttyy kun heti ensimmäisen kanssa menee päin helvettiä. Mutta mistä energiaa ja motivaatiota enää yrittää, kun se 90-luvun kierros ongelmamiesten parissa on kumminkin hyvässä muistissa? Vai onko kaikilla miehillä jotain ongelmia aina suhteen alussa? Tähän en jaksaisi uskoa, kun jokusenkin miehen kanssa kaikki on sujunut ihan ok heti ensimetreiltä.

Kammottaa sekin että alan olemaan niin iäkäs että mahdollisten kumppaniehdokkaiden taholla alkaa varmasti kaikenlaista vaivaa olemaan jo iän puolestakin.

Piti olla asia joka tuottaa ihmiselle suurta onnea ja nautintoa elämässä. Ei ollut.  >:( Noh, moni varmaan tyrkyttää jotain simppeliä panomiestä että pääsee taas satulaan takaisin, mutta kun ne suruttomat pojat tuntuvat rasittavan yksinkertaisilta. Hakeudun aina herkkien, älyllisten ja monimutkaisten miesten seuraan, ja tulos on mitä on.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - ma 29.02.2016, 16:04:22
Hakeudun aina herkkien, älyllisten ja monimutkaisten miesten seuraan, ja tulos on mitä on.

Ongelman ydin taisi löytyä viimeisestä lauseesta. Herkkien, älyllisten ja monimutkaisten miesten on vaikea keskittyä seksiin, sillä tilanne tuo päähän entistä enemmän herkkiä, älyllisiä ja monimutkaisia ajatuksia, jotka vievät mielenkiinnon itse seksistä.

Ehkä horminitoiminnallakin on jotakin tekemistä asian kanssa. Testosteroni saa vehkeet seisomaan, mutta ehkäisee samalla herkkyyttä, älyllisyyttä ja monimutkaisuutta.

Älä kuitenkaan heitä hanskoja heti tiskiin. Saatat saada ajan kanssa henkisesti kiinnostavasta miehestä kovankin rakastajan kun et luovuta liian helpolla. Ota itsekin vastuuta seksileikkeihin ryhtymisestä äläkä vieritä sitä kokonaan miehille.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 29.02.2016, 16:23:42
Hakeudun aina herkkien, älyllisten ja monimutkaisten miesten seuraan, ja tulos on mitä on.

Ongelman ydin taisi löytyä viimeisestä lauseesta. Herkkien, älyllisten ja monimutkaisten miesten on vaikea keskittyä seksiin, sillä tilanne tuo päähän entistä enemmän herkkiä, älyllisiä ja monimutkaisia ajatuksia, jotka vievät mielenkiinnon itse seksistä.

Ehkä horminitoiminnallakin on jotakin tekemistä asian kanssa. Testosteroni saa vehkeet seisomaan, mutta ehkäisee samalla herkkyyttä, älyllisyyttä ja monimutkaisuutta.

Älä kuitenkaan heitä hanskoja heti tiskiin. Saatat saada ajan kanssa henkisesti kiinnostavasta miehestä kovankin rakastajan kun et luovuta liian helpolla. Ota itsekin vastuuta seksileikkeihin ryhtymisestä äläkä vieritä sitä kokonaan miehille.

Henkisesti kiinnostavasta ehkä, mutta toistetusti impotentiksi heittäytyvästä en. Jos tämä kuulostaa julmalta, niin tuossa tosiaan vetoan tuohon 90-luvun kokemuskavalkadiini. Itsetunnolleni ei tee hyvää että minun pitäisi kerta toisensa jälkeen havaita etten kelpaa ja ole tarpeeksi haluttava. Ei se minunkaan egoni mistään teräksestä ole tehty.

Tarvitsisin miehen joka ei säikähdä sitä että nainenkin voi olla halukas. Kun seuraan seksiaiheisia sivustoja netissä, kerta toisensa jälkeen tulee sellainen tunne että moni mies ei kertakaikkiaan siedä eikä hyväksy muuta skenaariota kuin sen että hän itse viekoittelee naisen ja se että se kestää pitkään. Ehkäpä sellainen leikittely, väsyttäminen ja saalistaminen tuottaa joillekin suurta nautintoa, mutta minulle ei tuota nautintoa teeskennellä jotain muuta kuin mitä olen (halukas ja aloitteellinen). Miehen pitää kestää se että saatan olla halukas viimeistään 2. tapaamisella, enkä jaksa vehdata kuukausikaupalla. Siinä vain tuhlaantuu koko elämä ja ehkä turhan ihmisen kanssa.

Naiset ovat neuvoneet että jos sinkkuus alkaa jurppia, pitää etsiä pano. Näin ei ole niin paljoa paineita jos tapaa jonkun normaaleilla treffeillä, voi rauhassa tutustua ilman että pitää uida liiveihin. Minulle ongelma taitaa olla se että tuntuu oudolta ajatella että samaan aikaan olisi panokaveri jonkun kanssa ja tapailisi siveästi toista. Se tuntuisi vilpilliseltä ja teennäiseltä. Mutta tietenkin jos johonkuhun tutustuu, niin eihän se ole mikään lupaus mistään ja heti alussa ei saisi olla sitä asennetta että nyt alkaa suhde tai ei mitään. Olen sitäkin miettinyt että olisiko tämä viimeisin kumppaniehdokas välttämättä sittenkään ollut juuri Se Sopiva. Sujui seksi tai ei, niin ei meistä ehkä paria olisi tullut kuitenkaan. Ehkä laitan liikaa asioita seksin syyksi.

 :P
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - ma 29.02.2016, 16:48:50
Onko perinteinen yhdyntä ainoa seksin muoto joka sinulle kelpaa? Voithan pyytää miestä tyydyttämään sinut jollakin muulla tavalla.

Vaikka olin kyllä ymmärtävinäni, ettei seksuaalinen tyydytys ole se pääasia, vaan se, että tunnet itsesi himoituksi.

(https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/ba/26/cf/ba26cff3269f240f2076307dc191e701.jpg)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 29.02.2016, 17:04:55
Kombinaatio on paras, se että koen sekä seksuaalista tyydytystä (=orgasmeja) että itseni halutuksi. En koe itseäni halutuksi ilman onnistunutta penetratiivista genitaali/genitaali-yhdyntää, koska parhaimmillaan se voi olla jopa/lähes spirituaalinen kokemus. Olenkin joskus veistellyt että Jumalatarta pitää palvoa yhtymällä. Steriiliiys, selibaatti ja muu itsensä kurittaminen on miesjumalien heiniä.

Seksisaiteilla on käynyt kyllästymiseen asti selväksi että monen moni mies on lääpällään cunnilingukseen. Vaikea sitten tietää että onko näin vain koska heistä ei muuhun ole. En välitä siitä touhusta, koska siinä jää yksin, ei tule sellaista tunnetta että me olemme tässä yhdessä ekstaasissa.

***

Ei taida taaskaan kukaan muu kertoa omista kielteisistä kokemuksistaan. En tiedä sitten onko se liian pelottavaa tuoda esille että aina ei vörki. Omalla kohdallani siihen on kompastuttu minun mielestä liian monta kertaa, ja sen takia se asia sitten pelottaa, sekin. Kuten jossain sanoinkin, olen joskus myös itkenyt sitä tilannetta että miehellä ei toimi. (Sen bodarin tapauksessa.) Jos tulee valtava pettymys, sitä on kauhean vaikea pidätellä tunteitaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 29.02.2016, 17:22:12
Kumma jos bodarilla ei toimi, kun ne napsii hormoneja ihan sikana. Liekö ollut homobodari tai jotain...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - ma 29.02.2016, 17:38:11
Omalla kohdallani siihen on kompastuttu minun mielestä liian monta kertaa, ja sen takia se asia sitten pelottaa, sekin. Kuten jossain sanoinkin, olen joskus myös itkenyt sitä tilannetta että miehellä ei toimi.

On jotenkin hämmentävää, että pahimmat pelkosi tuntuvat liittyvän juuri miehen stondikseen. Pelkäät ettei miehellä edessäsi seiso ja samaan hengenvetoon pelkäät että seisookin niin paljon, että mies ottaa sinut väkisin. Tekisi mieli käsitellä tässäkin seksuaalista valtaa ja sen ilmenemismuotoja, mutta en nyt ryhdy tämän enempää sotkemaan keskustelua.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - ma 29.02.2016, 17:44:23
Kumma jos bodarilla ei toimi, kun ne napsii hormoneja ihan sikana. Liekö ollut homobodari tai jotain...

Jos hormonien napsimisen lopettaa, loppuu erektiotkin hetkeksi, kunnes kehon oma hormonituotanto taas toipuu.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 29.02.2016, 19:13:18
Jos Normaa yhtään lohduttaa, niin nuo ongelmat ovat olleet varmasti toiselle osapuolellekin kipeitä asioita. Yleensä kipeämpiä miehille.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 29.02.2016, 22:03:21
No niinhän ne oli. Eka miesystäväni (sanoisin poikaystäväni, mutta en voi kun hän oli minua lähes 11 v vanhempi eikä mikään poika siis) tosiaan jutteli kamalia asian johdosta. Oli 80-luvun loppu ja hänen hämäräperäinen mainintansa lääkkeiden hinnoista (josta ei sitten voinut selventää mikä lääke kyseessä, vaikka kysyin) sai jälkikäteen epäilemään että olisi ollut ongelmia mielialalääkkeiden takia. Niistähän tunnetusti voi tulla ongelmia orgasmin saamisessa. Mutta kun se ei ollut varmaankaan erityisen tunnettua silloin... Eka eksäni puolestaan, tämä biseksuaali, sanoi ettei hän uskalla survoa naista niin kovaa että saisi - ehkä kumista oli hänelle haittaa. Plus hänkin käytti milloin mitäkin lääkettä, enimmäkseen Diapamia. Seksi minulle oli ihan ok hänen kanssaan, eikä hänkään mitenkään kauhean ahdistuneelta vaikuttanut, mutta 4 v päästä häntä ei sitten jaksanut enää koko touhu erikoisemmin kiinnostaa.

Jos ihminen kokee olevansa jotenkin normista poikkeava, homo tai transseksuaali tms. niin olisi mielestäni hyvä että hän mahdollisimman nuorella iällä lähtee etenemään siihen suuntaan mihin hän tuntee vetoa. Kamalan monta vuotta menee hukkaan ja siinä sivussa ehkä jonkun toisenkin elämää hukkaan kun ihmetellään, vatvotaan ja veivataan. Jos vaikutan kärsimättömältä ihmiseltä, niin osansa varmaan sekin tekee että olin lopulta aikas vihainen että mitä helvettiä minä teen miehen kanssa joka ei edes tunne naisiin vetoa. Katsoo ettei voi rakastua kuin naisiin, mutta himoitsee miehiä.

Niin, olen minä sitäkin jossain hahmotellut että minkä vuoksi kaipaan ja hinkuan rakastettua ja pelkään tulevani raiskatuksi. Minulle juttu menee niin että koska minua ei kerta kukaan voi rakastaa ja minä haluan rakkautta (kaikkine karvoineen), niin tullen syyllisyyttä ja häpeää siitä että olen tarvitseva ihminen. Ja koska syyllisyyttä tunteva pelkää tietenkin myös rangaistusta, pelkään että joku mies tulee ja pitelee minua pahoin siitä hyvästä että haluan miehen josta pidän, enkä ketä tahansa miestä. Mutta voi tietysti olla että tuollainen analyysi on jo liian monimutkainen, ja lopultakin sekin riittää että minua on ahdisteltu vanhojen ukkojen taholta (aivan kuten äitiänikin, ja jos oma vanhempikaan ei ole voinut asialle mitään, niin se tekee oman olon entistäkin avuttomammaksi).

En tiedä onko miehenä jotenkin kauhean vaikea mieltää millaiselta naisesta tuntuu kun saman sukupuolen jäsenistä voi yhtälailla löytää sen kamalimman kauhun kuin suurimman rakkaudenkin. Miesten ei yleensä tarvitse pelätä että nainen pahoinpitelee tai tappaa. Miehen suurin pelko naisten kanssa on varmaan se ettei tule kenenkään hyväksymäksi ja rakastamaksi. On se minunkin, eli siis joudun yhtälailla pelkäämään että minua ei koskaan kukaan rakasta, kuin sitäkin että minua pidellään pahoin. Siinä on pikkaisen liikaa pelättävää, ja siksi kai olenkin kokolailla heittänyt rukkaset tiskiin miehen etsimisessä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ti 01.03.2016, 10:19:40
Omalla kohdallani siihen on kompastuttu minun mielestä liian monta kertaa, ja sen takia se asia sitten pelottaa, sekin. Kuten jossain sanoinkin, olen joskus myös itkenyt sitä tilannetta että miehellä ei toimi.

On jotenkin hämmentävää, että pahimmat pelkosi tuntuvat liittyvän juuri miehen stondikseen. Pelkäät ettei miehellä edessäsi seiso ja samaan hengenvetoon pelkäät että seisookin niin paljon, että mies ottaa sinut väkisin. Tekisi mieli käsitellä tässäkin seksuaalista valtaa ja sen ilmenemismuotoja, mutta en nyt ryhdy tämän enempää sotkemaan keskustelua.

En kyllä ole ihan varma, voiko tätä sekoittamista välttää asiasta keskustellessa. Tuo oivallus rakastamisesta ja haluamisesta on varmaan aika oikeaan osuva = ellei mies halua naista, naisen on vaikea uskoa, että rakastaa.

Itse olettelen, että tämä juuri johtuu niistä myyteistä, joita toistuvasti toistellaan: mies haluaa aina, naisella on seksuaalista valtaa, koska mies haluaa aina, jne. Ja kun näin ei todistettavasti ole, naiselta on otettu pois paitsi seksuaalinen valta (jota hänellä kuulemma pitäisi ihan vain naiseutensa takia olla,johon hänen naiseutensa perustuu) sekä rakastettuna oleminen (ks. edellä).

Verkko on siis monimutkainen molemmille. Ja on tietysti kukunpuppua väittää, että juuri mies ei voisi käyttää seksuaalista valtaa pihtaamalla. Sehän se vasta kolahtaakin, jos mies sanoo, että SINÄ et haluta. Ja tämähän on myös miesten tavallisin vallankäytön muoto yleisestikin: annetaan ymmärtää, että koska nainen on tuommoinen, ei häntä kukaan halua. Jospa saisin euron vaikkapa jokaisesta kerrasta, jolla näillä foorumeilla ovat tulleet poikaset selittämään, miten tuollaista ranstakkaa ei kukaan halua eikä tuollaisella oikeasti voi mitään miestä olla! Tämän katsotaan ilman muuta olevan pahin loukkaus, mitä naiselle voi sanoa.

Se, että itselläni ei juurikaan ole jakaa kielteisiä kokemuksia, johtuu tosiaankin siitä, että olen niin tavishetero. Ei meidän seksielämässä yleensä ole niin monimutkaisia virityksiä, että niistä nyt oikein olisi kokemuksiksi kertoilla.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 01.03.2016, 23:19:04
Edit: Poistin varmuuden vuoksi, vaikka en järin uskokaan että höpinöistäni kukaan itseään tunnistaa. En halua loukata, minulla ei vaan ole muutakaan paikkaa missä analysoida tuntojani joita tulee jos ihmisten kanssa menee mönkään.

 :-[
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ti 01.03.2016, 23:45:49
Seksi on tutkitusti parasta ikävuosien 40 ja 50 välillä. Tuskin muuttuu surkeaksi sen jälkeenkään, aivan kuten ei ollut sitä sitä ennenkään. Tässä mielessä on turhaa haikailla jonkin ikään kuin menetetyn asian perään, kun katovuodet voi kyllä kuroa umpeenkin. Jos on ollut pitkään hiljaiseloa, niin panee sitten kohdalle osuessa senkin edestä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ke 02.03.2016, 00:01:25
Seksi on tutkitusti parasta ikävuosien 40 ja 50 välillä. Tuskin muuttuu surkeaksi sen jälkeenkään, aivan kuten ei ollut sitä sitä ennenkään. Tässä mielessä on turhaa haikailla jonkin ikään kuin menetetyn asian perään, kun katovuodet voi kyllä kuroa umpeenkin. Jos on ollut pitkään hiljaiseloa, niin panee sitten kohdalle osuessa senkin edestä.

Tutkimus taitaa olla ihan omaa käsialaasi. Veikkaan, että ikäsi on 40:n ja viidenkymmenen välillä ja olet saanut sinä aikana kerran naista ja sekin oli maksullinen. Edellisenä vuosikymmenenä et saanut kuin katsella kuvia ja pornoa ja leikkiä herrasmiesheijaria.
Empiirinen tutkimus on tällaista.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ke 02.03.2016, 00:36:56
Tulkaas foorumin naiset rohkeasti kertomaan havainnoistanne impotenssista ja muista mielenkiintoisista ilmiöistä Norman hienon avauksen inspiroimina.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ke 02.03.2016, 10:50:56
Niin. Etten ole yksinäni anomalia tässäkin asiassa.  :) Tai enhän sitten olisi, jos olisi muitakin kaikenlaista kokenutta. Ja onhan sitä muutakin ongelmaa tietysti että seisooko vai ei. Ei seksuaalisuus ole sellainen satavarma onnen lähde kuin ihmisiä yritetään huijata sen olevan.

Monikohan missaa huonot kokemukset sen takia että oli niin kaatokännissä ettei edes muista oliko hyvä seksi vai paha seksi...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Lenny - ke 02.03.2016, 11:21:04
Mielenkiintoinen kysymys sinänsä. Voiko mies koskaan oikeasti suhtautua seksiin "50/50", tai jopa antautua ottavana osapuolena? Tekisi mieleni jotenkin väittää, että ei voi. Jos näin vaikka näennäisesti olisikin, kyseessä on mies joka on tilanteessa hieman "homo" tai sitten hän ei vaan kertakaikkiaan välitä. Panee menemään kuten Kekkonen, sen kun akka ketkuilee. Toisaalta taas populaarikulttuurissa miehen on mahdollista olla sellainen moderni "metromies", joka tekee ihanaa rakkautta naisellensa, kuten Bryan Adams tai Tapani Kansa. Kallistuisin kuitenkin Kekkoseen. Mies, oletko sinä oman elämäsi Kekkonen vai Tapani Kansa?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ke 02.03.2016, 11:52:31
Jotain lätinää pärähti s-postiin:

http://www.kauneusjaterveys.fi/seksi-suhteet/seksi/mika-on-oikea-maara-seksia?utm_source=terveys-uutiskirje&utm_medium=Email&utm_campaign=vko-09-16&ucid=1527723

Sieltä alalinkistä huomioin:

http://www.kauneusjaterveys.fi/seksi-suhteet/seksi/kannattaisiko-pitaa-seksitauko

– Jos tauko kestää tolkuttoman pitkään, kynnys jatkaa seksiä voi nousta turhan korkeaksi. Ikäihmisillä pitkä tauko voi vaikuttaa negatiivisesti hormonitoimintaan. Sopivaa tai liian pitkää taukoa ei voi kuitenkaan kukaan asiantuntija määritellä.

Vaikka yhdynnöistä tai seksistä jonkun toisen kanssa olisi taukoa, omalle keholle kannattaa suoda Santalahden mielestä nautintoa ja arvostusta aina.


Kuinkahan iäkkäistä ikäihmisistä lienee kyse. Oltuani 3,5 v ilman seksiä en ole havainnut muutoksia hormonitoiminnassa, toisaalta oman käden oikeudesta en ole luopunut. En silti katso että dildo, kissa, koira, kaverit ja harrastukset ovat hyvä miehenkorvike, kuten jotkut ihmiset olettavat, väittävät tai tuputtavat. Ihminen jolla on kumppani ei voi edellyttää että jonkun pitäisi olla onnellinen ilman kumppania, ja ihminen joka on onnellinen ilman kumppania, ei voi edellyttää että jonkun toisenkin pitäisi olla onnellinen ilman kumppania. Naisissa varsinkin tuntuu tulevan paljon vastaan tapauksia että alleviivaavat voivansa aivan hyvin ilman miestäkin. Enkä minäkään kokoajan pahoin voi vaikkei miestä olekaan. Elämä on kuitenkin lopultakin enimmäkseen arkista, tasaista ja harmaata, ja sellaiseen tasapainotilaan se päätyy oli elämässä ihmisiä tai ei.

Noin ylipäätään nämä medioiden seksiartikkelit ovat vähän ärsyttäviä, kun niistä tulee sellainen tunne että ei voi elää tervettä elämää jos ei harrasta seksiä. Nykyään seksi on kuin kaurapuuro, ruisleipä, vitamiinit ja kasvikset, eli jotain terveellistä jota elämässä on oltava että voi elää tervettä ja täyspainoista elämää. Ja mielellään sitten kaatua lopulta hautaansa terveenä, joka lienee se suurenmoisin suoritus johon ihmisen pitää tähdätä?  ;D
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 10.03.2016, 14:14:03
Tulkaas foorumin naiset rohkeasti kertomaan havainnoistanne impotenssista ja muista mielenkiintoisista ilmiöistä Norman hienon avauksen inspiroimina.

Yllytyshullu avautuu. Silloin kun vielä harrasti seurustelua, niin tulihan niitä ongelmia eteen. Pari ongelmatapausta oli ainakin. Nämä ongelmat siis ilmenivät ensimmäisellä yrittämällä, minkä tulkitsin lopulta suorituspaineiksi, vaikka tietysti sitä ei-niin-itsevarmana mietti, että missä vika. Pelkään kuitenkin, että itse osaltani aiheutin näitä ongelmia pitkittämällä h-hetkeä, sillä sitä ennen toimintakunto oli tullut tuon tuosta ilmi. Tullkintani siis on, että herkemmillä miehillä ongelmia on enemmän, ja etenkin suorituspaineet vaikuttavat. Naisena näiden paineiden laukaisemisessa ja ongelmaan suhtautumisessa on iso vastuu. Ongelmaa voi joko pahentaa, tai siitä voi auttaa toisen yli. Harmi, että nuorena en ymmärtänyt, mitä olisin voinut tehdä tilanteiden helpottamiseksi.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - pe 11.03.2016, 08:27:22
Tullkintani siis on, että herkemmillä miehillä ongelmia on enemmän, ja etenkin suorituspaineet vaikuttavat.

Pitää varmasti paikkansa. Nuoremmille miehille suorituspaineita aiheuttaa etenkin se, että nykyään seksi ei näyttäydy kahden ihmisen välisenä vapaana leikkinä vaan pikemminkin se on ulkopuolelta käsin normitettu suoritus, jossa tietyt tapahtumat pitää esiintyä tietyssä järjestyksessä. Media määrittelee "oikean" seksisuorituksen ja epävarma nuori pelkää tekevänsä virheen poikkeamalla annetusta kaavasta. Samalla nuori pelkää tuottavansa pettymyksen kumppanilleen ja tämä pelko tekee siitä itseään toteuttavan ennusteen. Tietty itsekkyys parantaisi tilannetta huomattavasti.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - pe 11.03.2016, 08:35:01
Eikös se olekin vanhan kansan sananparsi, että äly se on, mikä aisaa alas laskee.

Eli jos ei turhia mieti, ei omia traumoja tai toisen ajatuksia, niin kai se helpompaa on. Lisäksi ei ehkä ajattele sitäkään, mitä tästä nyt seuraa = eli juuri tuo Bruton ajatus kahden leikistä sikäli, että saattaahan sitä miettiä, että seksi sitouttaa johonkin, mistä ei ole varma, tahtooko sitä. Ja kyllähän suhde muuttuu seksin myötä useinkin erilaiseksi, mitä se aikaisemmin oli.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Hartsi - pe 11.03.2016, 08:45:45
Tullkintani siis on, että herkemmillä miehillä ongelmia on enemmän, ja etenkin suorituspaineet vaikuttavat.

Pitää varmasti paikkansa. Nuoremmille miehille suorituspaineita aiheuttaa etenkin se, että nykyään seksi ei näyttäydy kahden ihmisen välisenä vapaana leikkinä vaan pikemminkin se on ulkopuolelta käsin normitettu suoritus, jossa tietyt tapahtumat pitää esiintyä tietyssä järjestyksessä. Media määrittelee "oikean" seksisuorituksen ja epävarma nuori pelkää tekevänsä virheen poikkeamalla annetusta kaavasta. Samalla nuori pelkää tuottavansa pettymyksen kumppanilleen ja tämä pelko tekee siitä itseään toteuttavan ennusteen. Tietty itsekkyys parantaisi tilannetta huomattavasti.

Niin, tuo vaikuttaa aivan nykyajalta. Se on Modernia ja Teknisesti oikein suoritettua aktiviteettia.

Ei vaan mielestäni ole aivan oikein, että Media yrittää tasapäistää ja normittaa "oikeanlaisen rakkauselämän", siinä sivussa kun normittaa kaiken muunkin ihmiselon, aina vaatetuksesta alkaen.

Normituksen ulkopuolelle jäävät ovat, jos ei ihan häiriköitä, niin kummajaisia kuitenkin, jopa pösilöitä, niin kuin jäsen hibiscuksella on heitä tapana nimitellä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - pe 11.03.2016, 09:06:31
Koska sinulla on viimeksi ollut erektio? Sinuna jättäisin kiltisti tämän aiheen, josta et tiedä muuta kuin sen, ettei sinulla seiso. Naiset eivät voi auttaa sinua.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 11.03.2016, 09:40:50
Yksi vahingollinen "normi" tai kuvaus seksistä on se, että siinä nainen antaa ja mies saa. Vieläpä yhdistettynä luuloon, että mies on aina valmis kuin partiolainen, eikä nainen oikeastaan koskaan todella seksiä kaipaa (mutta antamistensa säätelyllä kyllä pitää miestä pihdeissään). Näistä syntyy tavattoman paljon ongelmia, kun ei tunne pystyvänsä täyttämään niitä odotuksia ja vaatimuksia, mitä luulee jotenkin välttämättömiksi, oikeiksi, kaikille muille helpoiksi täyttää. Oman kumppanin ja oman itsen kuuntelemisen sijaan yritetään täyttää jonkinlaiset hyvän seksielämän kriteerit. Lopulta ei oikein kumpikaan tiedä, onko puutetta enemmän tämän mielikuvan täyttymättömyydestä vaiko siitä, että tosiaan ollaan tyytymättömiä omien tarpeiden täyttymättömyydestä. Miksi verrata vaikkapa seksin määrää jonkun lehtijutun tai kaverin kertomiin määriin, kun ainoa tärkeä kriteeri on niiden määrä suhteessa omiin ja kumppanin tarpeisiin? Olisi ehkä syytä muistaa, että miehenkään halu ja seksuaalisuus ei kestä mitä tahansa paineita ja ärsytystä. Sekin on herkkä ja haavoittuvainen. Tai että myös nainen saattaa kokea tyydyttymättömyyttä - jopa silloinkin, kun seksiä on, vaan se ei syystä tai toisesta ole ihan sen laatuista mitä kaipaa. Lisäksi molemmilla voi olla tilanne, että on sekä "halukas" että "haluton" samaan aikaan. Mies ei saa erektiota halusta huolimatta tai nainen ei oikein sittenkään kiihotu tai into lopahtaa kesken leikin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - pe 11.03.2016, 09:49:20
Yksi vahingollinen "normi" tai kuvaus seksistä on se, että siinä nainen antaa ja mies saa.

Joidenkin arkojen tai kokemattomien miesten kohdalla tämä malli voisi toimia ikään kuin mäkistarttina paremmalle seksille. Kun ensimmäiseen seksikertaan ei liity suurempia suorituspaineita, seuraa onnistuminen ja onnistuminen lisää jatkossa itsevarmuutta. Pikku hiljaa se naisen saaminenkin astuu mukaan kuvioihin.

Mutta jos heti ensimmäisellä kerralla miestä opastetaan kuin sokeaa miinakentällä voi koko homma kaatua jo siihen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - pe 11.03.2016, 10:00:17
Koska sinulla on viimeksi ollut erektio? Sinuna jättäisin kiltisti tämän aiheen, josta et tiedä muuta kuin sen, ettei sinulla seiso.

Jotkut tiettävästi kokevat egologisen elämänsä syvimmät autuuuden hetket yrittessään vittuilla.

VA.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 11.03.2016, 10:03:46
Yksi vahingollinen "normi" tai kuvaus seksistä on se, että siinä nainen antaa ja mies saa.

Joidenkin arkojen tai kokemattomien miesten kohdalla tämä malli voisi toimia ikään kuin mäkistarttina paremmalle seksille. Kun ensimmäiseen seksikertaan ei liity suurempia suorituspaineita, seuraa onnistuminen ja onnistuminen lisää jatkossa itsevarmuutta. Pikku hiljaa se naisen saaminenkin astuu mukaan kuvioihin.

Mutta jos heti ensimmäisellä kerralla miestä opastetaan kuin sokeaa miinakentällä voi koko homma kaatua jo siihen.

Tota...eikös tässä just kerrottu tilanteista, joissa sen kokemattoman nuoren miehen oli vaikeaa täyttää miehen roolia seksin saajana? Minusta siinä ei selitetty mitään siitä, että ongelmaksi olisi muodostunut naisen kokemuksen vajavaisuus. Miehellä kun oli ihan erektionsa kanssa hankaluutta. Suorituspaineet syntyivät siis jostain muusta kuin paineesta tuottaa kumppanille suurta nautintoa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - pe 11.03.2016, 10:12:58
Suorituspaineet syntyivät siis jostain muusta kuin paineesta tuottaa kumppanille suurta nautintoa.

Paineita voi aiheuttaa monikin asia. Kumppanin nautinto on yksi, mutta senkin edelle voi mennä pelko siitä, ettei saa erektiota lainkaan. Täydellinen kykenemättömyys on suurempi häpeä kuin se, että kykenee tyydyttämään edes itsensä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - pe 11.03.2016, 10:32:18
Yksi vahingollinen "normi" tai kuvaus seksistä on se, että siinä nainen antaa ja mies saa.

Joidenkin arkojen tai kokemattomien miesten kohdalla tämä malli voisi toimia ikään kuin mäkistarttina paremmalle seksille. Kun ensimmäiseen seksikertaan ei liity suurempia suorituspaineita, seuraa onnistuminen ja onnistuminen lisää jatkossa itsevarmuutta. Pikku hiljaa se naisen saaminenkin astuu mukaan kuvioihin.

Mutta jos heti ensimmäisellä kerralla miestä opastetaan kuin sokeaa miinakentällä voi koko homma kaatua jo siihen.

En varmaan ymmärtänyt tätä oikein. Oliko ajatus siis, että jos arka ja kokematon ihminen on välittämättä naisen tarpeista, se on hyvä alku? Että naisen on parempi olla opastelematta ja kertomatta, mitä haluaa? Että suu kiinni ja jalat auki?

Aika vaikeaa uskoa. Yleensä kai arat ja kokemattomat haluavat rohkaisua ja neuvoja, siis muissakin asioissa kuin seksissä. Kaikkein yleisimmin kai luottamuksellista, avointa keskustelua peloista ja epäonnistumisen peloista.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - pe 11.03.2016, 10:43:58
Koska sinulla on viimeksi ollut erektio? Sinuna jättäisin kiltisti tämän aiheen, josta et tiedä muuta kuin sen, ettei sinulla seiso.

Jotkut tiettävästi kokevat egologisen elämänsä syvimmät autuuuden hetket yrittessään vittuilla.

VA.

Miten egologinen elämä liittyy vittuiluun? Jos näin on, niin sinulla ei juuri muunlaista elämää olekaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Hartsi - pe 11.03.2016, 12:40:10
Koska sinulla on viimeksi ollut erektio? Sinuna jättäisin kiltisti tämän aiheen, josta et tiedä muuta kuin sen, ettei sinulla seiso. Naiset eivät voi auttaa sinua.

Muistisi, onko peräti huanoo, samoin kykysi rakastella aikuisen oikeesti ? ?

Miehen erektiokyky on sammumaton, mutta ehkä sinulla pätkii, en tiedä, muisteleppas esim Charles Chaplinia.http://www.kuutarha.fi/astrologian-maailma/juttuarkisto2/julkkisjuttuja/charles_chaplin-intohimona_nuo/

16.6.1943 54-vuotias Chaplin vei vihille 17-vuotiaan Oona O´Neillin, Nobel-palkitun näytelmäkirjailijan Eugene O´Neillin tyttären. Chaplinin kuolemaan asti kestäneestä onnellisesta avioliitosta syntyi kahdeksan lasta: Geraldine (1944), Michael (1946) Josephine (1949), Victoria (1951), Eugene (1953), Jane (1957), Annette-Emilie (1959) ja Christopher (1962).

Oliskohan ollut 72-73 v kun oli vielä terävimmillään. Ei itsellänikään ole mitään ongelmia.

Sinulla, dear hibsu, taitaa lakastua toiminnot, koska olet asioista niin kiinnostunut ja vertailet itseäsi muihin miehiin ja heidän erektiokykyihinsä.

Ongelmiesi takia olet, niin kuin kerroit tuossa taannoin, yrittänyt vaihdella kumppania silloin tällöin, kerroppas onko siitä ollut apua siemennykseen tähtäävässä toiminnassasi ?

 Reinholdt JR  setä haluaa kuulla ja samoin varmaan muutkin aiheesta kiinnostuneet ?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - pe 11.03.2016, 13:03:30
Reiskan impotenssi hellittää hetkeksi silloin, kun pääsee haukkumaan Tahaa. Eli jos Taha nyt lähti, niin peli on menetetty.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Hartsi - pe 11.03.2016, 13:07:30
Reiskan impotenssi hellittää hetkeksi silloin, kun pääsee haukkumaan Tahaa. Eli jos Taha nyt lähti, niin peli on menetetty.

Joko se lähti ?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - pe 11.03.2016, 13:22:25

En varmaan ymmärtänyt tätä oikein. Oliko ajatus siis, että jos arka ja kokematon ihminen on välittämättä naisen tarpeista, se on hyvä alku? Että naisen on parempi olla opastelematta ja kertomatta, mitä haluaa? Että suu kiinni ja jalat auki?

Ymmärsit ihan oikein. Aralle miehelle ei välttämättä kannata kasata ensimmäisellä kerralla liikaa suorituspaineita esittämällä pitkää vaatimuslistaa omista tarpeita. Teknisesti ottaen tämä ei tietenkään ole oikeudenmukaista naisen kannalta, mutta ne omat tarpeet voi tuoda pikku hiljaa mukaan suhteen edetessä. Tällä  uhrautumisella nainen voi pienentää riskiä ensimmäisen yhteisen seksikokemuksen täydellisestä lässähtämisestä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - pe 11.03.2016, 13:35:01

En varmaan ymmärtänyt tätä oikein. Oliko ajatus siis, että jos arka ja kokematon ihminen on välittämättä naisen tarpeista, se on hyvä alku? Että naisen on parempi olla opastelematta ja kertomatta, mitä haluaa? Että suu kiinni ja jalat auki?

Ymmärsit ihan oikein. Aralle miehelle ei välttämättä kannata kasata ensimmäisellä kerralla liikaa suorituspaineita esittämällä pitkää vaatimuslistaa omista tarpeita. Teknisesti ottaen tämä ei tietenkään ole oikeudenmukaista naisen kannalta, mutta ne omat tarpeet voi tuoda pikku hiljaa mukaan suhteen edetessä. Tällä  uhrautumisella nainen voi pienentää riskiä ensimmäisen yhteisen seksikokemuksen täydellisestä lässähtämisestä.

Myönnän ensinnäkin, että olen kokemuspiirini ulkopuolella, joten en oikeen tiiä. Olisin kuitenkin sitä mieltä, että ei kai kenellekään seksikokemuksesta tule parempi, jos sitä edeltää pitkä vaatimuslista.

Mutta silti vaistomaisesti myös olettaisin, että asenne: "no mä oon nyt tässä niin alapas panemaan" ei myöskään auta arkaa ja kokematonta miestä. Jos ei osaa, niin kai jotain vinkkiä mihin suuntaan pitäisi tai voisi tai olisi mahdollista lähteä, on tervetullut?

Taidan olla sitä mieltä, että jos seksi ei suju, kyse on siitä kuuluisasta kemiasta. Tällä en tarkoita, että ekojen kertojen pitäisi olla naislehtikamaa, jossa linnut lurittaa ja sellot soi, säheltämiseksihän se yleensä menee, mutta tarkoitan juuri sitä, että se ei ole maailmanloppu. Kumpikin tietää, jos kemiaa on, että uudelleen yritetään eri juttujen kautta ja nimenomaan juttujen, huumorin ja puheen voimaa ei voi tässäkään vähätellä!

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 11.03.2016, 13:37:30

En varmaan ymmärtänyt tätä oikein. Oliko ajatus siis, että jos arka ja kokematon ihminen on välittämättä naisen tarpeista, se on hyvä alku? Että naisen on parempi olla opastelematta ja kertomatta, mitä haluaa? Että suu kiinni ja jalat auki?

Ymmärsit ihan oikein. Aralle miehelle ei välttämättä kannata kasata ensimmäisellä kerralla liikaa suorituspaineita esittämällä pitkää vaatimuslistaa omista tarpeita. Teknisesti ottaen tämä ei tietenkään ole oikeudenmukaista naisen kannalta, mutta ne omat tarpeet voi tuoda pikku hiljaa mukaan suhteen edetessä. Tällä  uhrautumisella nainen voi pienentää riskiä ensimmäisen yhteisen seksikokemuksen täydellisestä lässähtämisestä.

Aha. Mikä saa sinut uskomaan, että naisen esittämät toiveet tai ehdotukset on nimenomaan vaatimuksia? Vieläpä lisäksi uskot, että ne ovat nimenomaan jotenkin haastavia toteuttaa, joten ne aiheuttavat paineita miehelle. Kun itse uskoisin, että aika monikin nainen toivoo mm. hitaampaa etenemistä, erilaisia hyväilyjä ym. joihin ei erektiota edes tarvita. Jopa suhteen alussa ja vatsinkin, jos on kyse "aloittelijoista", saattaa se toive olla, ettei edes mennä niin pitkälle, että erektion puute haittaisi.

On jotenkin masentavaa, että niin usein ajatuksena on aivan tolkuttoman vaativat ja hankalat naiset. Joko ne vaatii mieheltä hirveän akrobaattisia suorituksia tai pihtaa vedättääkseen miehet tekemään kohtuuttomia uhrauksia. Minkä helkkarin takia miehet silti inuaa parisuhteisiin, jos me tosiaan ollaan noin kauheita? Luulis kaikkien säästyvän paljolta murheelta, jos se pakollinen seksi hoidettais jollain muulla tavalla kuin perheeksi ryhtymällä. Mitä ihmeen hyötyä tästä ajatuksesta on, että jomman kumman on ihan pakko uhrautua, jotta toisen seksi jotenkin onnistuisi? Oikeesti. Uhrien kanssako sitten on kivaa sängyssä?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - pe 11.03.2016, 13:40:16
Safiiri, kenenkään ei ole pakko uhrautua. Miten onnistuitkin tulkitsemaan viestini niin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - pe 11.03.2016, 13:43:55

Mutta silti vaistomaisesti myös olettaisin, että asenne: "no mä oon nyt tässä niin alapas panemaan" ei myöskään auta arkaa ja kokematonta miestä. Jos ei osaa, niin kai jotain vinkkiä mihin suuntaan pitäisi tai voisi tai olisi mahdollista lähteä, on tervetullut?

Jotenkin noin. Taitava nainen osaa viedä asiaa eteenpäin, niin ettei se kerrytä suorituspaineta eikä mies edes huomaa että häntä ohjataan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 11.03.2016, 13:49:38
Safiiri, kenenkään ei ole pakko uhrautua. Miten onnistuitkin tulkitsemaan viestini niin.

No kun muotoilit asian siten, että naisen ensin täytyy uhrata oma nautintonsa, jotta mies saa kerättyä rohkeutta ottaa myöhemmin vastaan ehdotuksiakin. En ymmärrä tätä ajatusta, että vain miehelle voi aluksi olla seksi jopa paineita aiheuttavaa. Voihan se sitä olla naisellekin. Vaikkei naiselle tulekaan erektiohäiriöitä, niin kaikenlaisia uskomuksia ja kuvitelmia silti saattaa olla hommaa vaikeuttamassa ja aiheuttamassa osaamattomuuden ja riittämättömyyden tunteita. Jos taas kyse on hyvinkin kokeneen naisen ja tavattoman kokemattoman miehen yhdistelmästä, niin tuntuu oudolta ajatella, että tämä kokenut nainen käyttäytyisi tilanteessa vaativasti ja täysin huomioimatta miehen kokemattomuudesta mahdollisesti juontuvaa epävarmuutta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 11.03.2016, 13:50:47

Mutta silti vaistomaisesti myös olettaisin, että asenne: "no mä oon nyt tässä niin alapas panemaan" ei myöskään auta arkaa ja kokematonta miestä. Jos ei osaa, niin kai jotain vinkkiä mihin suuntaan pitäisi tai voisi tai olisi mahdollista lähteä, on tervetullut?

Jotenkin noin. Taitava nainen osaa viedä asiaa eteenpäin, niin ettei se kerrytä suorituspaineta eikä mies edes huomaa että häntä ohjataan.

Ja nainen on tämän taitavuuden saanut - mistä? Syntymälahjanaan?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - pe 11.03.2016, 13:57:08
Ja nainen on tämän taitavuuden saanut - mistä? Syntymälahjanaan?

Suhtautumalla keskustelufoorumeilla avoimesti miesten neuvoihin siitä, miten suorituspaineita voi vähentää, sen sijaan että yrittää saada niistäkin aikaiseksi sukupuolten välisen kinan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 11.03.2016, 14:37:59
Ja nainen on tämän taitavuuden saanut - mistä? Syntymälahjanaan?

Suhtautumalla keskustelufoorumeilla avoimesti miesten neuvoihin siitä, miten suorituspaineita voi vähentää, sen sijaan että yrittää saada niistäkin aikaiseksi sukupuolten välisen kinan.

Hmmm. Oliko oma kommenttisi siis avoin tuohon tapaan? Kun siis aiemmin oli nainen kertonut harmittelevansa sitä, ettei nuorempana osannut olla näille aroille kokemattomille miehille avuksi. Jotenkin tämän tulkitseminen ikäväksi suorotuspaineiden kasaamiseksi olemalla hyvin vaativa, ei minusta ollut kauhean avointa. Kaiken kaikkiaan en ihan heti ymmärrä, mistä tämä kuva vaativasta ja ohjeistamalla suorituspaineita kasaavasta naisesta ponnahti. Oletko itse kohdannut tällaisia partnereita vai esittikö joku kirjoittaja täällä jotain sellaista?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 11.03.2016, 15:17:57
Minä kuvittelisin, että ne naisten vaatimukset (en oikein edes keksi esimerkkiä, että mitä ne voisivat miehelle lueteltuna olla, ja kuka niin tekisi?) eivät ole suuri uhka miehen erektiolle, vaan enemmänkin ne miehen omassa päässä olevat kuvitellut vaatimukset, pornosta tms. omaksutut. Oikeastihan se, että nainenkin nauttii, varmasti lisää miehenkin nautintoa. Jotenkin se toisen hekuma ruokkii sitä omaa hekumaa ja ollaan positiivisessa "hyvän kehässä".

Kaikille iskee varmasti joskus lerppamies, mutta naisen suhtautuminen tähän ainakin omissa kuvitelmissani on ratkaisevaa. Jos nainen tekee asiasta kamalan ison numeron, alkaa äänekkäästi "syyttämään", että enkö ole kiihottava tms., se on varmasti omiaan lisäämään paineita.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - pe 11.03.2016, 16:25:56
Minä kuvittelisin, että ne naisten vaatimukset (en oikein edes keksi esimerkkiä, että mitä ne voisivat miehelle lueteltuna olla, ja kuka niin tekisi?) eivät ole suuri uhka miehen erektiolle, vaan enemmänkin ne miehen omassa päässä olevat kuvitellut vaatimukset, pornosta tms. omaksutut.

Pornosta sen verran, että se kertoo paljon miehen seksuaalisuudesta. Toisin kuin yleisesti kuvitellaan, porno ei ensisijaisesti muokkaa miehen seksuaalisuutta vaan miehen seksuaalisuus muokkaa pornoa ja tekee siitä sellaista kuin se on. Tarve pornon tarjoaman mallin mukaiselle käyttäytymiselle on siis jo olemassa eikä porno enää synnytä sitä. Se voi kyllä vahvistaa ja ylläpitää sitä.

Miehen seksuaalisuus ei aina ole sitä mitä kumpikaan sukupuoli toivoisi sen olevan, ja etenkin naisten on vaikea ymmärtää miesten seksuaalisuutta peilaamalla sitä omiin toiveisiinsa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - pe 11.03.2016, 16:47:37
Porno ei kolahda kaikkiin miehiin. Naisen ja miehen välistä en katso koskaan, nuorena näin jonkun pätkän ja totesin ettei ole minun juttuni. Naisten välistä joskus, mutta suuri osa siitäkin on tehty huonosti.

Heteropornon katsomisessa en näe oikein mieltä sen jälkeen kun homma on livenä koettu eli poikuus menetetty. Lisäksi pornossa on juttuja, mitkä ovat minulle käsittämättömiä kuten kovakouraisuus, räkimiset ja dildojen kanssa sählääminen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - pe 11.03.2016, 17:16:06
Porno kertoo pornoteollisuudesta kaupallisena tuotteena (Kaikki on alusta loppuun näyteltyä), ei niinkään miehistä. Naisetkin katsovat kasvavasti pornoa (Huvittavaa kyllä, moni heteronainen katselee homopornoa). Ihmettelin nuorempana, miksi pornoa ei suunnattu enemmän naisille: periaatteessa puolet markkinoista jää hyödyntämättä, kun ei ole pornoa, josta naisetkin keskimäärin pitävät. Sen osalta tilanne on alkanut muuttumaan. 

Pornoa katsoo tasan varmasti jokainen mies, mutta se on sitten eri juttu, mistä kukakin saa ne omat kicksinsä. Valtaosa miehistä saa elävässä elämässä kicksit ennen muuta siitä, että nainen nauttii.

Mikäli lähdetään siitä, että pornon  katsominen on nuorten miesten kehitykselle vahingollista (Mitä sen ylenpalttinen katsominen luultavasti pitemmällä aikavälillä onkin), niin vastaavasti ylenpalttinen romanttisen hömpän kuluttaminen on vahingollista nuorille naisille. Elämän ja poitsujen tulisi olla yhtä romanttista komediaa ja tunnehattaroita, ja samaan aikaan jätkät saavat käsityksensä rakkaudesta pornoleffoista. Molemmilla menee yhtä lailla pieleen, mutta eri tavoin. Sitten kumpikin pettyy vääristyneisiin odotuksiinsa. Tämä on tietysti molempien osalta kärjistystäkin, mutta ajanee pointin paremmin perille.

Rakastelu rakkaudesta, panot panoina. Toisaalta seksi on monille niin pyhän lehmän asemassakin, että se on suorastaan herttaista:

"Seksi on kahden ihmisen välinen, kaunis asia". Varmasti onkin, mutta on se pirun hauskaa kolmistaankin!
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - pe 11.03.2016, 17:25:17

"Seksi on kahden ihmisen välinen, kaunis asia". Varmasti onkin, mutta on se pirun hauskaa kolmistaankin!

Rampsilla on varmasti kysymys valmiina.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 11.03.2016, 17:30:59

Miehen seksuaalisuus ei aina ole sitä mitä kumpikaan sukupuoli toivoisi sen olevan, ja etenkin naisten on vaikea ymmärtää miesten seksuaalisuutta peilaamalla sitä omiin toiveisiinsa.

Tämä kulkee sitten varmasti toisin päinkin, jos kerran seksuaalisuudet ovat niin erilaiset; miesten on vaikea ymmärtää naisten seksuaalisuutta. Ihmetyttää kyllä, miten seksuaalisuudet ovat sitten niin erilaiset, kun kuitenkin luonto on "tarkoittanut" miehen ja naisen seksipartnereiksi.

Tosiasiassa kyllä minusta on järkevämpää puhua ihmisten yksilöllisistä eroista. Jokaisella on omat fantsiansa ja kiksien lähteet, kuin myös oma "libido" sukupuoleen katsomatta. Optimaalista olisi, jos pari olisi näissä asioissa edes vähän samalla aaltopituudella.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - pe 11.03.2016, 17:45:11
Tosiasiassa kyllä minusta on järkevämpää puhua ihmisten yksilöllisistä eroista. Jokaisella on omat fantsiansa ja kiksien lähteet, kuin myös oma "libido" sukupuoleen katsomatta. Optimaalista olisi, jos pari olisi näissä asioissa edes vähän samalla aaltopituudella.
"Edes vähän" ei oikeastaan riitä. Paljon toisistaan poikkeavat libidot pilaavat monet muuten onnistumisen mahdollisuuden sisältävät parisuhteet. Ei siitä pitkällä tähtäimellä mitään tule, jos toisella riittäisi hyvin esim. kerran kahdessa kuukaudessa (Jos sitäkään), ja toisen tekisi mieli joka päivä. Ei onneksi ole käynyt omalla kohdalla, mutta tuttavapiirissä on ollut muutama tapaus. Eroon siinä on päädytty - mutta sitä ennen on riiidelty kaikesta muustakin kauan ja hartaasti (Vuosia). Alkusyy on kuitenkin selvä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: drontti - pe 11.03.2016, 18:08:33
Ihmetyttää kyllä, miten seksuaalisuudet ovat sitten niin erilaiset, kun kuitenkin luonto on "tarkoittanut" miehen ja naisen seksipartnereiksi.

Vaikka asia tuntuu ehkäisyn voittokulun ansiosta usein unohtuvan, seksuaalisuuden olemassaolo ja ominaisuudet liittyvät suvulliseen lisääntymiseen. Naarailla ja uroksilla on siinä hyvin erilainen osa, ja myös erilaiset optimaaliset strategiat omien geenien tulevan menestyksen takaamiseksi. Jo sukusolujen tuotannossa on monta merkittävää eroa, ja ihmettelisin, jollei jo se mitenkään näkyisi sukusolujen tuottajan elkeissä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - pe 11.03.2016, 18:11:57
Ihmetyttää kyllä, miten seksuaalisuudet ovat sitten niin erilaiset, kun kuitenkin luonto on "tarkoittanut" miehen ja naisen seksipartnereiksi.

Luonto on näissä asioissa melkoinen veijari eikä sen päämääristä ota aina selvää. Voisi kuitenkin olettaa, että luonnollisin seksuaalisuus vallitsisi niissä kulttuureissa, missä on suurin syntyvyys. Jostakin syystä naiset eivät halua hakea niistä maista mallia miehen seksuaalisuudelle.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Hartsi - pe 11.03.2016, 18:29:29
Porno ei kolahda kaikkiin miehiin.

Ei niin.

Periaatteessa sinun kohdallasi porno  on Trumpin ja sinun välinen asia, josta ei muualle hiiskuta sen sekuntiakaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - pe 11.03.2016, 18:39:31
Porno ei kolahda kaikkiin miehiin.

Ei niin.

Periaatteessa sinun kohdallasi porno  on Trumpin ja sinun välinen asia, josta ei muualle hiiskuta sen sekuntiakaan.

No ei sentään noin, mutta kieltämättä seuraan Trumpin kampanjaa niin intensiivisesti, etten kerkiä naisia ajatella.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - pe 11.03.2016, 18:47:09
Vaikka asia tuntuu ehkäisyn voittokulun ansiosta usein unohtuvan, seksuaalisuuden olemassaolo ja ominaisuudet liittyvät suvulliseen lisääntymiseen. Naarailla ja uroksilla on siinä hyvin erilainen osa, ja myös erilaiset optimaaliset strategiat omien geenien tulevan menestyksen takaamiseksi. Jo sukusolujen tuotannossa on monta merkittävää eroa, ja ihmettelisin, jollei jo se mitenkään näkyisi sukusolujen tuottajan elkeissä.
Totesinkin toisessa ketjussa luonnon imperatiivin olevan: "Lisäänny tai kuole". Luin pari päivää sitten naisesta joka synnytti kaksoset, joilla on kuitenkin eri isä. Ihmisten kohdalla harvinaista luultavasti senkin vuoksi, että harva fertiili nainen harrastaa saman päivän aikana suojaamatonta seksiä kahden eri miehen kanssa, mutta esim. kissoilla kuulemma suht. yleistä.

Vielä muinaisen Rooman aikoihin oli olemassa rohtokasvi (En nyt muista kasvin nimeä), joka esti raskaudet. Se oli niin haluttu rohto, että kasvi kerättiin sukuputtoon.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - pe 11.03.2016, 19:02:07
Ihmetyttää kyllä, miten seksuaalisuudet ovat sitten niin erilaiset, kun kuitenkin luonto on "tarkoittanut" miehen ja naisen seksipartnereiksi.

Luonto on näissä asioissa melkoinen veijari eikä sen päämääristä ota aina selvää. Voisi kuitenkin olettaa, että luonnollisin seksuaalisuus vallitsisi niissä kulttuureissa, missä on suurin syntyvyys. Jostakin syystä naiset eivät halua hakea niistä maista mallia miehen seksuaalisuudelle.

On virhe olettaa, että se mikä on luonnollista, olisi välttämättä hyvää - siis että sen kuuluu olla niin. Ja toisaalta, miksi mallia pitäisi ottaa juuri tällaisesta kulttuurista? Miksi se olisi ihannekulttuuri? Miksi suuri syntyvyys on ihanteellisempaa kuin vaikkapa onnellisuus? Ovatko miehet ja naiset tässä kultuurissa onnellisimmillaan? Ja viimeinen kysymys - minkälainen se malli on, mistä naisten pitäisi nyt ottaa mallia miehen seksuaalisuudelle?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - pe 11.03.2016, 19:12:01
Ihmetyttää kyllä, miten seksuaalisuudet ovat sitten niin erilaiset, kun kuitenkin luonto on "tarkoittanut" miehen ja naisen seksipartnereiksi.

Luonto on näissä asioissa melkoinen veijari eikä sen päämääristä ota aina selvää. Voisi kuitenkin olettaa, että luonnollisin seksuaalisuus vallitsisi niissä kulttuureissa, missä on suurin syntyvyys. Jostakin syystä naiset eivät halua hakea niistä maista mallia miehen seksuaalisuudelle.

On virhe olettaa, että se mikä on luonnollista, olisi välttämättä hyvää - siis että sen kuuluu olla niin. Ja toisaalta, miksi mallia pitäisi ottaa juuri tällaisesta kulttuurista? Miksi se olisi ihannekulttuuri? Miksi suuri syntyvyys on ihanteellisempaa kuin vaikkapa onnellisuus? Ovatko miehet ja naiset tässä kultuurissa onnellisimmillaan? Ja viimeinen kysymys - minkälainen se malli on, mistä naisten pitäisi nyt ottaa mallia miehen seksuaalisuudelle?

Oma kommenttini olikin lähinnä moite luonnon seksuaalisuutta ohjaavaa vaikutusta kohtaan. Jos antautuisimme näissä asioissa täysin luonnon ohjailtaviksi, tuskin kenelläkään olisi enää mukavaa. Ja kyllä, pidän onnellisuutta tärkeämpänä kuin vaikkapa syntyvyyttä.

Ja vastaus viimeiseen kysymykseen: Naisilla on kiusallinen taipumus pyrkiä mestaroimaan miehen seksuaalisuutta, mutta toisaalta se on ymmärrettävvää. Vastakkainen sukupuoli pyritään muokkaamaan omien mielihalujen mukaiseksi. Miehet ovat syyllistyneet kautta aikain samaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - pe 11.03.2016, 19:27:10
Tuima erektio ja siemensyöksy on tarpeen suvunjatkamiseksi jos ei keinohedelmöitystä haluta käyttää. Tämä on ajankohtaista suomalaisnaiselle  vain noin 1,2 kertaa hedelmällisyysiässä.

Sen sijaan kaikenlaista seksinautintoa kaivataan vähintään muutaman kerran viikossa. Erektiosta nautinto ei riipu, muutoinhan esim. lesbosuhteessa elävät naiset olisivat vallan tyytymättömiä koko ajan. Kuitenkin he joskus väittävät lesboseksin olevan jopa perusrynkytystä nautinnollisempaa.

Onpa vaginanhieronta saanut jopa muoti-ilmiön piirteitä:

Lainaus käyttäjältä: http://www.findance.com/uutiset/28591/uusi-vaginan-hieromistrendi-leviaa-nyt-maksavatkin-naiset
Uusi vaginan hierontatrendi leviää - nyt maksavatkin naiset

Erikoinen meditaatiotrendi leviää, Mirror raportoi [lähde].

Naiset ovat enenevissä määrin kääntyneet orgasmimeditaation puoleen toiveena parantaa seksielämäänsä ja saada parempia orgasmeja.

Käytännössä naiset osallistuvat masturbointikurssille, jolla luvataan "laajempaa tietoisuutta, parempaa intiimisyyttä suhteissa ja yleisesti ottaen parempia orgasmitaitoja."

Tyypillisessä orgasmimeditointisessiossa kouluttaja hieroo naisen vaginaa 15 minuutin ajan. Muut ryhmäläiset istuvat ympärillä "pesämuodostelmassa" ja saattavat jopa osallistua hierontaan.

Ennen koskemista naisen sukupuolielimeen, kouluttaja kuvailee niitä tarkasti, kertoen muun muassa väreistä, tekstuurista ja muodosta.

Orgasmimeditaatio on kasvanut laajaksi ilmiöksi - kouluttajia on jo 10 000 ympäri maailmaa ja pelkästään Englannissa 2000.

Tämä nyt kertoo siitä, että nainen on enemmänkin fyysis-psykologinen kokonaisuus kuin pelkkä kolo. Leikkiä, peliä, aikaa, kehumista ja hierontaa pitäisi ilmeisesti olla enemmän, perusrynkytys sopinee sitten siihen loppukliimaksihetkeen varmaankin parhaiten.

Miten se nyt meni - kosketelkaa toisianne. Ja tutustukaa pimppeihin, niitä näkyy olevan valtavasti eri mallisia ja näköisiä - karvoilla ja ilman. Ihania kaikki.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Hartsi - pe 11.03.2016, 19:41:11
Porno ei kolahda kaikkiin miehiin.

Ei niin.

Periaatteessa sinun kohdallasi porno  on Trumpin ja sinun välinen asia, josta ei muualle hiiskuta sen sekuntiakaan.

No ei sentään noin, mutta kieltämättä seuraan Trumpin kampanjaa niin intensiivisesti, etten kerkiä naisia ajatella.

Kuvittelisin, että kuitenkin naiset ovat sinulle sexissäsi tärkeämpiä kuin miesten kanssa peuhaaminen ?

Onko se sitten sinulle sama, reikä, kuin reikä, eller hur ?

Hålet är den saken, som passar för allt, men sissosossoo, va, sa din mamma ??
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 12.03.2016, 00:30:53
Minä kuvittelisin, että ne naisten vaatimukset (en oikein edes keksi esimerkkiä, että mitä ne voisivat miehelle lueteltuna olla, ja kuka niin tekisi?) eivät ole suuri uhka miehen erektiolle, vaan enemmänkin ne miehen omassa päässä olevat kuvitellut vaatimukset, pornosta tms. omaksutut.

Pornosta sen verran, että se kertoo paljon miehen seksuaalisuudesta. Toisin kuin yleisesti kuvitellaan, porno ei ensisijaisesti muokkaa miehen seksuaalisuutta vaan miehen seksuaalisuus muokkaa pornoa ja tekee siitä sellaista kuin se on. Tarve pornon tarjoaman mallin mukaiselle käyttäytymiselle on siis jo olemassa eikä porno enää synnytä sitä. Se voi kyllä vahvistaa ja ylläpitää sitä.

Miehen seksuaalisuus ei aina ole sitä mitä kumpikaan sukupuoli toivoisi sen olevan, ja etenkin naisten on vaikea ymmärtää miesten seksuaalisuutta peilaamalla sitä omiin toiveisiinsa.

Ja miehen on aika vaikeaa ymmärtää naisen seksuaalisuutta. Siksi kai niin usein esiintyy näitä ajatuksia siitä, että nainen kieltäytyy seksistä vain kiristääkseen mieheltä jotakin, mitä ei muuten saisi. Sille taas on kovin vähän ymmärrystä, miten tuhoisaa naisen halulle voi olla harrastaa seksiä velvollisuudesta ja vain siksi, että mies haluaa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - la 12.03.2016, 07:03:48
Yleensäkin ihmisille tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää edes omaa seksuaalisuuttaan. Siellä mielen sopukoissa on paljon sellaisia ovia joiden olemassaolosta ollaan tietoisia mutta joita ei uskalleta avata. Ja jos uskalletaankin, ei varmasti hiiskuta kenellekään, mitä oven takaa löytyi.

Monilta naisiltakin löytyy se todella tuhma puolensa, mutta se halutaan pitää visusti piilossa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 12.03.2016, 08:05:51
Yleensäkin ihmisille tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää edes omaa seksuaalisuuttaan. Siellä mielen sopukoissa on paljon sellaisia ovia joiden olemassaolosta ollaan tietoisia mutta joita ei uskalleta avata. Ja jos uskalletaankin, ei varmasti hiiskuta kenellekään, mitä oven takaa löytyi.

Monilta naisiltakin löytyy se todella tuhma puolensa, mutta se halutaan pitää visusti piilossa.

Mikä seksissä tai seksuaalisuudessa on tuhmaa?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - la 12.03.2016, 08:08:55
Tuota minäkin jäin miettimään. Mutta niinhän se menee, että tuhma tyttö on halukas. Ja vaativa. Ja siksi mies sitten ei tule ymmärretyksi, jos ei seiso semmoisen tuhmeliinin kanssa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - la 12.03.2016, 08:16:28
Yleensäkin ihmisille tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää edes omaa seksuaalisuuttaan. Siellä mielen sopukoissa on paljon sellaisia ovia joiden olemassaolosta ollaan tietoisia mutta joita ei uskalleta avata. Ja jos uskalletaankin, ei varmasti hiiskuta kenellekään, mitä oven takaa löytyi.

Monilta naisiltakin löytyy se todella tuhma puolensa, mutta se halutaan pitää visusti piilossa.

Mikä seksissä tai seksuaalisuudessa on tuhmaa?

Kaikki kaavasta poikkeava.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - la 12.03.2016, 08:26:33
Yleensäkin ihmisille tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää edes omaa seksuaalisuuttaan. Siellä mielen sopukoissa on paljon sellaisia ovia joiden olemassaolosta ollaan tietoisia mutta joita ei uskalleta avata. Ja jos uskalletaankin, ei varmasti hiiskuta kenellekään, mitä oven takaa löytyi.

Monilta naisiltakin löytyy se todella tuhma puolensa, mutta se halutaan pitää visusti piilossa.

Mikä seksissä tai seksuaalisuudessa on tuhmaa?

Kaikki kaavasta poikkeava.

Jonka siis mies on kaavoittanut, vai kuka?

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - la 12.03.2016, 08:52:58
Yleensäkin ihmisille tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää edes omaa seksuaalisuuttaan. Siellä mielen sopukoissa on paljon sellaisia ovia joiden olemassaolosta ollaan tietoisia mutta joita ei uskalleta avata. Ja jos uskalletaankin, ei varmasti hiiskuta kenellekään, mitä oven takaa löytyi.

Monilta naisiltakin löytyy se todella tuhma puolensa, mutta se halutaan pitää visusti piilossa.

Mikä seksissä tai seksuaalisuudessa on tuhmaa?

Kaikki kaavasta poikkeava.

Jonka siis mies on kaavoittanut, vai kuka?

T: Xante

Tarkoitan "tuhmalla" lähinnä sellaisia fantasioita tai toiveita, joita henkilö itse ei enää kehtaa tunnustaa avoimesti. "Kaavalla" taas tarkoitan niitä yleisesti hyväksyttyjä seksuaalisen käyttäytymisen muotoja, jotka useimmat voivat tunnustaa ilman pelkoa siitä, että ne aiheuttaisivat yhteisössä pahennusta. Jokainen tietenkin määrittelee nämä päänsä sisäiset rajat itse.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 12.03.2016, 09:04:33
Yleensäkin ihmisille tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää edes omaa seksuaalisuuttaan. Siellä mielen sopukoissa on paljon sellaisia ovia joiden olemassaolosta ollaan tietoisia mutta joita ei uskalleta avata. Ja jos uskalletaankin, ei varmasti hiiskuta kenellekään, mitä oven takaa löytyi.

Monilta naisiltakin löytyy se todella tuhma puolensa, mutta se halutaan pitää visusti piilossa.

Mikä seksissä tai seksuaalisuudessa on tuhmaa?

Kaikki kaavasta poikkeava.

Jonka siis mies on kaavoittanut, vai kuka?

T: Xante

Tarkoitan "tuhmalla" lähinnä sellaisia fantasioita tai toiveita, joita henkilö itse ei enää kehtaa tunnustaa avoimesti. "Kaavalla" taas tarkoitan niitä yleisesti hyväksyttyjä seksuaalisen käyttäytymisen muotoja, jotka useimmat voivat tunnustaa ilman pelkoa siitä, että ne aiheuttaisivat yhteisössä pahennusta. Jokainen tietenkin määrittelee nämä päänsä sisäiset rajat itse.

Pöh! Sellainen, jolla on tuollaisia pään sisäisiä rajoja, ei oo tuhma ollenkaan. Sillä taas, ettei halua mitä tahansa tai pidä mistä tahansa, ei ole välttämättä mitään tekemistä uskalluksen tai yleisen hyväksynnän hakemisen tai siitä riipuvaisuuden kanssa. Kaikki vain ei halua "kaataa napaan tequilaa", vaan saa kicksinsä jostain muusta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - la 12.03.2016, 09:10:09

Pöh! Sellainen, jolla on tuollaisia pään sisäisiä rajoja, ei oo tuhma ollenkaan.

Tässä on kunnon asennetta!
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - la 12.03.2016, 22:31:40
Nykyaikoina on liikaa vapaa-aikaa, jolloin naistoimittajillakin on liikaa aikaa ja liian vähän töitä. Siksi he tekevät pienistä seksiin liittyvistä osa-alueista suuria ongelmia. He tarvitsisivat vain jotain järkevää työtä....
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - su 13.03.2016, 10:10:40
Nykyaikoina on liikaa vapaa-aikaa, jolloin naistoimittajillakin on liikaa aikaa ja liian vähän töitä. Siksi he tekevät pienistä seksiin liittyvistä osa-alueista suuria ongelmia. He tarvitsisivat vain jotain järkevää työtä....

Ai jaa. Ja mä kun luulin, ettei naisilla ole seksin kanssa ongelmia, vaan miehillä. Miehille kun seksi on oikeesti Tärkeä Asia ja puute sietämätön tilanne. Sen sijaan naisille seksi on vain väline, jolla voi hankkia hyvän aseman, etuja parisuhteessa ja valtaa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 13.03.2016, 10:18:48
Itse en ole koskaan ollut täysin kokemattoman miehen kanssa. Pitkissä parisuhteissani olin kummallekin miehelle vasta 3. nainen, mutta ei heitä tarvinnut mitenkään erityisesti opettaa. Ja sen ekankin ekän kanssa, joka ei saanut ejakulaatiota seksistä, homma muuten kumminkin toimi. Olisiko niin että tässäkin asiassa on kuitenkin osa porukoista eräänlaisia luonnonlahjakkuuksia, vai olisiko se siitä kiinni että jotkut sopivat paremmin toistensa kanssa ihan kroppatasolla hyvin yhteen kuin toiset. Paljonko sitten hyödyttää alleviivata sitä että pitää yhdessä opiskella kärsivällisesti että miten juuri meillä alkaisi toimimaan, jos ei vaan kertakaikkiaan tunnu toimivan? Seksin pitäisi olla miellyttävää ja rentouttavaa, ei joku hampaat irvessä -tyyppinen projekti. Tämän vuoksi en itse välttämättä lähde kolmatta kertaa äheltämään jos on jo pari kertaa todettu että ei vörkkinyt. Voihan olla että juttu toimii jonkun toisen kanssa, joten miksi roikkua väkisin toisissaan eli tehdä varaus tyyppiin joka ehkä olisi onnellisempi ja toimivampi toisen yksilön kanssa?

Eikä tämä vain miehiä koske että miehillä tulisi näitä on/off-juttuja. Kyllä sitä naisenakin oman kroppansa kanssa voi todeta että en nyt vaan tämän yksilön kanssa ole yhteensopiva. Esmes yhdestä miehestä kerran arvelin että varmaan ihan hyvä sängyssä - mutta jonkun toisen kanssa. Minulle hänen liikekuvionsa olivat liian oudot ja koin ne häiritsevinä. Oli kuin hän olisi tottunut anatoomisesti täysin toisenlaisen muotoilun omaavaan naiseen (niin kuin kai olikin).
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - su 13.03.2016, 15:55:39
Norma Batesin jutut ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia. Minun kaltaiseni ihminen tosin lukee niitä kuin aina samaa kotiruokaa keittiön pöydässä syönyt lukisi kokeneen kulinaristitoimittajan kertomuksia ruokakulttuureista ja ravintoloista ja ruoista eri puolilla maailmaa. Joutuu turvautumaan mielikuvitukseen. Kotiruoka on kuitenkin riittänyt, eikä siihenkään oikeastaan enää ole ollut viime aikoina erityistä ruokahalua.

Ainoa samanlaisuus NB:n juttuihin näyttää löytyvän "ekankin ekän" kanssa, eli jostakin syystä asia jossakin vaiheessa on muuttunut tällaiseksi. Mutta se ei näytä haitanneen Norma Batesia, eikä se ole haitannut minuakaan. Itse asiassa nimenomaan vastakkainen "ilmiö" on eräiden tietojen mukaan yleisin seksiongelma Suomessa.

Aloitin otsikkoon viittaavat kahdenkeskiset puuhat sen ikäisenä, että taustalla oli jo kymmenisen vuotta sinkkuelämää kaikkine siihen liittyvine asioineen plus tietenkin sitä edeltävä lapsuus. Minua on jälkeen päin hieman harmittanut se, että nuoruusvuodet, jolloin aika olisi ollut otollisin, menivät täydellisessä selibaatissa ilman minkäänlaisia kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen. Pidin itseäni toivottomana luuserina enkä edes katsellut tyttöjä, jotka eivät kuitenkaan olisi välittäneet minusta. Yhden seurustelusuhteen (tai oikeastaan kaksi, mutta ensimmäisessä kirjoiteltiin vain rakkauskirjeitä) olin sentään kokenut, mutta siinä ei ollut menty kovin pitkälle. Jotain sentään oli, mitä voi muistella.

En tiedä, johtuuko edellä mainitusta syystä eli myöhäisestä aloittamisiästä vai mistä, mutta en oikeastaan koskaan ole kokenut tiettyä kahdenkeskistä asiaa - mihin otsikko viittaa, ja minkä ympärillä tässä tekstissä ja edellisissä kierrellään - erityisen nautittavana. Jo ensimmäinen kerta oli pettymys. Jutusta alkoi ennen pitkää tulla suoritus. Ehkä edellä mainitsemani toinen asiantila johtuu tästä. Hyvä puoli on tietenkin se, että tällöin voi keskittyä 100-prosenttisesti toiseen osapuoleen. Itse on tavallaan vain suorittaja. Ja onhan asian voinut viimeistellä omatoimisesti, jos siltä on tuntunut.

Ehkä sen vuoksi, että edellä mainitut kuviot eivät ole tuntuneet mitenkään autuaallisilta ja ihmeellisiltä vaan enemmänkin suoritukselta, mielenkiintoni on jossakin määrin suuntautunut hieman toisaalle. Ei mitään kiellettyä tai laitonta tai hämärää tai epänormaalia, mutta muulla tavalla toisaalle. Fantasiakirjoituksia erinäisille sivuille ja sen tyyppistä. Ja myös jotain samaa, minkä Norma Bates on edellä maininnut. Ei näistä nyt tässä yhteydessä tämän enempää.

No, johan tuli esitettyä paljastuksia NB:n avomielisyyden innoittamana.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 13.03.2016, 18:36:30
Mikäs se on nikillä avoillessa.  :)

Jonkin verran nettideiteissä tullut vastaan (s-postitasolla, ei muuten) miehiä jotka ovat kertoneet olevansa avioliitossa ja että nainen on menettänyt kiinnostuksen seksiin, ja että ei sitä alunperinkään oikeastaan ollut. Tällöin aina ihmetyttää että jos kun kerta kiinnostuero on ollut jo alussa merkittävä, niin miksi sitten liittoon on ryhdytty. On varmasti niin että ihmiset pariutuvat muillakin syillä kuin vain sillä että väriseekö ne vällyt. Enkä minäkään pelkkää seksimittaria käytä jos kumppanuutta mietin. Nykyisen sinkkuputken aikana olen miettinyt että saisi olla vaikka platoninen suhde, kunhan mies olisi kuitenkin semmoinen jonka kanssa rakastamme toisiamme. Mutta vähän luulen ettei se kumminkaan toimisi minulla/minulle, ainakaan vielä.

OkCupido tms. taisi olla nettideittisaitti jolle käyttäjät ovat laatineet satoja kysymyksiä, ja yksi tietysti menee niin että montako kertaa viikossa haluaa seksiä. Taisin skipata kysymykseen vastaamisen, koska mistä hemmetistä minä voin tietää varsinkaan vuosien selibaatin jälkeen että mikä rytminä on tänäpänä? Jos laitan että kerta viikossa, niin suomalaiset miehet pitävät minua tylsänä. Jos kohtaisin miehen johon olisin ihan hemmetin lääpälläni, mistä tiedän jos kiinnostaisi vaikka kerta päivässä? En minä mikään selvänäkijä ole.

Tässä mielessä kaikenlainen lokerointi on vähän höhlää. Meistä kukin voi olla erilainen eri aikoina elämässään, tai eri ihmisten kanssa. Ja jos on pysyvämpiluontoista runsasta tai lähes olematonta kiinnostusta seksiin, eli se on kiinteä luonteenpiirre, niin kaikki se on ok kunhan aina löytyy se kumppani jonka kanssa sopii yhteen, taikka on tyytyväinen ihan omillaankin.

Vuosi vuodelta ymmärrän, hyväksyn ja allekirjoitan keski-ikäisten mantran aina vain vahvemmin: "parempi yksin kuin huonossa suhteessa".
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - su 13.03.2016, 22:25:52
Nykyaikoina on liikaa vapaa-aikaa, jolloin naistoimittajillakin on liikaa aikaa ja liian vähän töitä. Siksi he tekevät pienistä seksiin liittyvistä osa-alueista suuria ongelmia. He tarvitsisivat vain jotain järkevää työtä....

Ai jaa. Ja mä kun luulin, ettei naisilla ole seksin kanssa ongelmia, vaan miehillä. Miehille kun seksi on oikeesti Tärkeä Asia ja puute sietämätön tilanne. Sen sijaan naisille seksi on vain väline, jolla voi hankkia hyvän aseman, etuja parisuhteessa ja valtaa.

Minusta naiset keskittyvät liikaa seksuaalisuuteen. Kovin usein saamme HS:n tai jonkun muun lehden kulttuurisivuilta nousevan jälleen jonkun naiskirjailijan, joka tekee rohkean ja uskaliaan kirjan naisen seksuaalisuudesta, ihan kun noita ei tulisi tusina vuosittain? Missä ovat politiikkaa käsittelevät naiskirjoittajien teokset? Tai jotain muuta kuin naisen rajoitettua seksuaalisuutta? No, toki naislukijoillehan he fantasioitaan kirjoittavat. Hyvät markkinat siellä on.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: taneh - su 13.03.2016, 22:31:55
Minusta naiset keskittyvät liikaa seksuaalisuuteen. Kovin usein saamme HS:n tai jonkun muun lehden kulttuurisivuilta nousevan jälleen jonkun naiskirjailijan, joka tekee rohkean ja uskaliaan kirjan naisen seksuaalisuudesta, ihan kun noita ei tulisi tusina vuosittain?

Lähde?

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Mjulkku - su 13.03.2016, 22:40:04
Minusta naiset keskittyvät liikaa seksuaalisuuteen. Kovin usein saamme HS:n tai jonkun muun lehden kulttuurisivuilta nousevan jälleen jonkun naiskirjailijan, joka tekee rohkean ja uskaliaan kirjan naisen seksuaalisuudesta, ihan kun noita ei tulisi tusina vuosittain?

Lähde?

Pelle! Typerä sellainen, niinkuin lainaamasikin!
Onko sulla mitään ajatuksia itselläsi, vai yritätkö ainoastaan kohottaa teini angstiasi suurempiin sfääreihin?

Hanki muija, lapset, työ, ja ennen kaikkea, kasva aikuiseksi!
(ja elämä ois sulle varmaan hyvä juttu)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: taneh - su 13.03.2016, 23:19:29
Minusta naiset keskittyvät liikaa seksuaalisuuteen. Kovin usein saamme HS:n tai jonkun muun lehden kulttuurisivuilta nousevan jälleen jonkun naiskirjailijan, joka tekee rohkean ja uskaliaan kirjan naisen seksuaalisuudesta, ihan kun noita ei tulisi tusina vuosittain?

Lähde?

Pelle! Typerä sellainen, niinkuin lainaamasikin!
Onko sulla mitään ajatuksia itselläsi, vai yritätkö ainoastaan kohottaa teini angstiasi suurempiin sfääreihin?

Hanki muija, lapset, työ, ja ennen kaikkea, kasva aikuiseksi!
(ja elämä ois sulle varmaan hyvä juttu)

Teiniangsti on yhdyssana.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Mjulkku - su 13.03.2016, 23:39:25
Minusta naiset keskittyvät liikaa seksuaalisuuteen. Kovin usein saamme HS:n tai jonkun muun lehden kulttuurisivuilta nousevan jälleen jonkun naiskirjailijan, joka tekee rohkean ja uskaliaan kirjan naisen seksuaalisuudesta, ihan kun noita ei tulisi tusina vuosittain?

Lähde?

Pelle! Typerä sellainen, niinkuin lainaamasikin!
Onko sulla mitään ajatuksia itselläsi, vai yritätkö ainoastaan kohottaa teini angstiasi suurempiin sfääreihin?

Hanki muija, lapset, työ, ja ennen kaikkea, kasva aikuiseksi!
(ja elämä ois sulle varmaan hyvä juttu)

Teiniangsti on yhdyssana.

Pahoittelen, kiireessä sattuu ja tapahtuu.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 14.03.2016, 10:44:09
Nykyaikoina on liikaa vapaa-aikaa, jolloin naistoimittajillakin on liikaa aikaa ja liian vähän töitä. Siksi he tekevät pienistä seksiin liittyvistä osa-alueista suuria ongelmia. He tarvitsisivat vain jotain järkevää työtä....

Ai jaa. Ja mä kun luulin, ettei naisilla ole seksin kanssa ongelmia, vaan miehillä. Miehille kun seksi on oikeesti Tärkeä Asia ja puute sietämätön tilanne. Sen sijaan naisille seksi on vain väline, jolla voi hankkia hyvän aseman, etuja parisuhteessa ja valtaa.

Minusta naiset keskittyvät liikaa seksuaalisuuteen. Kovin usein saamme HS:n tai jonkun muun lehden kulttuurisivuilta nousevan jälleen jonkun naiskirjailijan, joka tekee rohkean ja uskaliaan kirjan naisen seksuaalisuudesta, ihan kun noita ei tulisi tusina vuosittain? Missä ovat politiikkaa käsittelevät naiskirjoittajien teokset? Tai jotain muuta kuin naisen rajoitettua seksuaalisuutta? No, toki naislukijoillehan he fantasioitaan kirjoittavat. Hyvät markkinat siellä on.

Sofi Oksanen on kirjoittanut useita kirjoja, joissa politiikka ja sen vaikutukset ihmisten elämään ovat erittäin tärkeässä osassa. Mutta sä et varmaan oo kuullutkaan tästä tuntemattomuudesta?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 14.03.2016, 11:40:16
Ihan kaikkien mieskirjoittajienkaan poliittiset ajatukset eivät olisi ikuistamisen arvoisia.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - ma 14.03.2016, 11:46:28
Ihan kaikkien mieskirjoittajienkaan poliittiset ajatukset eivät olisi ikuistamisen arvoisia.

Asiayhteydestä voisi päätellä, että tarkoitat ehkä Axl Smithiä.

VA.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 14.03.2016, 11:48:31
Nykyaikoina on liikaa vapaa-aikaa, jolloin naistoimittajillakin on liikaa aikaa ja liian vähän töitä. Siksi he tekevät pienistä seksiin liittyvistä osa-alueista suuria ongelmia. He tarvitsisivat vain jotain järkevää työtä....

Ai jaa. Ja mä kun luulin, ettei naisilla ole seksin kanssa ongelmia, vaan miehillä. Miehille kun seksi on oikeesti Tärkeä Asia ja puute sietämätön tilanne. Sen sijaan naisille seksi on vain väline, jolla voi hankkia hyvän aseman, etuja parisuhteessa ja valtaa.

Minusta naiset keskittyvät liikaa seksuaalisuuteen. Kovin usein saamme HS:n tai jonkun muun lehden kulttuurisivuilta nousevan jälleen jonkun naiskirjailijan, joka tekee rohkean ja uskaliaan kirjan naisen seksuaalisuudesta, ihan kun noita ei tulisi tusina vuosittain? Missä ovat politiikkaa käsittelevät naiskirjoittajien teokset? Tai jotain muuta kuin naisen rajoitettua seksuaalisuutta? No, toki naislukijoillehan he fantasioitaan kirjoittavat. Hyvät markkinat siellä on.

Sofi Oksanen on kirjoittanut useita kirjoja, joissa politiikka ja sen vaikutukset ihmisten elämään ovat erittäin tärkeässä osassa. Mutta sä et varmaan oo kuullutkaan tästä tuntemattomuudesta?

Sofi Oksasen seksielämä kiinnostaa minua huomattavasti enemmän kuin joutavanpäiväiset jorinat Viron neuvostoajoista.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - ma 14.03.2016, 12:01:32

Sofi Oksasen seksielämä kiinnostaa minua huomattavasti enemmän kuin joutavanpäiväiset jorinat Viron neuvostoajoista.

Tykkää kuulemma sitomisleikeistä ja uskaltaa tunnustaa sen julkisuudessa.

http://www.image.fi/image-lehti/sofi-oksanen-paketissa
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 14.03.2016, 12:08:37
Nykyaikoina on liikaa vapaa-aikaa, jolloin naistoimittajillakin on liikaa aikaa ja liian vähän töitä. Siksi he tekevät pienistä seksiin liittyvistä osa-alueista suuria ongelmia. He tarvitsisivat vain jotain järkevää työtä....

Ai jaa. Ja mä kun luulin, ettei naisilla ole seksin kanssa ongelmia, vaan miehillä. Miehille kun seksi on oikeesti Tärkeä Asia ja puute sietämätön tilanne. Sen sijaan naisille seksi on vain väline, jolla voi hankkia hyvän aseman, etuja parisuhteessa ja valtaa.

Minusta naiset keskittyvät liikaa seksuaalisuuteen. Kovin usein saamme HS:n tai jonkun muun lehden kulttuurisivuilta nousevan jälleen jonkun naiskirjailijan, joka tekee rohkean ja uskaliaan kirjan naisen seksuaalisuudesta, ihan kun noita ei tulisi tusina vuosittain? Missä ovat politiikkaa käsittelevät naiskirjoittajien teokset? Tai jotain muuta kuin naisen rajoitettua seksuaalisuutta? No, toki naislukijoillehan he fantasioitaan kirjoittavat. Hyvät markkinat siellä on.

Sofi Oksanen on kirjoittanut useita kirjoja, joissa politiikka ja sen vaikutukset ihmisten elämään ovat erittäin tärkeässä osassa. Mutta sä et varmaan oo kuullutkaan tästä tuntemattomuudesta?

Sofi Oksasen seksielämä kiinnostaa minua huomattavasti enemmän kuin joutavanpäiväiset jorinat Viron neuvostoajoista.

Ymmärtänet kuitenkin, ettei sun henkilökohtainen arviosi jonkun kirjan kiinnostavuudesta mitenkään lakkauta sen olemassaoloa? Eli Sofi Oksasen kirjat ovat olemassa ja niissä käsitellään politiikkaa. Joten Toope nyt vain on totaalisen asiantuntematon väitteessään naiskirjailijoiden kirjojen sisällöistä. Kyseessä lienee vahvistusharha, johon hänellä tuntuu olevan taipumusta muissakin asioissa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 14.03.2016, 12:27:40
Itse puolestani olen havainnut että joillakin mieskirjailijoilla on pyrkimys päästä kehuskelemaan panoillaan kirjoissaan. Kalle Päätalo on kuulema (en ole itse lukenut) kirjoittanut jopa sukupuolitaudistaan ja vaimonsa pettämisestä. Joku Katri Helenan eksä tykkäsi muistella aiemman eksänsä kanssa harjoitettua seksiä. Niistä kirjoista joita itse olen lukenut erään hörhön höpinät olivat melkoisen rasittavaa luettavaa kun toisaalta oli vähän kuin pakkorako lukea ne, eri maanosiin sijoittuvat kirjat kun käsittelivät jumalastronautti- tai Atlantis-juttuja (joita harrastan), mutta aina johonkin väliin jätkän piti päästä elvistelemään sillä että matkoillaan oli taas jonkun ah niin viehkeän naisen kanssa päätynyt petiin.

Saahan sitä olla seksistä ja seksuaalisuudesta kiinnostunut, mutta pitääkö sitä ujuttaa väkisinkin jopa uhvomiäskirjoihin... Höh.  ::)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - ma 14.03.2016, 12:40:30
Itse puolestani olen havainnut että joillakin mieskirjailijoilla on pyrkimys päästä kehuskelemaan panoillaan kirjoissaan. Kalle Päätalo on kuulema (en ole itse lukenut) kirjoittanut jopa sukupuolitaudistaan ja vaimonsa pettämisestä. Joku Katri Helenan eksä tykkäsi muistella aiemman eksänsä kanssa harjoitettua seksiä.

Kalle Päätalolta ja Panu Rajalalta oli aika halpamaista lähteä ruotimaan kirjoissaan ex-puolisoidensa seksielämää niinkin yksityiskohtaisesti. Muutenkin minua on aina ärsyttänyt Kalle Päätalon tapa kostaa kirjoissaan eksälleen.

Muutenhan Päätalon seksielämässä ei ollut juurikaan kehumista vaikka ne harvat kohokohdat osasikin kuvata värikkäästi. Kirjailijana kuitenkin pitkäveteinen ja kostonhimoinen, ihmisenä itsekeskeinen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 14.03.2016, 13:00:41
Itse puolestani olen havainnut että joillakin mieskirjailijoilla on pyrkimys päästä kehuskelemaan panoillaan kirjoissaan. Kalle Päätalo on kuulema (en ole itse lukenut) kirjoittanut jopa sukupuolitaudistaan ja vaimonsa pettämisestä. Joku Katri Helenan eksä tykkäsi muistella aiemman eksänsä kanssa harjoitettua seksiä. Niistä kirjoista joita itse olen lukenut erään hörhön höpinät olivat melkoisen rasittavaa luettavaa kun toisaalta oli vähän kuin pakkorako lukea ne, eri maanosiin sijoittuvat kirjat kun käsittelivät jumalastronautti- tai Atlantis-juttuja (joita harrastan), mutta aina johonkin väliin jätkän piti päästä elvistelemään sillä että matkoillaan oli taas jonkun ah niin viehkeän naisen kanssa päätynyt petiin.

Saahan sitä olla seksistä ja seksuaalisuudesta kiinnostunut, mutta pitääkö sitä ujuttaa väkisinkin jopa uhvomiäskirjoihin... Höh.  ::)

Päätalo ei todellakaan elvistele seksielämällään. Myöntää vehkeensä pieneksi ja potenssinsa huonoksi puhumattakaan kontaktivaikeuksistaan.

Käsittääkseni Päätalon exä ei ole kimpaantunut kirjoittelusta, sen vaikutelman sain hänen taannoisesta haastattelustaan.

Ei Päätalosta pahista saa tekemälläkään, tavattoman herkkä ja kiltti mies. Ja kuvaukset avioliittonsa rapautumisesta loistavan ajattomia, voisi siirtää suoraan tämän päivän metropolien parisuhde ongelmien kuvauksiin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 15.03.2016, 07:57:46
Itse puolestani olen havainnut että joillakin mieskirjailijoilla on pyrkimys päästä kehuskelemaan panoillaan kirjoissaan. Kalle Päätalo on kuulema (en ole itse lukenut) kirjoittanut jopa sukupuolitaudistaan ja vaimonsa pettämisestä. Joku Katri Helenan eksä tykkäsi muistella aiemman eksänsä kanssa harjoitettua seksiä. Niistä kirjoista joita itse olen lukenut erään hörhön höpinät olivat melkoisen rasittavaa luettavaa kun toisaalta oli vähän kuin pakkorako lukea ne, eri maanosiin sijoittuvat kirjat kun käsittelivät jumalastronautti- tai Atlantis-juttuja (joita harrastan), mutta aina johonkin väliin jätkän piti päästä elvistelemään sillä että matkoillaan oli taas jonkun ah niin viehkeän naisen kanssa päätynyt petiin.

Saahan sitä olla seksistä ja seksuaalisuudesta kiinnostunut, mutta pitääkö sitä ujuttaa väkisinkin jopa uhvomiäskirjoihin... Höh.  ::)

Päätalo ei todellakaan elvistele seksielämällään. Myöntää vehkeensä pieneksi ja potenssinsa huonoksi puhumattakaan kontaktivaikeuksistaan.

Käsittääkseni Päätalon exä ei ole kimpaantunut kirjoittelusta, sen vaikutelman sain hänen taannoisesta haastattelustaan.

Ei Päätalosta pahista saa tekemälläkään, tavattoman herkkä ja kiltti mies. Ja kuvaukset avioliittonsa rapautumisesta loistavan ajattomia, voisi siirtää suoraan tämän päivän metropolien parisuhde ongelmien kuvauksiin.

No jos joku niin parisuhdeongelmat ja seksi ovat täsmälleen niitä asioita, jotka eivät ajan saatossa juurikaan muutu. Joku satoja vuosia vanha kirja tuntuu tällaisista asioista kertoessaan täysin ajankohtaiselta. Myös silloin, vaikka se on ihan erilaisen kulttuurin piirissä kirjoitettu kuin missä lukija saattuu elämään. Aihe on ikuinen ja sen perusteemat aina samoja.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ke 16.03.2016, 23:13:07
Itse puolestani olen havainnut että joillakin mieskirjailijoilla on pyrkimys päästä kehuskelemaan panoillaan kirjoissaan. Kalle Päätalo on kuulema (en ole itse lukenut) kirjoittanut jopa sukupuolitaudistaan ja vaimonsa pettämisestä. Joku Katri Helenan eksä tykkäsi muistella aiemman eksänsä kanssa harjoitettua seksiä.

Kalle Päätalolta ja Panu Rajalalta oli aika halpamaista lähteä ruotimaan kirjoissaan ex-puolisoidensa seksielämää niinkin yksityiskohtaisesti. Muutenkin minua on aina ärsyttänyt Kalle Päätalon tapa kostaa kirjoissaan eksälleen.

Muutenhan Päätalon seksielämässä ei ollut juurikaan kehumista vaikka ne harvat kohokohdat osasikin kuvata värikkäästi. Kirjailijana kuitenkin pitkäveteinen ja kostonhimoinen, ihmisenä itsekeskeinen.

En tiedä mitä sukupolvea edustat, mutta itse ainakaan en ole kyennyt tarttumaan yhteenkään Päätalon kirjaan. Lienenkö sitä nuorempaa sukupolvea?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 19.03.2016, 10:31:23
Itse puolestani olen havainnut että joillakin mieskirjailijoilla on pyrkimys päästä kehuskelemaan panoillaan kirjoissaan. Kalle Päätalo on kuulema (en ole itse lukenut) kirjoittanut jopa sukupuolitaudistaan ja vaimonsa pettämisestä. Joku Katri Helenan eksä tykkäsi muistella aiemman eksänsä kanssa harjoitettua seksiä.

Kalle Päätalolta ja Panu Rajalalta oli aika halpamaista lähteä ruotimaan kirjoissaan ex-puolisoidensa seksielämää niinkin yksityiskohtaisesti. Muutenkin minua on aina ärsyttänyt Kalle Päätalon tapa kostaa kirjoissaan eksälleen.

Muutenhan Päätalon seksielämässä ei ollut juurikaan kehumista vaikka ne harvat kohokohdat osasikin kuvata värikkäästi. Kirjailijana kuitenkin pitkäveteinen ja kostonhimoinen, ihmisenä itsekeskeinen.

En tiedä mitä sukupolvea edustat, mutta itse ainakaan en ole kyennyt tarttumaan yhteenkään Päätalon kirjaan. Lienenkö sitä nuorempaa sukupolvea?

Mitäs kirjoja mahdat lukea, kun Päätalo on liian vanhojen kirja ja Sofi Oksasesta et ole vielä edes kuullut?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 19.03.2016, 10:49:34
Telkasta tuli juuri ohjelma brittiläisestä stand up -koomikosta joka on ollut yli 300 naisen kanssa, vaikka on vasta alle 30-vuotias. Asia tuntui rassaavan häntä kovastikin, koska oli alkanut kyllästyä siihen ettei kykene solmimaan pysyvää suhdetta jossa ei tuntisi tarvetta harrastaa seksiä muiden kanssa, isäksikin haluaisi.

On vähän vaikea osata tuntea myötätuntoa tällaista ihmistä kohtaan joka kykenee olemaan niin ekstrovertti ja sosiaalinen että hänelle ei ole mikään ihme kohdata ihmisiä yhdentekevissä merkeissä. Jos se yhdentekevää sitten oli, itse hän ainakin taisi väittää että jokainen näistä naisista on aktin hetkellä ollut hänelle koko maailma. (Vaikea uskoa.) Mutta itselläni tosiaan on se ongelma että jos en kiinnostu toisesta ihmisestä tarpeeksi vahvasti, mieli lähtee liikaa keskittymään siihen miten kiusallisesta ja vaikealta se sosiaalinen kanssakäyminen tuntuu. En usko että vaikutan kauhean "vaikealta" keskustelukumppanilta ulospäin, mutta jos en omasta mielestäni pysty ässäsuoritukseen, niin se kaivelee ja rassaa. Silloin tällöin olen kyllä huomannut ettei miehelläkään mene kaikki putkeen, ja joskus pienet kömmähdykset melkein jopa lohduttavat, kun havaitsen että toinenkin on vain ihminen. Mutta joskus se ettei oikein mikään toimi toisen kanssa alkaa vain ärsyttämään. Esim. sellainen että toinen juttelee ääneen kaikki "väärät" mielenkiinnnonkohteet, ja varsinkin jos hän alkaa mainostamaan niitä siihen malliin että minunkin pitäisi kiinnostua, niin en tiedä että mitä hittoa sanoa. Sanotaan esim. että toinen on menossa jonkun iskelmätähden konserttiin ja pyytelee sinne mukaan, eikä voisi vähempää kiinnostaa. (Hivenen epätodennäköistä tosin että edes päätyisin treffeille iskelmäihmisen kanssa.)

Mutta enivei, kun parisuhde on ilmeisesti nykyään lottovoitoinen kaltainen olematon asia, niin ajoittain pelkkä seksikin voisi jotenkin huvittaa siinä missä joku muukin harrastus, mutta juurikin sen sosiaalisen puolen käppäisyyden takia ei jaksa. Tietty masennuskin vaikuttanut asiaan paljon.

300+ naista kiksauttaneella tyypillä on tietysti oikeus olla tyytymätön, siinä missä minullakin useamman vuoden selibaattini kanssa. Syyt meillä vaan on eriävät.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 21.03.2016, 16:06:41
En tiedä miksi sitä sitten pitäisi sanoa että "parittelen vasta kun tulee vastaan niin hyvä tyyppi että tekee tosissaan mieli". Moni mies varmaan sanoisi nirsoudeksi. Itse nimittäisin mielihyvän maksimoimiseksi.

Voisiko asian nähdä myös siten, että se suuresti himoitsemasi mies ei sittenkään osoittautunut sängyssä herra täydellisyydeksi?
Tästähän seuraa pirullinen noidankehä, kun jokaisen himoitsemasi miehen kohdalla rupeat ajattelemaan sitä edellistä "täydellisyyttä", joka ei sitten ollutkaan sellainen, ja loppujen lopuksi jäät ikuisiksi ajoiksi ilman

Menee vähän aivot jumiin tässä. Kynnyksenä itselleni viime vuodet on ollut se että masentaa liikaa ja apatia on asettunut kokolailla pysyvästi aivoihini perustilaksi, default-moodiksi. Ei tämmöisillä spekseillä saa oikein mitään aikaiseksi. Mutta jos näen oikein hyvännäköisen miehen (omilla kriteereilläni hyvännäköisen) taikka tapaan miehen joka on ihan ok, niin kyllä silti vielä himottaa. En tiedä että mikä oikeastaan on täydellistä ja mikä ei, kun en tarvitse välttämättä mitään monta kertaa tapahtuvaa treffailua, miehen loputonta flirttailua ja kaikenlaista panostamista asiaan, riittää siis että mies näyttää hyvältä ja ei ole vastenmielinen luonne. Mutta on niin helvetin vaikea päästä tuollaisiin kohtaamisiin ja innostumisiin kun ei muuta pariutumisreittiä ole kuin netti, ja jos netissä mies heittää jotain "olen tulossa sinnepäin pääsiäisenä, tavataanko", niin ei voisi vähempää kiinnostaa. Eikä kiinnosta kyllä montaa muutakaan naista. Ei ole sellaista valmiustilaa, ikikiimaa, että kun joku ventovieras heittää jotain mistä lähinnä tulee tunne että joku saatanan puhelintyttökö minä muka olen jonka pitää toteuttaa (vieläpä ilmaiseksi) jonkun tarpeet kun hän nyt saattuu työn tai kavereidensa takia vierailemaan nimenomaan tällä seudulla, jotta innostuisin.  ;D

Ei ole olemassa mitään sängyssä täydellistä, en usko. Mutta ne kaksi (yksi suuri ihastukseni ja toka eksäni) joihin tähän mennessä olen ollut eniten lääpälläni olivat sängyssäkin erittäin yhteensopivia kanssani. Puolestaan kun 2010 harrastelin seksiseuran hakua, niin en sanoisi että mikään ihan karmea pettymys olisi yksikään mies ollut jonka kanssa kohdattiin niin että oli jo etukäteen sovittu että vain seksiä. Ehkäpä ihan reilusti ja suoraan seksiseuraa hakevat ovat touhussa niin rutinoituneita että homma kyllä hoituu. Mutta annas olla jos pomppaa punkkaan sellaisen miehen kanssa joka on muutaman postin jälkeen tavattu "normaaleilla" treffeillä, eli kohdataan niissä merkeissä että tutustutaan ja tutkitaan onko meistä parisuhteeseen, niin siinä voikin sitten tulla sutta ja sekundaa. En tiedä sitten että onko parisuhdetta etsivien miesten taholla enemmän kaikenlaisia ongelmatapauksia joilla on vaikkapa fiksaatio jostain menneestä naisesta johon ollaan yhä niin lääpällään ettei ketään muuta voi ajatellakaan.

Olen joskus sanonut että koska viimeisin hoito (2012) oli hyvä niin en ole viitsinyt tuhertaa muiden kanssa kun ei tiedä mitä saa. Taitaa olla vähän tekosyy. Kun muitakin hyviä on ollut, niin voisi ajatella että on jatkossakin, mutta kun minä en vaan jaksa enää tutustua ja taas tutustua ad infinitum. Tällä päällä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ke 23.03.2016, 01:48:58
Mitäs kirjoja mahdat lukea, kun Päätalo on liian vanhojen kirja ja Sofi Oksasesta et ole vielä edes kuullut?

Olen minä Sofi Oksasista ja monista naiskirjailijoista kuullut, en vain kaikkea halua lukea.

Luen tiedekirjallisuutta en sofioksasia... 8)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ke 23.03.2016, 01:52:01
300+ naista kiksauttaneella tyypillä on tietysti oikeus olla tyytymätön, siinä missä minullakin useamman vuoden selibaattini kanssa. Syyt meillä vaan on eriävät.
Voi olla toki vähän rehentelyäkin, eikä kovin tyytyväisiä mimmejä, mutta en itsekään näe tuota niin ylväänä.

Miksi olisi?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ke 23.03.2016, 08:55:58
Mitäs kirjoja mahdat lukea, kun Päätalo on liian vanhojen kirja ja Sofi Oksasesta et ole vielä edes kuullut?

Olen minä Sofi Oksasista ja monista naiskirjailijoista kuullut, en vain kaikkea halua lukea.

Luen tiedekirjallisuutta en sofioksasia... 8)

Joten et pysty edes antamaan mitään arvioita siitä, onko meillä naisia, jotka kirjoittavat poliittisista asioista, koska jo etukäteen kieltäydyt heitä noteeraamasta. Hei oikeesti - ei ketään kiinnosta se, millainen sinun kirjailijavalintojesi sukupuolinen jakauma on. On vähän noloa esittää sen olevan suomalaisen kirjallisuuden koko kuva. Väitän, että jos verrataan sitä vaikkapa minun lukemieni kirjojen kirjoittajien sukupuolijakaumaan ja aiheisiin, saadaan aivan erilainen kuva kokonaisuudesta. En vain ole niin itsekeskeinen, että sitä tarjoilisin kattavana kuvauksena suomalaisesta kirjallisuudesta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - ke 23.03.2016, 09:06:23
Väitän, että jos verrataan sitä vaikkapa minun lukemieni kirjojen kirjoittajien sukupuolijakaumaan ja aiheisiin, saadaan aivan erilainen kuva kokonaisuudesta.

Miten voit tietää heidän sukupuolensa?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ke 23.03.2016, 14:52:16
Väitän, että jos verrataan sitä vaikkapa minun lukemieni kirjojen kirjoittajien sukupuolijakaumaan ja aiheisiin, saadaan aivan erilainen kuva kokonaisuudesta.

Miten voit tietää heidän sukupuolensa?

Siinäpä se! Toope kuitenkin tietää, ettei naiset kirjoita poliittisista aiheista. Mutta ehkä hän on päätynyt tulokseen siten, että poliittisesta aiheesta kirjoittava on määritelmällisesti mies - sofioksasia myöden.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ke 30.03.2016, 10:55:50
Isäni oli aikoinaan turhankin varomaton naisiin kohdistamassaan huomiossa. Kerran eräällä pankin järjestämällä ulkomaanmatkalla hän sai päähänsä ostaa torilta ruusut kaikille ryhmän naisille, ehkä noin kymmenelle.

Joitakin viikkoja myöhemmin isäni oli asioimassa pankissa, kun joku tuntematon mies alkoi uhkailla häntä ja haukkua häntä muiden asiakkaiden kuullen "sonniksi". Kävi ilmi, että kyseessä oli yhden matkalla olleen naisen aviomies. Hän oli sairaalloisen mustasukkainen. Asetelma oli niin uhkaava, että isäni mainitsi siitä myöhemmin tuntemalleen nimismiehelle kysyen, mitä miehestä tiedetään, ja onko häntä syytä pelätä. Mies tiedettiin ja tunnettiin. Hän oli ilmeisesti uhkaillut muitakin. Nimismies kirjoitti isälleni luvan kaasusumuttimen hankkimiseen itsepuolustustarkoituksiin, jos mies kävisi käsiksi. Mitään ei kuitenkaan lopulta tapahtunut. Mustasukkaisuusepäilyt olivat olleet sinänsä täysin aiheettomia.

Toimiessani jonkin aikaa lastenvalvojana eräässä kunnassa sain tietää tapauksesta, jossa nuori aviomies oli niin sairaalloisen mustasukkainen, että hän ei päästänyt lasta odottavaa vaimoaan neuvolaan ja/tai lääkäriin, jotta kukaan muu mies ei vain missään tapauksessa saisi tilaisuutta nähdä naisen "intiimejä" paikkoja edes lääketieteellisessä yhteydessä. En tiedä, miten hän ajatellut lapsen synnytyksen menevän.

Uhkailevan miehen tapaukseen en keksinyt mitään ratkaisua, mutta jälkimmäistä tapausta koskien mietin ratkaisuja. Ajattelin, että sairaalloista mustasukkaisuutta ei ehkä pysty hoitamaan pois, mutta käytännön tilannetta voisi helpottaa esimerkiksi siten, että pariskunta lähtisi matkalle ja viettäisi päivän tai pari nakurannalla tai vastaavassa paikassa, jossa ollaan muiden seurassa alasti. Tällöin alastomuus menettäisi merkityksensä, eikä miestäkään enää yhtä pahasti "riepoisi" se, että lääkäri näkisi hänen vaimonsa peitellyt paikat. Se ei olisi enää entisenlainen "iso juttu". Kokemuksesta tiedän, että alasti oleminen alkaa tuntua yllättävän nopeasti "normaalilta", kun se on yleinen normi ympärillä. Olen asioinut jopa kaupoissa pelkissä sandaaleissa käydessäni aikoinaan (Helsingin Sanomissa olleen jutun innoittamana) Cap d'Agden naturistialueella. 

Mikä - tai millainen kasvatus - saa aikaan sairaalloisen mustasukkaisuuden? Siinähän on kai kyse siitä, että ihmisen miehinen tai naisinen itsetunto on poikkeuksellisen huono, eikä hän kestä pienimpiäkään itsetunnon loukkauksia tällä alueella. Kaiken lisäksi hän liioitellusti kuvittelee loukkauksiksi sellaisetkin asiat, jotka eivät sitä oikeasti ole tai keksii niitä tyhjästä. Sairaalloinen mustasukkaisuus saa aikaan tuhoisaa jälkeä, kuten lehdistä silloin tällöin saamme lukea. Entistä puolisoa/kumppania vainotaan ja häiritään ja äärimmäisessä tapauksessa hänet tapetaan. Samalla voi joutua tapetuksi myös puolison uusi kumppani. Kyseessä ei ole "rakkaus" entistä puolisoa kohtaan vaan viha siitä, että puoliso on loukannut hylkäämänsä ihmisen itsetuntoa demonstroimalla julkisesti, että hän ei kelpaa, tai että joku toinen on parempi kuin hän. Normaaliakin ihmistä tällainen tietysti enemmän tai vähemmän loukkaa, mutta hän pystyy käsittelemään asian ja pääsemään siitä ajan kanssa yli. Mieleltään häiriintynyt ihminen sen sijaan ei saa asiaa mielestään, ja lopputulos voi olla mitä tahansa ikävää.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ke 30.03.2016, 11:12:53
Jännä keissi. Että mustasukkaisuus voi olla noin brutaalin fyysistä että jonkun on saatava omistaa yksinoikeudella kumppaninsa keho, kukaan muu ei saa nähdä. Kokisin tuon äärimmäisenä esineellistämisenä, jos joutuisin itse kohteeksi.

Mustasukkaisuus ei ole koskaan ollut osa omaa maailmaani, mutta olettaisin että siinä on kyse joko narsismista (joka tuossa tulikin jo esille että ei kestä loukkauksia) tahi jätetyksi tulemisen pelosta, siis yksinjäämisen pelosta. Jälkimmäisen voi mieltää jopa kuolemanpeloksi, koska harva ihminen kykenee täysipainoiseen elämään sosiaalisen kanssakäymisen puuttuessa täysin - ja merkittävä osa moista on juurikin kumppanin kanssa vietetty sos. elämä. Ehkä jotkut eivät myöskään ole koskaan oikein oppineet itsetyydytykseen, jolloinka kumppanin menettäminen tarkoittaa kaiken seksuaalisen tyydytyksen menettämistä.

Kyllähän se jätetyksi tuleminen riipaisee ja siinä tulee luontainen narsistinen loukkaantuminen kun havaitsee että ei enää kiinnosta eikä kelpaa, ja jos joku toinen sitten kiinnostaa enemmän niin sitä pahempi. Mutta minun itseni on vaikea ymmärtää minkä takia sitä jättäjää pitäisi alkaa vainota ja kiusata. Sillä tavallahan vain kertoisi hänelle että on niin nalkissa ko. ihmiseen ettei kykene (muka) enää elämään ilman häntä. Ja se olisi melkoinen myönnytys semmoista "kusipäätä" kohtaan joka otti ja jätti. Parempi ennemmin vaikka rynnätä touhuskelemaan muiden ihmisten kanssa, niin saa välimatkaa eksäänsä. Jotkut tosin sitten kokevat sen lopulta omaa itseä rikkovaksi ja merkityksettömäksi touhuksi, mutta eiköhän kuitenkin irtosuhteet ole himppasen haitattomampia kuin ryyppyputken aloittaminen, jos vaan muistaa turvaseksin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ke 30.03.2016, 14:45:36

Parempi ennemmin vaikka rynnätä touhuskelemaan muiden ihmisten kanssa, niin saa välimatkaa eksäänsä. Jotkut tosin sitten kokevat sen lopulta omaa itseä rikkovaksi ja merkityksettömäksi touhuksi, mutta eiköhän kuitenkin irtosuhteet ole himppasen haitattomampia kuin ryyppyputken aloittaminen, jos vaan muistaa turvaseksin.

Jos ihmisellä on niin huono itsetunto, että se aiheuttaa sairaalloista mustasukkaisuutta, hänen itsetunto-ongelmansa kenties estävät häntä solmimasta "irtosuhteita". Yrityksessä niiden solmimiseen on nimittäin aina suuri torjutuksi tulemisen mahdollisuus. Ja jos on yhden kerran tullut ”verisesti” torjutuksi, uskaltaako enää ottaa riskiä, että sama toistuu. Ehkä juuri tästä syystä suhteen päättyminen vaivaa tavallista enemmän heikon itsetunnon omaavaa, koska hän tietää, että "se oli siinä sitten". Uusia suhteita ei ole eikä tule. Katkeruuteen voi sekoittua kateutta siitä, että exä puuhailee jo jonkun paremman kanssa, ja itse on niin surkimus, ettei koskaan tule saamaan enää ketään.

Kun tyttökaverini aikoinaan jätti minut, otin tapahtuman hyvin raskaasti, kuten oheisessa (linkki lopussa) "historiikissa" muistelen. Itsemurhan ajatuskin oli hetkittäin mielessäni. Eikä ollut mitään "irtosuhteita", joista olisin saanut lohdutusta. Vuosikausiin yksikään tyttö ei edes katsonut suuntaani, vaikka itse rakastuin milloin kehenkin.

Viime kesänä sain tilaisuuden tavata "historiikissani" mainitut henkilöt - kummankin. Tapahtumaa edelsi omituinen tapaaminen "Lillianiksi" (jota nimeä käytän jatkossa) kutsumani henkilön aviomiehen kanssa eräässä kaupassa. Hän on entinen koulukaverini, jota en ollut nähnyt pitkiin aikoihin. Hän kertoi, kuinka hän on tehnyt etelänmatkoja vaimonsa kanssa ja selosti niitä. Kun kuulin sanan "vaimo", se tuntui kuin pistolta jossakin sisälläni, koska minun mielikuvissani "Lillian" oli edelleen tyttökaverini - entinen tietenkin, mutta tyttökaveri silti (vähän niin kuin entinen koulukaveri on ikuinen koulukaveri). Tyttökaverin "status" oli jäänyt voimaan siinä vaiheessa kun "Lillian" oli jättänyt minut. Mitään korvaavaa lievempää suhdettahan välillemme ei enää jäänyt. 

Koin erikoisena ja miellyttävänäkin asiana sen, että kun "Lillian" viime vuoden keväällä liittyi Facebookiin, hän esitti minulle kaveripyynnön, ja minusta tuli hänen ensimmäinen Facebook-kaverinsa. Olin kuulevinani historian siipien havinaa, koska olinhan ollut aikoinaan myös Lillianin ensimmäinen poikakaveri.

Tiesin, että tekoni on ehkä äärimmäisen typerä, mutta joka tapauksessa annoin "Lillianille" ja hänen siskolleen jäljempänä mainitun blogikirjoituksen osoitteen paperille tulostettuna. En tiedä, ovatko he lukeneet blogin, mutta tämä oli toiveeni. Halusin sanoa blogin muodossa sen, mikä aikoinaan jäi sanomatta, ja mikä on vaivannut minua siitä saakka.

Viime kesän tapaaminen oli siinä mielessä rakentava, että nyt sain vanhan asian vihdoin eräänlaiseen loppupisteeseen. Toisaalta se vahvisti sen, että ”Lillian” edelleen tiedostaa minut, joten ilmeisesti minulla on pieni pysyvä paikka hänen muistissaan (tuskin ”sydämessään”). Toisaalta sain korvattua vanhentuneen ja haaveellisen ”pitkä kaunis ihana hoikka nainen” mielikuvani todellisella näkymällä naishenkilöstä, joka ei enää täysin vastannut muistikuviani. Hän on aivan viime vuosina päässyt vähän... miten tämän naisesta kohteliaasti sanoisi. Ei enää sellainen nainen, jota kohtaan kokisin intohimoa. Asia on siis loppuun käsitelty.  Sain rauhan sielulleni. Vielä kun tietäisi, että Lillian ja hänen siskonsa lukivat blogini...

Ero pitäisi aina käsitellä johonkin sivistyneeseen pisteeseen silloin, kun se on ajankohtainen. Näin ei taida kuitenkaan läheskään aina tapahtua. Niinpä erosta voi jäädä elinikäinen haikeus ja tunne, että viimeiset sanat jäivät sanomatta.

Tällä hetkellä minulla on kehitteillä uusi kertomus ”suhteestani” erääseen toiseen naishenkilöön. ”Suhde” ei minun kannaltani katsoen valitettavasti kehittynyt koskaan seurusteluksi. Kuitenkin pääsin niin pitkälle, että rakastuttuani aivan silmittömästi erääseen luokallani olleeseen tyttöön pääsemättä ensimmäisen vuoden aikana edes niin pitkälle, että olisin puhunut hänelle, tein kaksi vuotta myöhemmin hänen kanssaan kahdestaan Ruotsin reissun. No, tämä matka olikin haaveilemani ”suhteen” päätepiste. 

Tämä toinen naishenkilö on myös Facebook-kaverini. Välillä tuntuu, että hän suorastaan kiusoittelee minua lähettelemällä sydämen kuvia kommenteiksi valokuviin, joita julkaisen albumeissani. Olen julkaissut – kysyin lupaa, että käykö, ja hän vastasi, että sen kun vaan – kymmeniä häntä esittäviä kuvia. Satunnaisen katselijan täytyy olla pölvästi, ellei hän tajua, millä asenteella kuvat on aikoinaan otettu. Kuvista näkee, että valokuvaaja – siis minä – on rakastanut kohdettaan ja antanut (kun ei ole itse siihen pystynyt) kameran hyväillä kohteen kauneutta ja piirteitä.

Kirjoitin tälle mainitsemalleni henkilölle, että olen kehittelemässä tarinaa, jonka hänkin myöhemmin saa lukea. Annoin linkin ”Lillian” blogiin ja kerroin, että idea tulee olemaan samanlainen. Hän vastasi odottavansa mielenkiinnolla. Toivottavasti mustasukkainen aviomies ei tule murhaamaan minua, kun liitän kertomukseen vanhoja päiväkirjamerkintöjä. Yritän kuitenkin kirjoittaa jutun niin, ettei siitä saisi käsitystä, että minulla olisi vielä nytkin jotain tunteita tätä naishenkilöä kohtaan. Onko minulla – mitä väliä sillä on, jos pidän tunteet omana tietonani. Tämä mainitsemani henkilö ei ole antanut itselleen tapahtua samaa kuin ”Lillian”. Hän on edelleen kaunotar. Hän on noin kolme viikkoa ”Lilliania” vanhempi. 

Tarinan kantava idea tulee olemaan se, miten käsittämättömän monta yhteensattumaa (unia, televisio-ohjelmia, katse tunnilla juuri oikealla hetkellä jne.) tarvittiin, että elämäni kehittyi siihen pisteeseen, missä se nyt on.  Tämä mainitsemani henkilö on välillisesti yksi eniten elämääni vaikuttaneista ihmisistä. Lapsenikin ovat olemassa vain siksi, että hän on olemassa. Yksi asia vaikutti toiseen ja se taas toiseen. Niinhän asiat menevät. 

Sitäkin olen miettinyt, tuleeko edellä mainittu henkilö itse järkyttymään kirjoituksestani, vai onko hän koko ajan aavistanut asian.

http://keitele.blogspot.fi/

(PS. En aio luopua suunnitelmasta, vaikka joku niin neuvoisi tekemään.)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ke 30.03.2016, 21:20:13
My bad, kun käytin termiä irtosuhde, vaikkei se edes mielestäni ole hyvä nimike - kun kyse on satunnaisen seksiseuran hakemisesta. Eihän se mikään suhde ole. Tai en tiedä sitten jos tapaa saman "hoidon" useamman kerran.

Satunnaista seksiä kyllä saa ihan kuka tahansa, iästä ja sukupuolesta riippumatta, jos hän ei ole henkisesti sillä tavalla virittynyt että mieluiten menee sänkyyn sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa viihtyy muutenkin. Joskus tuntuu että kaikki muut ihmiset ovat melkein kuin elukoita jotka kevätlaitumella pystyvät parittelemaan kenen kanssa tahansa, ja itse yksinään kaipaa jotain syvempää. Mutta ei se niin harvinaista ole. Siitä ei vaan välttämättä puhuta ääneen, koska tämä maa ei ole kauhean romanttinen. Hikistä naimisen rytkettä tarjoavat suomalaiset elokuvatkin mieluummin kuin sitä että kahden ihmisen välillä olisi syvä yhteisymmärrys ja elämää suurempi sydänystävyys. (Vaikken kotimaisia elokuvia niin kauheasti ole kyllä katsonut, että saatan puhua vastoin parempaa tietämystä toki.)

Se että elämässä kertyy eksiä panee tietysti miettimään että kuinka diippiä se rakkaus on, vai onnistuuko aina aloittamaan suhteen väärän ihmisen kanssa.

Eräs tuntemani ihminen aikoinaan paheksui sitä että hänen sisarensa oli saanut eksältään postikortin joltakin matkalta, ja tämä sisko ja hänen uusi miehensä nauraa räkättivät yhdessä tuolle naisen eksälle. En minäkään tuollaista tajua. Minkä takia eksiin pitäisi suhtautua jotenkin ylimielisesti? Jos ihminen on aikoinaan tuntunut niin merkittävältä että hänen kanssaan on halunnut olla vuosia yhdessä, niin tekee vain itsestään idiootin jos myöhemmin suhtautuu pilkallisesti ihmiseen josta ottaa eron.

Mutta toki jos jotain turhan haikeita tunteita on jäänyt, voi olla ihan hyväksikin nähdä eksä vuosien jälkeen ja havaita että on reunoilta repsahtanut. Mieluummin sitä tietysti olisi kyllä repsahtanut yhdessä kuin niin että kohtaa ihmisen, joka joskus oli omalle itselle niin tärkeä, vähän kuin oltaisiin täysin ventovieraat.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - pe 01.04.2016, 23:01:17

Siinäpä se! Toope kuitenkin tietää, ettei naiset kirjoita poliittisista aiheista. Mutta ehkä hän on päätynyt tulokseen siten, että poliittisesta aiheesta kirjoittava on määritelmällisesti mies - sofioksasia myöden.

No, minusta on ehkä enemmänkin sattumaa, että poliittisista ja yhteiskunnallisista kiinnostuksen aiheistani miehet useimmin kirjoittavat, vaikka olen naishistorioitsijoitakin lukenut. Mm. sotahistoria on miehistä, mutta kulttuurihistorian suunnalla on monia loistavia naispuolisia historiantutkijoita. Miehiä ja naisia vaan usein tuntuu kiinnostavan vähän eri asiat. Biologialla tuskin on asian kanssa taaskaan mitään tekemistä?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 02.04.2016, 10:15:18
^  Kirjoittajat yleensä kirjoittavat asioista jotka jotenkin liippaavat läheltä heidän elämäänsä. Esim. omaishoitajaksi joutunut ja siinä vastuksia kokeva saattaa kirjoittaa kirjan jossa käsittelee noita asioita. Joskus suorastaan vähän kyllästyttää että pitääkö jokaisen alkaa vääntämään kirjaa juuri siitä hänen ikiomasta jutustaan, mutta lienen - heh - tässä paraskin sanoja joten suukku kiinni...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - la 02.04.2016, 15:18:59
Minä olen jokseenkin varma siitä, että jos joku on jollakin tavoin tyytymätön sukupuoli-identiteettiinsä, eikä muutenkaan saa seksiä niin usein kuin tahtoisi, niin on syytä valitella tilannettaan. Etenkään seksiä, joka olisi molemmin puolin tyydyttävää tai parhaillaan yhteisten kliimaksien hetkellä, että me kaikki olemme maailmankaikkeuden lapsia ja kuulumme yhteen räjähtäköön tajunta tai ei. Samanaikaiset orgasmit ovat elämän eliksiiriä meille alkeellisille olennoille. Mutta hyvä, että sellaistakin on.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Hartsi - la 02.04.2016, 16:21:21
Minä olen jokseenkin varma siitä, että jos joku on jollakin tavoin tyytymätön sukupuoli-identiteettiinsä, eikä muutenkaan saa seksiä niin usein kuin tahtoisi, niin on syytä valitella tilannettaan. Etenkään seksiä, joka olisi molemmin puolin tyydyttävää tai parhaillaan yhteisten kliimaksien hetkellä, että me kaikki olemme maailmankaikkeuden lapsia ja kuulumme yhteen räjähtäköön tajunta tai ei. Samanaikaiset orgasmit ovat elämän eliksiiriä meille alkeellisille olennoille. Mutta hyvä, että sellaistakin on.

Minäkin olen jokseenkin varma siitä, että jos joku on jollakin tavoin tyytymätön omaan sukupuoli-identiteettiinsä, eikä muutenkaan saa seksiä niin usein kuin tahtoisi, niin lähtee etsiskelemään omien fantasioidensa kautta kaikenlaisia kokemuksia, jopa niin, että unohtaa hetkeksi omaa terveyttään vaarantavia tekijöitä ?

Hibiscus, en tarkoita, että SINÄ itse olisit vaarantamassa omaa terveyttäsi, koska uusi kumppanisi on sanomasi mukaan lääkäri.

Ja kyllä lääkäri, oli sitten mies, tahi naispuolinen, niin lääkäri kyllä tietää miten suojaudutaan mahdollisilta ylilyönneiltä ?

Sexissä on aivan selvästi asiat niin kuin hibiscus tuossa niin ansiokkaasti toteaa, niin sexissä on tärkeintä molemminpuolinen tyydyttävyys/tyydytyksen hakeminen ja hyvinvoinnin tuoma lepuutus/raukeus.

Se on kaiken A ja O, että ollaan molemmin puolin tyytyväisiä, siis siihen, että miten tekninen toiminto on sujunut ja miten naisen hilpeät kiljahdukset ovat helähtäneet seinille/maailmalle, samoin kuin miespuolisen uroon, esim. hibiscuksen KARJAHDUKSET hänen yrittäessään selviytyä jotenkin eteenpäin omissa tunneryöpyissään.

 That´s it, sanos se entinenkin nunna, joka oli hetki sitten  maallistunut.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 02.04.2016, 18:00:09
En rummuttaisi välttämättä sen samanaikaisen orgasmin puolesta. Tämä siksi että jos mies saa yhden ainoan orgasmin ja nainen vaikkapa kolme, niin jos mies alkaa saamaan sen naisen ekan orgasmin kohdalla jo, ei peniksestä välttämättä ole enää tarpeeksi tukea useammille orgasmeille. Joskus puolikova/vetelä voi osua sillä tavalla sopivasti hollille että stimuloi tarpeeksi, joskus ei. Mutta itse olen kokenut parhaaksi saada sarjani ensin kaikessa rauhassa ja että mies saa sitten. Asentoakin voidaan vaihtaa, tällöin kumpikin ehtii samaan mieleisessään asennossa, jos ne omat lempparit ovat aina taikka tässä kyseisessä sessiossa eriävät.

Eriaikaisetkin orgasmit voi nähdä hyvin mystisinä ja henkisinä, koska ne noudattavat tätä periaatetta:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/17/Yin_yang.svg/2000px-Yin_yang.svg.png
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Hartsi - la 02.04.2016, 18:06:43
En rummuttaisi välttämättä sen samanaikaisen orgasmin puolesta. Tämä siksi että jos mies saa yhden ainoan orgasmin ja nainen vaikkapa kolme, niin jos mies alkaa saamaan sen naisen ekan orgasmin kohdalla jo, ei peniksestä välttämättä ole enää tarpeeksi tukea useammille orgasmeille. ................

Ymmärrän pointtisi.

Mutta toisaaltaan, ei samanaikainen orgasmi ole mitenkään huonoa sekään.

Mukavalta tuntuu hihkua yhdessä, inte sannt ?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 02.04.2016, 18:09:38
Ainahan se on parempi mikä tahansa orgasmi kuin ei orgasmia ollenkaan. Mutta olenkin orgasmihifisti ja tähtään parhaaseen mahdolliseen laatuun, jos mahdollista.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - la 02.04.2016, 18:31:49
Ainahan se on parempi mikä tahansa orgasmi kuin ei orgasmia ollenkaan. Mutta olenkin orgasmihifisti ja tähtään parhaaseen mahdolliseen laatuun, jos mahdollista.

Oikein. Niin sen pitää ollakin. En nyt sen tarkemmin ala selvitellä omia yhdyntöjäni ja toisen osapuolen tyydyttämisiäni. etteivät seniilit impotentit saisi taas kateuksissaan irvailemisen aihetta. Pankoot toisiaan rectumiin tai porsaita, jos joskus erektio pokkkeuksellisesti yllättää.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 02.04.2016, 21:59:22
Hm... Millaisenhan pilakuvan tuosta saisi irti: "erektion yllättäessä [tähän joku hyvä toimintaohje]"...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: IkuistaKierrätystä - su 03.04.2016, 02:40:26
"Seksin pitäisi olla miellyttävää ja rentouttavaa, ei joku hampaat irvessä -tyyppinen projekti. Tämän vuoksi en itse välttämättä lähde kolmatta kertaa äheltämään jos on jo pari kertaa todettu että ei vörkkinyt."

Kyllä se ensimmäisellä kerralla selviää.

Ensimmäiselle kerralle pitää vaan olla tarpeeksi aikaa.

Ottaa yhteisen viikonlopun ja viettää sen sängyssä. Tutustuu toiseen fyysisesti ajan kanssa.

:)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 03.04.2016, 11:10:21
^  No tottahan jos on ihan siltä pohjalta tavattu ettei seurustelullekaan olisi mitään esteitä, on kohdattu niin että aikaa on. Mutta sitten käy niin että eka kerta ei vaan vörki ja tulee useampi selitys samaan asiaan, sitten kokeillaan toiste toisen kerran ja taas tulee selityksiä. Ei siinä oikein voi tehtä muita johtopäätöksiä kuin että juuri minun kanssa juuri hän ei vörkkisi mitenkään, koska itsekin kertoo että jonkun yksittäisen toisenkin naisen kanssa ollut joskus jotain, vaikka yleensä kyllä ei ole. Itse tulin siihen tulokseen että vaikka pitäisi toista ihmistä ihan tarpeeksi viehättävänä ja viihtyisi hänen kanssaan, voi intiimillä tasolla sitten tullakin sellainen fiilis että en halua tälle ihmiselle "antautua". Vaikka tämä varmasti huvittaa monia ronskimpia miehiä, niin miksei ihan yhtälailla joku mieskin voisi, vaikka tiedostamattomastikin, tuntea todella että ei hän vaan tämän yhden ihmisen kanssa pysty sillä tavalla olemaan täysin oma itsensä että voisi em. tavalla antautua, olla täysin henkisesti ja fyysisesti paljaana toiselle ihmiselle.

Ehkä minulla itselläni on niin vahva raakkaussysteemi etten yksinkertaisesti päädy sänkyyn sellaisen miehen kanssa jota kohtaan minulle tulee ylivoimainen este niin etten halua tai elimistöni panee hanttiin (naisellahan se olisi tietysti se ettei kostu). Eli jos koen estettä jotakin miestä kohtaan, en halua edes halata häntä, en suudella, en olla millään tavalla kosketeltu. Siksi minun kanssani on aika epätodennäköistä että tulisi loppumetreillä EI vastaan, koska se jonka sänkyyni vien on jo (tietämättään?) monta kynnystä ylittänyt taikka minulta hyväksyntä-merkinnän saanut.

Jos näitä asioita näin monimutkaisesti edes hyödyttää luokitellakaan, mutta minulla on sellainen luokitteleva luonne.

Tietty pitkässä parisuhteessa voi sitten tulla, ja tuleekin, niitä kokemuksia että ei vaan huvita. Silloin ei ole kyse siitä hyväksynkö miehen vai en. Vaan jostain muusta. Henkisiä estoja jos on, niin kaikkeen mahdolliseen tympääntyminenhän voi olla haluttomuuden syy. Toisaalta jos innostuu elämästä kaikkinensa, innostuu melko automaattisesti myös seksistäkin. Tuntuu joskus kuin seksuaalisuuskin olisi jollain tavalla "luovaa", eli jos on aikaansaapa henkisesti luovana ihmisenä, niin sitten helpommin tekee mielikin. Jollei sitten kaikki energia mene henkiseen luomiseen.

Näin joskus kauan kauan sitten elokuvan jossa nainen ja vähän vanhempi mies rakastuivat ja päättivät lähteä jollekin saarelle leikkimään Robinson Crusoeta. Elokuva jäi sikälikin mieleen että alussa tai lopussa lauloi lempparini Kate Bush, kappaleesta erotin sanat "you don't know me" ja se mielestäni kuvasi hyvin filkkaa. Näetsen kun pari oli päässyt saarelle, nainen menetti kaiken mielenkiintonsa seksiin. Minusta näytti siltä että hän oli niin innostunut luonnosta ja täysin ympäristönsä lumoissa, ettei häntä kiinnostanut enää yhtään, hän ei tarvinnut seksiä. Mies lopulta raiskasi hänet, ja elokuva päättyi siihen että pariskunta istui lentokoneessa vakavana ja sen oloisena että se siitä suhteesta sitten. 
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: IkuistaKierrätystä - su 03.04.2016, 20:23:26
Minusta tuon voisi ottaa kiehtovana haasteena. Onhan se mukavaa pelata hyvää peliä helpolla levellillä, mutta enemmänhän se peli antaa jos pelaa sitä vaikeammalla tasolla.

Jos pidät miehestä niin paljon että päästät hänet lähellesi, mutta huomaat sitten että kyse on haasteellisemmasta tapauksesta / vaikeammasta tasosta ( miehellä ei seiso), niin ota se vastaan haasteena.

Jos mies väittää että kyllä muna seisoo jos esim. katsoo pornoa, niin sano että katsoo sitten ja hoitelee itseään vaikkapa vartin, niin että sinä odotat vieressä tai odotat toisessa huoneessa. Sovitte sitten että vartin seisotuksen jälkeen kokeilette yhdyntää ja jos ei onnistu, niin eikun uusi yritys jne.

Tai vielä parempi, iskekää miehelle joku hänen vanha hoito jonka kanssa yhdyntä on toiminut ja hoidelkaa häntä yhdessä sen toisen naisen kanssa.

Harjoittelu tekee mestarin.

Lajissa kuin lajissa, oli kyse sitten mistä tahansa.

Toistoja, toistoja ja toistoja.

Jos ei heti onnistu, niin eikun uudestaan satulaan, heti kun miehellä taas seisoo.

Minäkään en osunut ensin golfpalloon ekalla, en toisella, enkä vielä kolmannella, enkä neljännellä yrittämällä, mutta sitten kun osuin, niin olipa mahtavan hieno tunne. Sen jälkeen pelasin useita vuosia ja aion pelata taas kun aika ja raha riittää taas sen harrastamiseen.

Olisiko pitänyt lopettaa yrittäminen toisen hutilyönnin jälkeen? 
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - su 03.04.2016, 22:15:48
Menee niin rivoksi tuo keskustelu, että taidan jäädä vain tarkkailemaan. En osallistumaan. :-[
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 03.04.2016, 22:53:57
Ja vähät rakkaudesta...?  :-[ Ei, kyllä jos seurustelumielellä tutustutaan, niin ei siinä mitään kimppakivaa aleta pyörittämään. Ainakaan meitsin piireissä. (Enpä toisaalta ole kokeillut ryhmäseksiä seksimielellä tutustuessanikaan. Olen tylsä ihminen.)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: IkuistaKierrätystä - ma 04.04.2016, 11:54:18
Ja vähät rakkaudesta...?  :-[ Ei, kyllä jos seurustelumielellä tutustutaan, niin ei siinä mitään kimppakivaa aleta pyörittämään. Ainakaan meitsin piireissä. (Enpä toisaalta ole kokeillut ryhmäseksiä seksimielellä tutustuessanikaan. Olen tylsä ihminen.)

Mitäs rakkautta se sellainen on että heti muutaman yrityksen jälkeen luovuttaa?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 04.04.2016, 13:01:11
Ja vähät rakkaudesta...?  :-[ Ei, kyllä jos seurustelumielellä tutustutaan, niin ei siinä mitään kimppakivaa aleta pyörittämään. Ainakaan meitsin piireissä. (Enpä toisaalta ole kokeillut ryhmäseksiä seksimielellä tutustuessanikaan. Olen tylsä ihminen.)

Mitäs rakkautta se sellainen on että heti muutaman yrityksen jälkeen luovuttaa?

Ei sekään ole rakkautta että pitää väkisin sellaisen ihmisen itsellään joka ei nauti juuri sinun kanssasi, mutta voisi nauttia jonkun toisen kanssa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: IkuistaKierrätystä - ma 04.04.2016, 13:16:23
Ja vähät rakkaudesta...?  :-[ Ei, kyllä jos seurustelumielellä tutustutaan, niin ei siinä mitään kimppakivaa aleta pyörittämään. Ainakaan meitsin piireissä. (Enpä toisaalta ole kokeillut ryhmäseksiä seksimielellä tutustuessanikaan. Olen tylsä ihminen.)

Mitäs rakkautta se sellainen on että heti muutaman yrityksen jälkeen luovuttaa?

Ei sekään ole rakkautta että pitää väkisin sellaisen ihmisen itsellään joka ei nauti juuri sinun kanssasi, mutta voisi nauttia jonkun toisen kanssa.

Mistäpä sitä tietää vaikka miehen suorituspaineet ovat sitä suuremmat mitä enemmän hänellä on tunteita sinua kohtaan.

Jollekin esim. syväkyykky onnistuu tuosta vaan. Jonkun pitää tehdä paljon työtä sen eteen että se onnistuu.

"Älä heitä kirvestä kaivoon, vaikka syväkyykky tuntuisikin mahdottomalta: sen voi oppia.

– Suurimmat esteet kyykylle löytyvät nilkan, lonkkien, lantion ja alaselän rajoitteista. Ne eivät osaa tehdä sitä, mitä niiden pitäisi. Nilkassa ei ole tarpeeksi dorsifleksiota, akillesjänne on jäykkä ja lonkka-lantio-alaselkä -akselin hallinta on kadoksissa.

Matti suosittelee avuksi 30 päivän kyykkyhaastetta.

– Jokainen kyllä pääsee itselleen levolliseen syväkyykkyyn, mutta sen eteen pitää tehdä töitä. Pyri olemaan joka päivä valitsemasi aika, esimerkiksi 5–30 minuuttia kyykyssä. Ei yhtäjaksoisesti, vaan hyvältä tuntuvissa pätkissä.

– Jos et pääsee syväkyykkyyn muuten, siirrä jalkojasi leveämmälle, kääntä jalkateriä hieman ulospäin ja laita kantapään alle koroke, esimerkiksi kirja. Vähennä apukeinoja sitä mukaa, kun kroppa alkaa sopeutua asentoon."

http://m.iltalehti.fi/kuntoilu/2016040421351290_tj.shtml


Miksi on helppo ajatella että jonkun asian omaksuminen vaatii joillekin paljon työtä ja joillekin se onnistuu tuosta vaan, mutta seksin pitäisi toimia heti alusta lähtien tai sitten kyseistä miestä ei muka olisi tarkoitettu sinulle?

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 04.04.2016, 14:59:24
Miksi on helppo ajatella että jonkun asian omaksuminen vaatii joillekin paljon työtä ja joillekin se onnistuu tuosta vaan, mutta seksin pitäisi toimia heti alusta lähtien tai sitten kyseistä miestä ei muka olisi tarkoitettu sinulle?

En minä vaan ymmärrä mikä ihmeen hinku ihmisillä olisi toisiaan kiusata tekemällä asioista mahdollisimman vaikeita. Olin jo aikoinaan parisuhteessa biseksuaalin miehen kanssa joka lässytti "homoudestaan" lähes jokaikinen päivä, ja lopulta tilanne oli se ettei häntä seksi oikein huvittanut. Eromme jälkeen hän fantasoi siitä että löytäisi itselleen lesbon naisen jonka kanssa aloittaisi platonisen kaverisuhteen. Minulle oli sanonut että ei hän pysty miestä rakastamaan, mutta vähitellen se tosiaan eteni siihen ettei hän oikein pystynyt harrastamaan seksiä naisen kanssa. Korjaan: ei kiinnostanut.

Omassa elämässäni olen nähnyt ihan tarpeeksi ongelmia seksin tai seksuaalisuuden kanssa, joten ennemmin olen ilman seksiä kuin harjoitan vaikeaa ja epätyydyttävää seksiä. Viimeisin tuttavuuteni yhtäällä jutteli jostain tosi tyydyttävästä seksisuhteestaan jonkun menneen naisen kanssa, joten selvästikään hänellä ei ollut asiassa ongelmia sen tietyn ihmisen kanssa. Minun mielestäni saa olla sen verran itsekäs että jos jo tietää että joku mies kykenee seksiin ja vieläpä (oman kuvauksensa mukaan) erittäin tyydyttävään, niin sen pitäisi sitten sujua minunkin kohdallani. Ja jos ei suju, niin olen väärä ihminen piste. En siis väitä etteikö mies voisi kyetä jonkun toisen kanssa. Mikä hemmetti nimenomaan minussa olisi niin mahtavaa ja upeaa että pitäisi hampaat irvessä jäädä sahaamaan ja tahkoamaan minun kanssani, kun ei siitä kerta mitään tule?

Toisaalta taas itsekin tiedän miehiä joiden kanssa on alusta asti ollut iisiä ja ihanaa. Ja toisaalta taas muutama mies on avautunut että onkin ollut vaikeaa jonkun toisen naisen kanssa. Esmes mies jolla ei ollut mitään ongelmia minun kanssani suhteemme jälkeen mainitsi jonkun naisen että ei saanut tämän kanssa edes kunnolla pystyyn. Ei hän sanonut sitä minua kehuakseni, vaan kuvaili vaan että näin kävi.

On se melkoinen pingpong-peli ilmeisesti tämä ihmisten välinen touhuskelu. Ja varmasti on monia asioita joissa ei vaan oikein tule toimeen tai juttuun tai sovi yhteen toisen ihmisen kanssa, miksi seksi olisi poikkeus? Miksi se pitäisi pakottaa toimimaan, jos se ei vaan toimi?

Itse en koskaan hylkää täysin ketään. Vaikka parisuhde ei toimisi, kaveruus voi toimia. Ja on toiminutkin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: IkuistaKierrätystä - ma 04.04.2016, 16:14:37
Kuka tässä on pakottamisesta mitään kirjoittanut. Itseäni ainakin olisi jäänyt häiritsemään jos en olisi saanut sitä golfpalloa lentämään.

Sikäli helppo tilanne, että kyse oli vain minusta itsestäni eli siitä haluanko yrittää vielä kolmannen, neljännen ja vielä sen viidennen kerran osua palloon. Se olisi ärsyttänyt todella paljon jos joku toinen olisi määrännyt lopettamaan yrittämisen toisen hudin jälkeen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ma 04.04.2016, 19:02:42
Jännä keissi. Että mustasukkaisuus voi olla noin brutaalin fyysistä että jonkun on saatava omistaa yksinoikeudella kumppaninsa keho, kukaan muu ei saa nähdä. Kokisin tuon äärimmäisenä esineellistämisenä, jos joutuisin itse kohteeksi.

Luonnonvalinta tuntuu mielestäni loogiselta selitykseltä monille negatiivisina pidetyille ilmiöille kuten vihalle, kostolle, mustasukkaisuudelle, kateudelle jne. Tietynlainen yhdistelmä viettejä on ollut lisääntymisen kannalta otollisin, ja tähän ”palettiin” ovat kuuluneet myös edellä mainitut tunteet. Ne ovat säilyneet ja tarvittaessa jopa lisääntyneet sukupolvien uusiutuessa. Jos niitä puolestaan on alkanut ilmetä liikaa, evoluution negatiivinen takaisinkytkentä on karsinut liiat pois.

Miksi evoluution tuloksena ihmisten perimään olisi muodostunut sellaisia haitallisina pidettyjä ominaisuuksia kuten mustasukkaisuus ja kateus? Miksi luonnonvalinta ei ole vahvistanut vapaan rakkauden geeniä, jolloin ihmiset eläisivät kuin bonobot ja parittelisivat koko ajan kenen kanssa tahansa. Miksi ihmisten väliseen rakkauteen ja parisuhteisiin liittyy niin voimakkaasti omistamisen ja ”yksinoikeuden” tunne.

Perinpohjaisesta selityksestä – mikäli se edes olisi mahdollinen – tulisi pitkä, joten yritän tiivistää. Sitä paitsi, tämä ei ole virallinen selitys vaan pelkkää arvailua.

Yksinkertainen vastaus lienee se, että ne kaukaiset esi-isämme ja kenties esiäitimmekin, jotka valloittivat itselleen parhaan mahdollisen puolison ja pitivät hänestä kiinni mahdollisimman pitkään kynsin ja hampain, tuottivat eniten selviytymiskykyisiä jälkeläisiä. Luuserit, jotka antoivat periksi, eivät lisääntyneet. Tästä syystä meissä nykyihmisissä on niiden perimää, jotka käyttivät kynsiä ja hampaita. Ja koska kivikaudella ei ollut lakeja, eikä noudatettu herrasmiesääntöjä, viha, mustasukkaisuus ja kosto olivat hyödyllisiä ominaisuuksia. Jälkikasvun määrä ja elinkelpoisuus oli ainoa asia, joka ratkaisi. Sillä, oliko isä mahdollisesti väkivaltainen ja mustasukkainen vaimonhakkaaja, ei ollut suurta merkitystä. Tällä asialla tuli olemaan merkitystä vain sitä kautta, että taipumus väkivaltaan periytyi. Ja nykyihmisissä tätä taipumusta ei enää kaivattaisi.

Kun kirjoitin edellä selviytymiskykyisistä jälkeläisistä tarkoitin paitsi jälkeläisiä itseään myös olosuhteita, jotka takaisivat heidän selviämisensä. Koska ei ollut sosiaaliturvaa eikä lapsilisiä, parhaan takeen lasten menestymisestä ja selviämisestä lisääntymisikään tarjosi miehen ja naisen muodostama ydinperhe, jota täydensivät molempien suvut. Armoton luonnonvalinta iski karvaiset kouransa yksinhuoltajien lapsiin, joiden selviämismahdollisuudet riippuivat muiden hyväntahtoisuudesta. Koska jokaisella oli omat lapsensa huolehdittavanaan, aviottomia äpärälapsia katsottiin pahalla ja jopa tapettiin. Koska ehkäisyä ei tunnettu, vapaan seksin ajatus oli mahdoton, jos sellainen jollekin olisi juolahtanut mieleen. Sen seurauksena olisi syntynyt inhottuja äpärälapsia, jotka olisivat jääneet muiden kasvatettaviksi, ja joista olisi huonon kasvatuksen ja kaltoin kohtelun takia tullut isompana kelvottomia hulttioita.

(Tässä vaiheessa ajatus katkesi, kun pidin taukoa, joten ehkä en enää jatka vaan palaan asiaan myöhemmin uudessa kirjoituksessa. Tuo oli olevinaan vasta johdattelua siihen, mitä varsinaisesti kirjoittaisin. Tarkoitukseni oli käsitellä negatiivista käsitystä itsestä ja sen aiheuttamaa epävarmuutta sekä sitä, mitä huono itsetunto ja epävarmuus puolestaan voi saada aikaan.)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 05.04.2016, 10:14:46
Pitäisin kuitenkin mahdollisena että nainen + mies + lapset -systeemi on oikeastaan varsin myöhäistä perua. Olen sellaisen näkemyksen kannattaja että metsästäjä/keräilijä-kulttuurissa naisen suku kasvatti lapset, mahdollisesti niin että naiset muodostivat laumoja joiden parissa miehet satunnaisesti vierailivat tuomassa lihaa ja parittelemassa, mutta niin ettei nais/mies-pareja varsinaisesti kehittynyt. Ehkä siihen laumaan pikkuhiljaa alkoi jäämään naisten poikia, jolloinka seuraavan sukupolven lapsille tuli myös miespuolisia esikuvia, nimittäin enot. Tämä olisi siis seuraava kehitysaste, ja semmoista meininkiähän oli kuulema vielä joillakin intiaaniheimoilla hyvinkin pitkän. En tiedä voiko heidän kohdallaan puhua kuitenkaan matriarkaatista - en usko, mutta lapsen tärkein isähahmo on kuitenkin ollut eno. Matriarkaatista juuri luin jostain, ettei olisi ollut peräti tältä foorumilta, jostain aasialaisesta heimosta. Jos se oli täältä niin ei siitä sen enempää.

Miesten uskon aloittaneen patriarkaattisen systeemin paimentolais- ja maanviljelykulttuurien myötä. Kun kertyy omaisuutta, sitä on puolustettava anastajia vastaan, ja semmoiseen on soveliaampi miessukupuoli. Jossain vaiheessa miehille sitten nousee kusi sen verran hattuun että alkavat uskomaan naisenkin olevan miehen omaisuutta. Lapsista nyt puhumattakaan. Aiemmin on saattanut nainen mieltää lapset itsensä jatkeeksi, jopa siinä määrin että naisella on ollut luontainen oikeus vaikka tappaa omat lapsensa. Kreikkalaisessa tarustossa Medeia kostaa sen että mies hylkää hänet tappamalla heidän yhteiset lapsensa. Muistaakseni sitä ei rangaista jumalien taholta. Mutta omien vanhempiensa tappamiinen on synneistä suurin...

Luonnonkansoilla on hyvinkin saattanut olla ehkäisykeinoja käytössä, sillä onhan esmes Amazonin viidakko kaikenlaista rohdoskasvia väärällään joista länsimainen lääketiede ei kaikista vielä tiedä hittoakaan. Jos heimo vaeltaa paikasta toiseen, ei mitään jalkapallojoukkueellisia lapsia voida raahata mukana. Olen lukenut itsekin, ja muistaakseni nimim. Renttu mainitsi myös, että on ollut jokin putkikasvi joka lopulta hävisi sukupuuttoon koska sitä kerättiin niin innokkaasti ehkäisyyn käytettäväksi. Tämä lukemani mukaan Välimeren alueella, eikä siis edes missään viidakossa.

Miehen mustasukkaisuus voi olla omaisuuden menettämisen pelkoa. Kunnian menettämisen pelkoa, koska eihän semmoinen mies ole yhteisön silmissä mikään, joka ei edes naista saa alistettua ja pidettyä itsellään. Mutta on muunkinlaista mustasukkaisuutta. Uskon että ihmisen kehittyneet ja monimutkaiset aivot tekevät hänestä eläimen joka kykenee muodostamaan hyvin syviä ja vahvoja tunnesiteitä, ja mikä tahansa katkeava side kahden ihmisen välillä aiheuttaa syvää tuskaa. Jos alunperin naiset ovat olleet omana laumanaan kasvattamassa lapsiaan, on varmasti heidänkin välilleen syntynyt rakkaussuhteita. Olivat sitten platonisia tai mitä hyvänsä, niin varmasti ihan todellisia tunteita ovat olleet. Tai miesten keskinäiset toverisuhteet metsästäjäporukassa ovat yhtälailla olleet veriveljeyttä parhaimmillaan.

Ehkä naisen tuntema mustasukkaisuus on ennenkaikkea tunnesidoksen katkeamisen pelkoa. Voi se tietysti olla myös turvan menettämisen pelkoa, jos naisen elämän laatu on vahvasti miehen tekemisistä riippuvainen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 05.04.2016, 10:27:53
Kuka tässä on pakottamisesta mitään kirjoittanut. Itseäni ainakin olisi jäänyt häiritsemään jos en olisi saanut sitä golfpalloa lentämään.

Sikäli helppo tilanne, että kyse oli vain minusta itsestäni eli siitä haluanko yrittää vielä kolmannen, neljännen ja vielä sen viidennen kerran osua palloon. Se olisi ärsyttänyt todella paljon jos joku toinen olisi määrännyt lopettamaan yrittämisen toisen hudin jälkeen.

Vähän jäi harmittamaan että menin mistään rakkaudesta löpisemään. Jos kysymys on ihmisestä johon vasta tutustuu, niin eihän se tietysti mitään rakkautta ole. Sen vuosi ei sitten todellakaan kannata toista ihmistä itselleen varata, kun hän voisi onnistua toisen kanssa ja hänen kanssaan alkaa rakastamaan, ihan oikeasti. Tietty ihmiset myös rakastuvat ensisilmäyksellä, mutta "todellisessa" maailmassa useimmiten suhteet alkavat kyllä tutustumisvaiheella jonka varrella on monta kohtaa joissa tulee kaikenlaista kynnyskysymystä ja joutuu päättämään aikooko edetä juuri tämän ihmisen kanssa vai ei. On niitä muitakin kohta kuin "toimiiko seksi". Jos niissäkin mättää, se seksihän voi olla vain viimeinen naula arkkuun että tämä oli tässä. Ehkä niitä muita kohtia ei tule aina niin tietoisesti mietittyä. Ne vaan jotenkin kaihertava jossain taustalla. Kuulee vaikkapa että toinen tykkää jostain ihan oudosta asiasta joka ei itselle avaudu millään tavalla. Sen kuitenki yrittää hyväksyä, koska eihän ne omatkaan tykkäämiset sen "oikeampia" ole kuin toisen ihmisen, mutta sitten jos tulee lisää vieraalta tuntuvaa asiaa, niin pikkuhiljaa alkaa muodostumaan mielikuva että oli tämä ihminen kuka oli, mutta ei hän minun kumppanini voi olla.

Omalla kohdallani tietysti kun nuorena tuli jokunenkin mies vastaan joilla oli näitä puttausongelmia, kellä mitäkin, olen sitä kautta kyllästynyt jo etukäteen kaikkeen vaikeuteen. Jos kuulostan vaativalta naiselta, niin ei siitä kannata päätellä että olen aina ollut sellainen. Olen tullut vaativaksi kyllästymisen myötä. Jos "normaali" kehityskaari on se että miehellä toimii värkit ja hän on jopa nuorena hätäinen saamaan, ja sitten vanhemmiten ei toimikaan, niin minulle tuo kaari on tullut päinvastaisessa järjestyksessä vastaan ja tuntuisi jotenkin ihan hemmetin väärältä ja epikseltä että kun jo nuorena tahkosin ongelmissa, niin vanhanakin pitäisi. Oli omatkin ongelmat siinä välissä, eli erään sairauteni vuoksi en voinut vuosikausiin harjoittaa seksiä kauhean usein. Mutta sitä en jaksa enää jauhaa, enkä kuulla asiasta sioilta vittuilua.(*

***

Missään tapauksesssa minä en ole mikään esikuva kaikille ihmisille tai naisille, jokainen tekee ne omat ratkaisunsa sen oman näköisen elämänsä kanssa. Joillakin ihmisiltä on loputtomasti kärsivällisyyttä ja he venyvät mihin tahansa. Jotkut elävät jossain puolitietoisuudessa, leijuen kaiken yläpuolella ja heille on ihan sama mitä tapahtuu elämässä, kun ei siihen saa mitään tatsia kumminkaan. Joskus tuntuu että unta minunkin elämäni vaan on. Ehkä koko ajatus mistään rakkaudestakaan on pelkkää hölynpölyä. Ihmiset vain suggeroivat itsensä uskomaan olevansa kauhean rakastuneita toisiinsa, mutta heti kun tunne vähänkin haihtuu, niin hokkuspokkus se siitä. Kun olen jostain syystä onnistunut tapaamaan kovin monta miestä sekä livenä että ihan muuten vaan jutustellut netissä niin että mies on alkanut muistelemaan kaiholla jotain mennyttä rakkauttaan, olen alkanut epäilemään että ainakin osa miehistä ei pysty rakastamaan kuin jotain täysin saavuttamatonta unelmaa, muistoa tai mielikuvaa. Kaikkein rakkaimpia heille ovat aina naiset joita he eivät voi saada, eivät saaneet, tai menettivät. Miksi näin? Varmasti tuollainen takertuminen vaikuttaa seksuaalisuuteenkin.

Minulla itselläni taas puolestaan kun ei ole sellaista tunnetta että yksikään mies elämässäni olisi ollut The Elämäni Mies, ei ole tarvista takertua johonkin yksittäiseen menneeseen ihmiseen. Mutta mielikuvaan ehkä olen takertunut, visioon siitä millainen se rakkauteni voisi olla. Näin juuri viime yönä neljä eri unta joissa kaikissa olin rakastunut mieheen. Sama tyyppi kai joka unessa, mutta eri näköinen joka kerta. Ulkonäkö ei kuitenkaan kertaakaan jäänyt mieleen, pääasia tuntui olevan se että hän oli tosi mukava ja leikkisä luonne. Kaiketi sen vuoksi osassa unista olimmekin teinejä - tosin iän, tai edes sukupuolen, vaihtaminen ei itselleni ole unissani koskaan ollut mikään ongelma. Tai on jopa melkein yleisempää kuin poikkeuksellista. Tuollaiset unet joissa saa rakastaa ovat hyvin tyydyttäviä, mutta toisaalta herättyä tulee sitten paha mieli kun se kaikki oli vaan unta.

*) Ei viittaus tähän foorumiin, vaan muutamaan muuhun vuosien varrelta. Joistakuista se on hyvä lyömäase käytettäväksi jos joku rääpöstelee jonkin todella satuttavan ja vaikean asian netissä (kun ei parempaakaan käsittelypaikkaa keksi).
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: drontti - ti 05.04.2016, 10:46:26
Pitäisin kuitenkin mahdollisena että nainen + mies + lapset -systeemi on oikeastaan varsin myöhäistä perua.

Jo yhdynnän ja lapsen syntymisen välinen yhteys on ollut aikoinaan tuntematon, kuten se muussa eläinkunnassa vaikuttaa edelleenkin olevan. Tällöin isyyttäkään ei ole tunnettu, vaan enoa on voitu pitää lähimpänä miessukulaisena. Joissakin eristyneissä heimoissa näin on joidenkin lähteiden mukaan ollut aika hiljattainkin.

Uroksen "mustasukkaisuutta" esiintyy silti luonnossa laajemminkin. Uroksen oman geeniperimän säilymisen kannalta on mainio asia, ettei naaras pääse parittelemaan muiden urosten kanssa. Tietyllä tavalla käyttäytyvät urokset saavat enemmän omia jälkeläisiä, eikä niiden tarvitse silti ymmärtää käyttäytymisen biologisesta pohjasta yhtikäs mitään.

Kun miehet tajusivat, että heidän siittiöaineillaan on suuri merkitys lapsen ilmaantumiseen, asia nousi tietysti heille kovasti päähän. Pian nainen nähtiin vain miehen peltona, johon mies kylvi siementään ja jonka kuului antaa satoa. Munasolu löydettiin vasta paljon myöhemmin, mihin tietysti vaikutti se, ettei munasoluilla ole tapana roiskahdella kaiken kansan pällisteltäviksi.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 05.04.2016, 11:22:02
Tuo uroseläinten mustasukkaisuus perustuu varmaan hyvin vahvasti hajuaistiin. Jos esmes kesyjen kissojenikin kesken voin havaita että erityisen houkuttavalta tuoksuva herkkupala herättää sellaista "mustasukkaisuutta" että toinen kokee että se herkku kuuluu itsestäänselvästi juuri sille, jolloinka toista, kilpakumppania, pitää uhata murinalla tai vaikka tassunkuvalla, niin kyllähän siinä vahvat tunteet on jyllämässä. Nyt kun sitten eläimillä on kiima-aika, niin villien eläinten keskuudessa naaraiden haiseminen saa urokset tekemään ihan mitä vaan. Juuri katselin jonkun luontodokkarin missä jonkin sortin hirvakset ajoivat naaraita kohti vuodenhuippua, vaikka naaraat halusivat rinnettä alaspäin missä oli paremmin ruokaa. Mutta jostain syystä niiden urosten piti vaan saada koottua ne naaraat sinne huipulle. Kai siellä oli helpompi paritella niin ettei tarvinnut pelätä että menettää tilaisuutensa.

Eli a) haistat jotain hyvää b) haluat ja päätät että se on sinun.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - ti 05.04.2016, 11:37:56
Tämä ei oikein sopinut rasismiketjuun eikä elokuvaketjuunkaan, joten laitanpa sen tähän:

Sihteeri-elokuvassa neuroottinen nainen sai sadomiehen avulla jotain omia jumituksiaan paremmalle tolalle.

Siinä elokuva meikäläisen makuun! Maggie Gyllenhaal (https://www.youtube.com/watch?v=5ZroBcg1N1s) hoitaa sihteerin hommat varsin mallikkaasti. Harmi, ettei työelämän pelisääntömme salli elokuvassa esitettyjä kurinpitotoimia.

Eikä Charlie Runklen sihteerikään (https://www.youtube.com/watch?v=tcQtVKqlIuQ) mikään huono ole.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: IkuistaKierrätystä - ti 05.04.2016, 12:13:27
Olisi mielenkiintoista osallistua tieteelliseen kokeeseen jossa tutkittaisiin seisooko miehellä paremmin sellaisen naisen kanssa jonka kanssa hän saisi mahdollisimman terveitä lapsia.

Käsittääkseni nainen voi haistaa miehen paidasta onko kyseisen miehen geenit sopivia hänen itsensä geenien kanssa, ajatellen tulevaa lasta.

Vuoden tieteellinen koe. Sata naista joiden jokaisen kanssa seksiä 10 kertaa vuoden aikana eri vuodenaikoina eri vuorokauden aikoina.

Kokeessa huomioitaisiin naisten kuukautiskierto eli tutkittaisiin miten se vaikuttaa miehen seisokkiin jne.

Olen valmis jos joku löytää rahoituksen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 05.04.2016, 13:25:44
Olisi mielenkiintoista osallistua tieteelliseen kokeeseen jossa tutkittaisiin seisooko miehellä paremmin sellaisen naisen kanssa jonka kanssa hän saisi mahdollisimman terveitä lapsia.

Käsittääkseni nainen voi haistaa miehen paidasta onko kyseisen miehen geenit sopivia hänen itsensä geenien kanssa, ajatellen tulevaa lasta.

Vuoden tieteellinen koe. Sata naista joiden jokaisen kanssa seksiä 10 kertaa vuoden aikana eri vuodenaikoina eri vuorokauden aikoina.

Kokeessa huomioitaisiin naisten kuukautiskierto eli tutkittaisiin miten se vaikuttaa miehen seisokkiin jne.

Olen valmis jos joku löytää rahoituksen.

Tietäen sen, miten paljon suurempi rasitus, uhraus ja sitä kautta valinta raskus j synnytys on biologisesti naiselle, taitaisi olla viisaampaa tutkia sitä, miten paljon geneettinen optimaalisuus vaikuttaa naisen haluun ja nautintoon. Mies kun voi huoletta ja kustannuksitta ruikkia sinne tänne, mutta naiselle kyseessä on jopa elämän ja kuoleman kysymys ja parhaassakin tapauksessa pitkä sitoumus valintaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: IkuistaKierrätystä - ti 05.04.2016, 13:30:12
Olisi mielenkiintoista osallistua tieteelliseen kokeeseen jossa tutkittaisiin seisooko miehellä paremmin sellaisen naisen kanssa jonka kanssa hän saisi mahdollisimman terveitä lapsia.

Käsittääkseni nainen voi haistaa miehen paidasta onko kyseisen miehen geenit sopivia hänen itsensä geenien kanssa, ajatellen tulevaa lasta.

Vuoden tieteellinen koe. Sata naista joiden jokaisen kanssa seksiä 10 kertaa vuoden aikana eri vuodenaikoina eri vuorokauden aikoina.

Kokeessa huomioitaisiin naisten kuukautiskierto eli tutkittaisiin miten se vaikuttaa miehen seisokkiin jne.

Olen valmis jos joku löytää rahoituksen.

Tietäen sen, miten paljon suurempi rasitus, uhraus ja sitä kautta valinta raskus j synnytys on biologisesti naiselle, taitaisi olla viisaampaa tutkia sitä, miten paljon geneettinen optimaalisuus vaikuttaa naisen haluun ja nautintoon. Mies kun voi huoletta ja kustannuksitta ruikkia sinne tänne, mutta naiselle kyseessä on jopa elämän ja kuoleman kysymys ja parhaassakin tapauksessa pitkä sitoumus valintaan.

No samallahan tuota voisi tutkia miten naiset kostuvat ja sitten verrattaisiin siihen miten komeasti miehellä seisoo jne.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 05.04.2016, 13:40:22
Olisi mielenkiintoista osallistua tieteelliseen kokeeseen jossa tutkittaisiin seisooko miehellä paremmin sellaisen naisen kanssa jonka kanssa hän saisi mahdollisimman terveitä lapsia.

Käsittääkseni nainen voi haistaa miehen paidasta onko kyseisen miehen geenit sopivia hänen itsensä geenien kanssa, ajatellen tulevaa lasta.

Vuoden tieteellinen koe. Sata naista joiden jokaisen kanssa seksiä 10 kertaa vuoden aikana eri vuodenaikoina eri vuorokauden aikoina.

Kokeessa huomioitaisiin naisten kuukautiskierto eli tutkittaisiin miten se vaikuttaa miehen seisokkiin jne.

Olen valmis jos joku löytää rahoituksen.

Tietäen sen, miten paljon suurempi rasitus, uhraus ja sitä kautta valinta raskus j synnytys on biologisesti naiselle, taitaisi olla viisaampaa tutkia sitä, miten paljon geneettinen optimaalisuus vaikuttaa naisen haluun ja nautintoon. Mies kun voi huoletta ja kustannuksitta ruikkia sinne tänne, mutta naiselle kyseessä on jopa elämän ja kuoleman kysymys ja parhaassakin tapauksessa pitkä sitoumus valintaan.

No samallahan tuota voisi tutkia miten naiset kostuvat ja sitten verrattaisiin siihen miten komeasti miehellä seisoo jne.
Miehelle vain se biologisesti paras strategia on kuitenkin hankkia useita kumppaneita. Nääs jos pitäytyy yhteen ei raskauden jo alettua oikein voi pitkään aikaan edistää jälkeläismääräänsä millään tapaa - ainakaan seksiä harrastamalla. Sen sijaan useista kumppaneista on miehelle vähäiset kustannukset, joten partiolaismainen "aina valmiina" -malli on edullinen. Valikoivuus nyt vain on naisen biologiaan liittyvä juttu, ei miehen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: IkuistaKierrätystä - ti 05.04.2016, 15:53:09
Olisi mielenkiintoista osallistua tieteelliseen kokeeseen jossa tutkittaisiin seisooko miehellä paremmin sellaisen naisen kanssa jonka kanssa hän saisi mahdollisimman terveitä lapsia.

Käsittääkseni nainen voi haistaa miehen paidasta onko kyseisen miehen geenit sopivia hänen itsensä geenien kanssa, ajatellen tulevaa lasta.

Vuoden tieteellinen koe. Sata naista joiden jokaisen kanssa seksiä 10 kertaa vuoden aikana eri vuodenaikoina eri vuorokauden aikoina.

Kokeessa huomioitaisiin naisten kuukautiskierto eli tutkittaisiin miten se vaikuttaa miehen seisokkiin jne.

Olen valmis jos joku löytää rahoituksen.

Tietäen sen, miten paljon suurempi rasitus, uhraus ja sitä kautta valinta raskus j synnytys on biologisesti naiselle, taitaisi olla viisaampaa tutkia sitä, miten paljon geneettinen optimaalisuus vaikuttaa naisen haluun ja nautintoon. Mies kun voi huoletta ja kustannuksitta ruikkia sinne tänne, mutta naiselle kyseessä on jopa elämän ja kuoleman kysymys ja parhaassakin tapauksessa pitkä sitoumus valintaan.

No samallahan tuota voisi tutkia miten naiset kostuvat ja sitten verrattaisiin siihen miten komeasti miehellä seisoo jne.
Miehelle vain se biologisesti paras strategia on kuitenkin hankkia useita kumppaneita. Nääs jos pitäytyy yhteen ei raskauden jo alettua oikein voi pitkään aikaan edistää jälkeläismääräänsä millään tapaa - ainakaan seksiä harrastamalla. Sen sijaan useista kumppaneista on miehelle vähäiset kustannukset, joten partiolaismainen "aina valmiina" -malli on edullinen. Valikoivuus nyt vain on naisen biologiaan liittyvä juttu, ei miehen.

Noinhan sen äkkiseltään voisi ajatella olevan, mutta eipä siihen varmuutta saa kuin tutkimalla.

Voisihan olla mahdollista sekin että mies aistii naisesta tiedostamattaan sen ettei siemennyksestä sillä hetkellä ole hyötyä, liittyen kuukautiskiertoon.

Tai ehkäpä jotkut miehet aistivat senkin onko naisen geenit sopivia omille geeneille. Mistäs näitä tietää.

Tai sitten nainen aistii jotakin negatiivista miehen geeneistä suhteessa omiin tiedostamattaan ja nainen viestii tietämättään jotakin miehelle ja mies aistii tuon tiedostamattaan jne.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 05.04.2016, 15:59:39
Olisi mielenkiintoista osallistua tieteelliseen kokeeseen jossa tutkittaisiin seisooko miehellä paremmin sellaisen naisen kanssa jonka kanssa hän saisi mahdollisimman terveitä lapsia.

Käsittääkseni nainen voi haistaa miehen paidasta onko kyseisen miehen geenit sopivia hänen itsensä geenien kanssa, ajatellen tulevaa lasta.

Vuoden tieteellinen koe. Sata naista joiden jokaisen kanssa seksiä 10 kertaa vuoden aikana eri vuodenaikoina eri vuorokauden aikoina.

Kokeessa huomioitaisiin naisten kuukautiskierto eli tutkittaisiin miten se vaikuttaa miehen seisokkiin jne.

Olen valmis jos joku löytää rahoituksen.

Tietäen sen, miten paljon suurempi rasitus, uhraus ja sitä kautta valinta raskus j synnytys on biologisesti naiselle, taitaisi olla viisaampaa tutkia sitä, miten paljon geneettinen optimaalisuus vaikuttaa naisen haluun ja nautintoon. Mies kun voi huoletta ja kustannuksitta ruikkia sinne tänne, mutta naiselle kyseessä on jopa elämän ja kuoleman kysymys ja parhaassakin tapauksessa pitkä sitoumus valintaan.

No samallahan tuota voisi tutkia miten naiset kostuvat ja sitten verrattaisiin siihen miten komeasti miehellä seisoo jne.
Miehelle vain se biologisesti paras strategia on kuitenkin hankkia useita kumppaneita. Nääs jos pitäytyy yhteen ei raskauden jo alettua oikein voi pitkään aikaan edistää jälkeläismääräänsä millään tapaa - ainakaan seksiä harrastamalla. Sen sijaan useista kumppaneista on miehelle vähäiset kustannukset, joten partiolaismainen "aina valmiina" -malli on edullinen. Valikoivuus nyt vain on naisen biologiaan liittyvä juttu, ei miehen.

Noinhan sen äkkiseltään voisi ajatella olevan, mutta eipä siihen varmuutta saa kuin tutkimalla.

Voisihan olla mahdollista sekin että mies aistii naisesta tiedostamattaan sen ettei siemennyksestä sillä hetkellä ole hyötyä, liittyen kuukautiskiertoon.

Tai ehkäpä jotkut miehet aistivat senkin onko naisen geenit sopivia omille geeneille. Mistäs näitä tietää.

Tai sitten nainen aistii jotakin negatiivista miehen geeneistä suhteessa omiin tiedostamattaan ja nainen viestii tietämättään jotakin miehelle ja mies aistii tuon tiedostamattaan jne.

Sulta vain jää selvittämättä, mikä kyseisten aistimisten hyöty olisi miehelle. Mitä hän niillä saavuttaa verrattuna siihen, ettei niillä ole hänelle mitään vaikutusta. Kun miehelle koituva kustannus väärän naisen hedelmöittämisestä on mitätön.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ti 05.04.2016, 16:17:03

Sulta vain jää selvittämättä, mikä kyseisten aistimisten hyöty olisi miehelle. Mitä hän niillä saavuttaa verrattuna siihen, ettei niillä ole hänelle mitään vaikutusta. Kun miehelle koituva kustannus väärän naisen hedelmöittämisestä on mitätön.

Ensinnäkin, onhan näitä asioita tutkittu. Toisekseen, olen tästä eri mieltä: kyllä kai nyt miehelle on ihan yhtä olennaista terveiden, elossa säilyvien jälkeläisten tuottaminen kuin naisellekin! Ei se, että ruiskii sinne tänne ja lapset joko eivät synny laisinkaan (kuolevat kohtuun tai äiti kuolee ennen syntymää, tms.) tai hyvin pian syntymän jälkeen, koska ovat saaneet niin huonon alun, ole mitenkään miehenkään lisääntymisstrategian myötäistä.

Tietysti jos olettamus siis tosiaan olisi, että mies voisi ruikkia sataan naiseen koko ajan, niin joo ehkä. Mutta kylläpä epäilen miehenKIN ymmärtävän, että silloin pääsee ruikkimaan, kannattaa valita se tervein yksilö.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: drontti - ti 05.04.2016, 16:52:08
Juuri katselin jonkun luontodokkarin missä jonkin sortin hirvakset ajoivat naaraita kohti vuodenhuippua, vaikka naaraat halusivat rinnettä alaspäin missä oli paremmin ruokaa. Mutta jostain syystä niiden urosten piti vaan saada koottua ne naaraat sinne huipulle. Kai siellä oli helpompi paritella niin ettei tarvinnut pelätä että menettää tilaisuutensa.

Uskon naaraiden päässeen aikanaan syömään, kunhan ne olivat ymmärtäneet, mikä tehtävä oli ensin hoidettava.

Eivätkä naiset ole Afganistanissakaan joutuneet kuolemaan nälkään.

HRW:n mukaan Karzai on pettänyt Afganistanin naiset varmistaakseen shiiajohtajien tuen ensiviikkoisissa presidentinvaaleissa. Maan shiiavähemmistöä koskevan lain mukaan aviomies voi esimerkiksi kieltäytyä antamasta ruokaa vaimolleen, jos tämä kieltäytyy seksistä.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000000053109.html
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ti 05.04.2016, 17:38:36
Norma Batesin ikään kuin lonkalta vaivattomasti heittämä teoria ihmiskunnan matriarkaalisesta esihistoriasta on niin hieno, että minun kaltaiseni tyhmä ihminen menee aivan sanattomaksi. Kaikki palat tuntuvat loksahtavan paikalleen sellaisella tarkkuudella, että niiden esittäjän täytyy olla alan asiantuntija ja siten oleellisesti korkeammalla tasolla tiedoiltaan ja taidoiltaan ja älykkyydeltään kuin allekirjoittanut. No, näkyyhän se muutenkin.

NB:n esittämälle teorialle löytyy kannattajia, jos tosin epäilijöitäkin. Ongelma on se, että tietoa kymmenien tuhansien vuosien takaisista asioista on rajallisesti, ja tuolloin vallitsevat olosuhteet ja asiantilat joudutaan päättelemään pienten tiedonrippeiden perusteella.

Mietin parhaillaan huolestuneena, ei kai tuo teoria pudota pohjaa pois kaikelta poliittiselta ajattelultani ja tasa-arvohöpinöiltäni. No, ehkä saan ideat jotenkin sovitettua toisiinsa.

Kun itse olen miettinyt, millainen ihmiskunta mahdollisesti on ollut esihistoriallisena aikana, olen etsinyt vertailukohtia eläimistä ja siitä, miten ne ovat järjestäytyneet. Koska en ole luonnontieteilijä, en osaa sanoa, mikä on yleisempää ja mikä harvinaisempaa. Vaihtelua on paljon. Joillakin lajeilla uros ja naaras muodostavat pysyvän suhteen ja saavat yhteisiä jälkeläisiä. Joillakin yhteiseloa kestää vain kiima-ajan. Joidenkin lajien keskuudessa uroksen tai koiraan kohtalona on kuolla pian parittelun jälkeen – pahimmassa tapauksessa naaraan syömänä.

Simpanssilaumassa sukulaissuhteet määräytyvät äitilinjan mukaan, vaikka lauman ”johtajana” muita terrorisoikin voimakkain uros. Johtajan viran täyttäminen ratkaistaan hampain ja nyrkein.

Simpansseilla on elinikäinen erityissuhde äitiinsä, mutta isäänsä ne eivät taida edes tuntea. Gorillojen keskuudessa taas yksi uros, hopeaselkä, hallitsee koko laumaa, ja naaraat ovat joko sen tyttäriä tai puolisojaan ja rakastajattariaan. Täysi-ikäisiksi tultuaan urokset lähtevät laumasta ja perustavat omansa. Nuoret naaraat liittyvät toisiin laumoihin. Näin se muistaakseni menee, vaikka onkin jo aikaa, kun viimeksi olen aiheesta lukenut.

Menen nyt toiseen aiheeseen ja jätän esihistorian pohtimisen, josta en selvästi tiedä mitään.

Parisuhdemarkkinoilla käydään kauppaa, niin kun nimikin kertoo, mutta maksuvälineenä eivät ole eurot eivätkä dollarit (vaikka niistäkin on apua) vaan...”sex appeal” eli ”individual's ability to attract the sexual or erotic interest of another person” (Wikipedia)

Lähtekäämme siis parisuhdemarkkinoille kuvitteellista ”sex appealia” mukanamme.

Ongelma on se, että emme tiedä, minä arvoista ”sex appealimme” on, eli mitä sillä saa. Arvon saa selville vain olettamalla sen joksikin ja kokeilemalla käytännössä. Se, minkä arvoiseksi itse katsomme ”sex appealimme” on toinen puoli asiaa, koska se määrittelee sen, mistä haaveilemme ja mihin uskomme pystyvämme. Käyttäkäämme tästä toisesta puolesta eli seksuaalisesta omanarvontunnosta nimitystä ”sexual self-esteem”, joka siis tarkoittaa...

”how you view your sense of self as a sexual being. Do you think that you are sexually appealing? Sexually "competent"? How do you perceive yourself when you're in bed with someone? These all play into your sense of sexual self-esteem.” (Healthywomen.org)

(Lyhennän edellä olevat sanat ”sex appeal” ja ”sexual self-esteem” tarvittaessa kirjaimilla SA ja SSE, jos en jaksa kirjoittaa niitä toistuvasti.)

”Healthywomen” sivulla olevassa artikkelissa esitetään, että SSE voi olla pysyvästi alentunut jopa niin paljon, että voidaan puhua vammasta, mikäli ihmistä on kohdeltu erityisesti seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa huonosti (physically or emotionally abused, sexually harassed, insulted or embarrassed).

Olen joskus kiinnittänyt huomiota pariskuntiin (tyttärenikin kertoi miettineensä samaa ilmiötä muutama päivä sitten), jotka ovat tietyllä tavalla eri paria. Tarkoitan sitä, että toisella on valtavasti SA:ta ja toisella tuskin lainkaan. Voi olla esimerkiksi äärettömän kaunis ja seksuaalisesti puoleensa vetävä ”Marilyn”, jonka mieskumppani on täysin mitätön nahjus. Tai voi olla komea ”Tarzan”, jonka puoliso ei ole hänen arvoisensa ”Jane” vaan ruma ja lyhyt mikä lieneekään.

Jos suhde on edellä kuvatulla tavalla epätasapainoinen, ulkopuolinen tarkkailija voi kokea asetelman kiusalliseksi. On kuin katsoisi ulkomaalaista turistia, joka ei ymmärrä euron arvoa vaan maksaa torilla pussillisesta omenia viisisatasen, kun myyjä kehtaa pyytää. Tekisi mieli sanoa, että oletko hullu, sinähän saisit tuolla rahalla vaikka mitä. Samalla muistuu mieleen, että itsellä ei ole kuin muutamia ropoja taskun pohjalla. Ärsyttää katsella, kun joku toinen heittää samaan aikaan suuren määrän rahaa hukkaan.

Toinen ajatus, mikä tuon tyyppistä suhdetta katsellessa tulee mieleen on se, että suhde ei voi kestää. Kun liikaa maksanut tajuaa oman todellisen arvonsa ja sen, mitä kaikkea hän saisi jos haluaisi, hän ei voi vastustaa kiusausta, kun sopiva tarjous tulee kohdalle. Tätä kuviota miettiessä tulee mieleen Juhani Ahon romaani ”Juha”, joka kertoo ”sex appealiltaan” vähäisestä miehenjuntturasta ”Juhasta” ja hänen nuoresta kauniista vaimostaan Marjasta, jolla on ”sex appealia” sitäkin enemmän. Kun taloon saapuu Juhan poissa ollessa komea naistenmies Shemeikka, tarjous on Marjan silmissä niin houkutteleva, ettei hän voi vastustaa sitä. Hän lähtee Shemeikan mukaan. Tarjous ei lopulta olekaan niin hyvä, mitä Marja oli kuvitellut, mutta se on toinen juttu. Tragediaanhan tarina lopulta päättyy.

Epäsuhtaista pariskuntaa katsellessa herää siis ajatus siitä, missä vaiheessa parempi puoliso pettää heikompaa ja jättää hänet. Tilanne tuntuu kiusalliselta molempien kannalta katsoen. Huonomman puolison voisi kuvitella elävän jatkuvassa epävarmuudessa ja paremman puolison puolestaan olevan tyytymätön siksi, että tuli tehneeksi huonon valinnan, vaikka olisi ollut varaa parempaankin. Vallitseva kulttuuri ja osapuolten yleiset elämänarvot lopulta ratkaisevat, miten parisuhteen käy.

Sexual self-esteem, SSE, on yllä mainitun tyyppisessä parisuhteessa merkittävä tekijä. Sillä on vaikutusta jo parisuhteen syntyvaiheessa. Jos alhaisemman SA:n omaavalla puolisolla on korkea SSE, hän voi saada korkeamman SA:n, mutta alemman SSE:n omaavan puolison saaliikseen vahvistamalla hänessä käsitystä, ettei hän kuitenkaan saisi parempaa. Joten olkoon tyytyväinen, että sai edes hänet.

Muistettakoon, että parisuhdemarkkinat ovat kuin tori päivän aikana. Kun iltapäivä etenee, myyntipöydät vähitellen tyhjenevät. Se, joka ei pysty valitsemaan tai peruu valintojaan, voi jäädä lopulta kokoaan ilman, vaikka kauppareissulle lähtiessä olisi ollut laukku täynnä SA:ta. 
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 05.04.2016, 18:42:53
Se että kannatan ideaa siitä että ihmislajilla kehitys olisi kulkenut matriarkaatista patriarkaattiin juontuu siitä että luin parikymppisenä Barbara G. Walkerin kirjoja mytologiasta, ja hänhän ei ollut tyytynyt ollenkaan siihen ajatukseen että kaikki mahdollinen olisi aina ollut miesjohtoista tai -vetoista. Toinen syy miksi asia kiinnostaa on se että se mielestäni peilaa hyvin yksittäisen ihmisen psykologista kehitystä. Ensihän lapset ovat äidin "vallassa", ja sitten näiden täytyy erottaa itsensä äidistä että kehittyy oma identiteetti. Onhan tämä voinut tapahtua laajemmassa ja isommassa mittakaavassakin niin että miehet ovat erottaneet itsensä matriarkaatista ja sysänneet äitijumalattaret alemmalle tasolle olemaan pelkkiä vaimoja ja tyttäriä, tai jopa demoneita ja vihollisia - jokatapauksessa olemaan asemassa jossa eivät enää ole ylin ja suurin jumaluus.

Varsinkin jos kaksi kansaa on kohdannut ja toinen on alistanut toisen, ovat voittajankansan jumalatkin alistaneet voitetun kansan jumalat. Tähän voisi viitata muinaisen Kreikankin tarusto, kun vaan tietäisi että kukahan titaaneja palvoi. Jumaliahan hekin olivat. Mutta hävisivät olympolaisille jumalille.

***

Miksi kaunis ihminen on epäviehättävän ihmisen kanssa? Ehkä hän haluaa olla varma kauniin asemastaan. Komeat miehet ovat usein hyvin itsetietoisia ja koska naisen kauneus helpommin lässähtää, on komean miehen ottaminen aina naiselle melkoinen riski jätetyksi tulemisesta. Toisaalta kaunis nainen on ehkä kyllästynyt siihen että hänessä ei mitään muuta nähdäkään, ja tosi ruman miehen kanssa hän voi tuoda itsestään esille muitakin puolia että voidaan keskittyä muuhunkin kuin iänikuiseen kauneuteen. Ei ruma ihminen välttämättä aina ole älykkö, mutta jos on, niin ehkä kaunis ihminen hakeutuu hänen seuraansa nimenomaan saadakseen älyllisempää keskustelua aikaiseksi.

***

Sitäkin olen mietiskellyt että miksi itse pidän kivannäköisistä miehistä, kun se on kuitenkinkin harakiri seksuaalisella tasolla (ei voi saada miestä, koska tälle on menekkiä, tai saa miehen vain hetkeksi käyttöönsä), niin muuta syytä en oikein keksi (esteettisen ohella) kuin sen että koska minulle ON epämiellyttävää operoida sosiaalisesti ventovieraan ihmisen kanssa, tarvitsen melkoisen porkkanan että ryhdyn sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ja hyvännäköisyys eli naitattavuus on se porkkana.

Tämä tietenkin merkkaa sitä että huolimatta sos. kanssakäymisen epämiellyttävyydestä (=mokaamisen pelko) en kumminkaan halua olla se passiivinen, odottava linnanneito jonka joku aktiivinen, dominoiva mies tulee hurmaamaan nurin. Tämä senkin vuoksi että ne miehet jotka aktiivisesti osoittavat mielenkiintoa kohtaani ovat melkein aina niin rumia että en halua heitä. Olisi se sos. tutustuminen sitten vaikka täysin heidän kontollaan niin että minun ei tarvitse nähdä muuta vaivaa kuin nokka pystyssä vastailla kyllä ja ei.

Ällöttävä ajatuskin että joku susiruma ukko tekee itseään tykö ja minä olen hänen kanssaan inhoa tuntien eli siis "koppavana". Ei, haluan olla sellaisen miehen kanssa jota kohtaan itse tunnen mielenkiintoa tai edes himoa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 05.04.2016, 19:01:51
 Suomalaisten seksihalut eivät kohtaa   
                                       
                                       
 Naisilla on seksuaalista haluttomuutta
 kolme kertaa enemmän kun miehillä,     
 selviää suomalaisten seksuaalielämästä
 kootusta FINSEX-tutkimuksesta.         
                                       
 Lisäksi miehet tuntevat seksuaalista   
 halua useammin kuin toivovat yhdyntää.
 Naiset taas toivovat yhdyntää useammin
 kuin mitä tuntevat seksuaalista halua.
                                       
 Useimmiten parisuhteessa halusi seksiä
 mies, ja vain 30 prosentissa suhteista
 puolisot halusivat seksiä yhtä usein. 
                                       
 Tutkimus paljastaa myös, että nyt     
 rakastellaan harvemmin kuin 1970-     
 luvulla. Syytä tähän ei tiedetä.


http://www.yle.fi/tekstitv/txt/P106_01.html
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - ti 05.04.2016, 19:03:38
Mitä se matriarkaatti nyt sitten on?

Ovatko esim. moniavioisuutta harjoittavat trooppiset maanviljelykulttuurit matriarkaalisia, kun niissä nainen pystyy elättämään itse lapsensa eikä aviolliseen uskollisuuteen kiinnitetä kovin suurta huomiota? Olisiko tällainen malli kannatettava nykyiseen (millaisena se nykyisyys sitten kuvataankin) verrattuna.

Mies- ja naisjumalista sen verran, että en tiedä onko jumalan kuvitteellisella sukupuolella kauheasti vaikutusta siihen, kuinka naisia yhteiskunnassa kohdellaan. Esim. hindulaisuudessa ja antiikin kreikkalaisten uskonnossa jumalattaria oli kuin internetissä buddhalaisia, mutta naisen asema oli/on mitä sattuu. Ja läntisissä uskonnoissakin jumalan pitäminen isänä taitaa olla uusi ja lähinnä kristinuskoa koskeva juttu: islamin jumala ei kai edes ole varsinainen ihmisen tajuttavissa oleva persoonakaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 05.04.2016, 19:17:36
Mitä se matriarkaatti nyt sitten on?

Ovatko esim. moniavioisuutta harjoittavat trooppiset maanviljelykulttuurit matriarkaalisia, kun niissä nainen pystyy elättämään itse lapsensa eikä aviolliseen uskollisuuteen kiinnitetä kovin suurta huomiota? Olisiko tällainen malli kannatettava nykyiseen (millaisena se nykyisyys sitten kuvataankin) verrattuna.

Mies- ja naisjumalista sen verran, että en tiedä onko jumalan kuvitteellisella sukupuolella kauheasti vaikutusta siihen, kuinka naisia yhteiskunnassa kohdellaan. Esim. hindulaisuudessa ja antiikin kreikkalaisten uskonnossa jumalattaria oli kuin internetissä buddhalaisia, mutta naisen asema oli/on mitä sattuu. Ja läntisissä uskonnoissakin jumalan pitäminen isänä taitaa olla uusi ja lähinnä kristinuskoa koskeva juttu: islamin jumala ei kai edes ole varsinainen ihmisen tajuttavissa oleva persoonakaan.

Hindulaisuudessahan nimenomaan on kyse kahden eri kansan amalgamoitumisesta alkuperäisen kansan tappioksi. Ainakin vanhan tietämyksen mukaan käsittääkseni Intiaan tunkeutui pohjoisesta käsin paimentolaisheimoja tai karjan kasvattajia, jotka alistivat vanhan asujaimiston, ja tämä olisi alkuperä kastijärjestelmällekin. Missä "luonnollisesti" alkuperäisasukkaista tuli alimpien kastien edustajia, tai kastittomia. Samassa rytäkässä näiden alistettujen heimojen mahdolliset jumalattaret muuttuivat uusien sotajumalien vaimoiksi ja tyttäriksi. Se on kuitenkin jännä että Kali-jumalatar joidenkin personoitumiensa kanssa (Durga, Chandi) kuitenkin säilytti alkuperäisen asemansa eikä häntä niin vain mitätöity. Jopa Shiva-jumala joutuu alistumaan hänelle ja taiteessa tämä esitetään niin että Shiva makaa kuolleena ja hänen nimensäkin muuttuu nimeksi Shava. - Tätä voi olla turha haeskella netistä. Luin tämän jostain kirjasta ammoisina aikoina (90-luvulla), ja eräälle vedantaa tutkineelle Intia-fanillekin oli ihan uutta juttua kun näitä juttelin.

Jos hahmottelee että ihmiskunnan alkuaikoina naiset olisivat muodostaneet enempi paikoillaan pysyviä yhteisöitä, esim. luoliin, ja miehet olisivat kierrelleet ympäristössä metsästellen ja käyneet vain satunnaisesti naisten tykönä, en tiedä voiko tätä varsinaisesti nimittää matriarkaatiksi. En tiedä mikä olisi hyvä nimitys sille systeemille minkä mietiskelystä itse olen kiinnostunut. Erillisyhteisöjen kulttuuri? Matriarkaattiahan edustaisi ennemmin se aasialainen heimo missä naiset asuvat aloillaan ja miehet käyvät yökylässä heidän tykönään, mutta palaavat aina äitinsä taloon jossa he elävät. Jos pari eroaa, kukaan ei muuta minnekään, lapset pysyvät äitinsä talossa ja mies äitinsä talossa. Omaisuuttakaan ei jaeta. Rakastajia tulee ja menee yksilöllisten mieltymysten mukaan. Harmi etten tämän heimon nimeä muista, olisiko ollut joku L-kirjaimella alkava?

Koska itse uskon että viljelykulttuurin alkaminen on lähes takuuvarma orjuuden ja naisten alistamisen alkamisen vaihe, en tiedä että onko paikoillaan pysyvillä matriarkaateilla lopultakaan ollut mitään kovin vahvaa ja painokasta vaihetta historian varrella. Vai voiko viljelyä harjoittaa niin että miehet eivät alista naisia? Tuo heimo jonka nimeä en muista kutenkin asuu ja elää aloillaan, eikä kulttuuri pysy paikoillaan jos se EI ole viljelykulttuuri. Hm, tai ehkä kalastusta harjoittava kulttuuri voi pysyä paikoillaan, mikäli kalaa on runsaasti. Kyseinen heimo taitaa kuitenkin asua kaukana merestä.

Mutta naisilla noin ylipäätään lienee ollut vahvempi merkitys, oli varsinaisia tiukan seulan matriarkaatteja ollut tai ei. Esim. Kybele-kultissa miehillä oli tapana antaa kastroida itsensä jotta he saattoivat ryhtyä papeiksi Kybele-jumalattarelle, ja joidenkin mielestä kyseinen kastrointi viittaa siihen että he halusivat esittää naisia.

Ns. monirintaisen Artemiksen patsaankin arvelee mm. Barbara G. Walker esittävän - ei suinkaan monia rintoja vaan - sitä että jumalattaren kaulaan on ripustettu lukuisia irtileikattuja kiveksiä.

http://www.clinicalanthropology.com/images/Artemis%20Plymastus.jpg

Jos nuo pallukat ovat rintoja, missä nännit?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - ti 05.04.2016, 19:25:38
Esim. Kybele-kultissa miehillä oli tapana antaa kastroida itsensä jotta he saattoivat ryhtyä papeiksi Kybele-jumalattarelle, ja joidenkin mielestä kyseinen kastrointi viittaa siihen että he halusivat esittää naisia.

Olen lukenut tästä. Tosin kastraatiolla voi olla muita, ehkä tärkeämpiäkin merkityksiä. Esim. Kiinassa eunukkeja usein suosittiin virkamiehinä, koska katsottiin sen vähentävän korruptiota. Kun ei ole perillisiä, ei voi suosia poikiaan. Katolisen kirkon pappien selibaatti on myös yllättävän uutta perua, ja siihenkin oli hyvin maalliset syyt.


Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ke 06.04.2016, 10:34:32
Esim. Kybele-kultissa miehillä oli tapana antaa kastroida itsensä jotta he saattoivat ryhtyä papeiksi Kybele-jumalattarelle, ja joidenkin mielestä kyseinen kastrointi viittaa siihen että he halusivat esittää naisia.

Olen lukenut tästä. Tosin kastraatiolla voi olla muita, ehkä tärkeämpiäkin merkityksiä. Esim. Kiinassa eunukkeja usein suosittiin virkamiehinä, koska katsottiin sen vähentävän korruptiota. Kun ei ole perillisiä, ei voi suosia poikiaan. Katolisen kirkon pappien selibaatti on myös yllättävän uutta perua, ja siihenkin oli hyvin maalliset syyt.

Indeed. Olen lueskellut että kirkko saattoi omia itselleen maat ja mannut jotka perintönä jätettiin pojalle joka onkin ryhtynyt munkiksi. Vaihtoehtohistoriasektorilla (mikähän nimi tälle suomalaisittain sopisi, kirjat joita olen engl.kielellä lukenut ovat olleet nimikkeen controversial history alla) puolestaan on tuumailtu että katolinen kirkko ylipäätään alkoi suosimaan selibaattia sen vuoksi että sillä tavalla saataisiin Jeesuksen jälkeläisten vaatimukset kirkon omaisuuteen kumottua. Eli kun kirkkoa ei voi kukaan siirtää isältä pojalle ja omistaa, niin turha se on tulla siihen mussuttamaan että minussapa virtaa Jeesuksen veri. Ja Jeesuksen sukulaisia olisi jopa oikein vainottukin.

Tuota en sitten lukenut mistään hemmetin Da Vindi -koodista, vaan tyypeiltä jotka moisen teorian esittivät iät ajat ennen tuota viihdepläjäystä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ke 06.04.2016, 16:47:24
. Siksi minun kanssani on aika epätodennäköistä että tulisi loppumetreillä EI vastaan, koska se jonka sänkyyni vien on jo (tietämättään?) monta kynnystä ylittänyt taikka minulta hyväksyntä-merkinnän saanut.


Tulee mieleen luotodokumentti, jossa skorpioni raahaa myrkyn lamauttaman saaliin pesäänsä ja valmistautuu aterioimaan. Saalis ei tiedä, mikä sitä odottaa.

Toivottavasti Norma Bates ei loukkaannu tuosta vertauksesta, koska sitä ei ole tarkoitettu loukkaukseksi. Yritin vain nähdä vähän huumoria tuossa asetelmassa.

NB:n kirjoitukset ovat mielenkiintoisia. En pystyisi samanlaiseen avoimuuteen tällaisella yleisellä foorumilla, vaikka yrittäisin. Kun tulisi ahdistava sana vastaan, kiertäisin sen viittaamalla ”otsikossa mainittuun asiaan” tai ”edellisen kirjoittajan mainitsemaan asiaan” tai mitä nyt keksisin. Tai kirjoittaisin ”otsikkoon viittaavista kahdenkeskisistä puuhista”, mitä ilmaisua käytin kolmen viikon takaisessa kirjoituksessan. Ja koska sekin tuntui on liian rohkealta, mainitsin kirjoitukseni lopussa, että ”johan tuli esitettyä paljastuksia NB:n avomielisyyden innoittamana”. Tässäkin asiassa lopulta pelkurimaisesti vieritin vastuutta toiselle. NB kommentoi, että ”mikäs se on nikillä avoillessa.  :) ”

”Nikkini” taitaa olla tavanomaista pahemmin kompromentoitunut, koska olen ollut keskimääräistä avomielisempi ja antanut vihjeitä henkilöllisyydestäni – jolla ei sinänsä ole väliä, koska olen pelkkä ”nobody”. Jos joitakin ongelmia tulee, niistä kärsivät läheiseni. Juttelinkin tästä asiasta tänään tyttäreni kanssa, ja hän oli huolissaan siitä, kun kerroin maininneeni hänen Eurooppa-pohdiskelunsa. Hän pelkää, että paljastan vahingossa hänen henkilöllisyytensä, mikä olisi katastrofi johtuen hänen kontakteistaan ja verkostoistaan ja riippuvuuksistaan. Lupasin, että yritän olla paljastamatta mitään oleellista ja sanoin, että hänen tuntemansa henkilöt tuskin seuraavat foorumeita, joihin näitä asioita kirjoittelen. Hän oli säikähtänyt löytäessään yllättäen oman nimensä jostakin päiväkirja- tai muistelmasepustuksestani, jonka olin ladannut verkkoon muuttamatta nimiä. Lipsahdus oli tapahtunut tilanteessa, jossa lähetin tekstiä kiireessä erään Facebook -kontaktin luettavaksi ja käytin tekstin esittämiseen blogialustaa. Olisi pitänyt säätää blogi ”private” muotoon tai siirtää teksti toisella tavalla.

Kierrellään ja kaarrellaan, koska tietynlaisia asenteita on.

Menee niin rivoksi tuo keskustelu, että taidan jäädä vain tarkkailemaan. En osallistumaan. :-[

Lainaus Toopelta oli vain esimerkki sen tyyppisistä kannanotoista, joita näkee. Kommentti on yhdenlainen tapa suhtautua ”arkaluonteisiin” asioihin. Monenlaisia muitakin kommentteja näkee.

Keskustelupalstoja lukiessaan huomaa valtavia eroja ihmisten asenteissa kaikkea seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvää kohtaan – ja myös siinä suhteessa, minkä kaiken ihmiset katsovat sisältyvän tähän alueeseen. Jopa suhtautuminen alastomuuteen on erilainen eri ihmisillä. Joillekin vähäinenkin vilauttelu on siveettömyyttä, ruokottomuutta, pornoa, syntiä, himoja ja kaikin puolin perverssiä ja siten tuomittavaa. Joku toinen taas ei näe asiassa mitään ongelma, vaan hänelle alastomuus voi olla vapautta, taidetta, luonnollisuutta ja yleensä enemmän positiivinen kuin negatiivinen asia.

Olin aikoinaan eräässä elokuvanäytöksessä, jossa esitettiin osittain harrastajavoimin tehty mustavalkoinen ”taide-elokuva”. Sen yhdessä kohtauksessa vilahti eräs miesnäyttelijöistä alastomana parin sekunnin ajan. Kun näytös päättyi, yksi nuori mieskatsoja puhisi paheksuvasti, että oliko siinä elokuvassa nyt pakko esiintyä ”munasillaan”. Muuta sanottavaa elokuvasta hänellä ei ollut. Tämä nuori mies on nykyisin johtava rikoskomisario eräässä kaupungissa ja esiintyy usein julkisuudessa. Tuollaisia olivat poliisiperheen pojan ja tulevan poliisin asenteet.

Pari päivää sitten jotakin asiaa googlatessani päädyin eräälle foorumille, jossa joku esitti seuraavan kysymyksen:

”Minä kävelen kotona usein alasti jonkin aikaa esim. suihkun jälkeen. Varsinkin kesällä tulee pompittua sisätiloissa vain stringit jalassa/ stringit/pikkarit+toppi päällä. Poikani on nyt 9v ja mietin onko tuo enään soveliasta?”

Vastauksia oli tietysti monenlaisia. Foorumikirjoittajien todellisista mielipiteistä ja motiivista esittää jokin kanta ei tietenkään voi olla varma. Joku vetosi siihen, että Suomi on saunamaa, joten no problem. Joku puolestaan kirjoitti näin: ”Miksi kukaan haluaisi esitellä paikkojaan lapsilleen? Oletko jotenkin pervo?”

Itse olen kasvanut perheessä, jossa mielestäni oltiin – riippuu tietysti mihin verrataan – vanhoillisella tavalla ahdasmielisiä näissä asioissa. En olisi voinut edes kuvitella tilannetta, jossa äitini tai isäni ”hipsuttelevat” alusvaatteissaan tai ilman niitä makuuhuoneensa tai saunan pukuhuoneen ulkopuolella. Osittain tämä ehkä johtui siitä, samassa taloudessa asuivat myös isovanhempani ja myöhempinä vuosina toinen heistä. Talo oli lisäksi osittain julkista tilaa, koska sen toisessa päässä oli toimisto. Lisäksi perheessämme oli kotiapulainen ja vähän aikaa jopa kaksi. Jo näistä syistä ”vaatekoodista” oli pidettävä kiinni.

Saaressa sijainneella, muusta maailmasta syrjässä olleella kesämökillämme olisi voinut olla vapaammin, mutta sielläkin erityisesti äitini oli hyvin häveliäs. Hän käytti yleensä uimapukua uidessaan, vaikka alastikin olisi voinut uida. Meidän lasten kannalta se ei olisi ollut ongelma, koska kävimmehän äitimme kanssa saunassakin.

Edellä mainittu käytäntö loppui ”esimurrosiässä” isäni määrättyä, että koska olen jo niin iso, en voi enää olla saunareissuilla äitini sekä nuorempien veljieni ja pienen sisareni kanssa.

Tällainen määräys iski epämukavalla tavalla seksuaaliseen omakuvaani, joka murrosiän saavuttavalla pojalla, varsinkin jos hän on perheen vanhin, saattaa muutenkin olla epävarma. Koin, että minusta on tulossa inhottava ja paha ja kammottavaa, joten en sen vuoksi voi enää olla samaan aikaan saunareissuilla äitini kanssa. En vieläkään tiedä, kumpaa määräyksen oli tarkoitus suojella – äitiäni vai minua. Tuolloin koin, että tarkoitus oli äitini suojeleminen minulta – eli olin muuttumassa insestiseksi Frankensteinin hirviöksi, joka voisi hyökätä äitinsä kimppuun raiskaustarkoituksessa, jos hänet päästettäisiin vapaasti samaan seuraan. Itse en ollut kokenut saunareissuja ongelmallisiksi enkä äitiäni ”seksiobjektiksi”. Jos olisin joskus myöhemmin kokenut asian jotenkin kiusalliseksi, olisin tehnyt tarvittavat johtopäätökset ilman määräystäkin.

Käytäntöä muutettiin pian niin, että me kaikki pojat aloimme käydä isämme kanssa saunassa, ja ainoastaan pikkusiskomme kävi äidin kanssa. Seksuaalinen itsetuntoni oli tuossa vaiheessa jo niin pahasti runneltu, mihin oli muitakin syitä kuin edellä mainittu, että kun havaitsin fyysisiä merkkejä murrosikään liittyvästä kehittymisestäni, aloin poistaa niitä partahöylällä. Halusin pysyä mahdollisimman pitkään viattomana pikkupoikana. ”Sheivailin” salaa itseäni, vaikka se ei tuohon aikaan vielä ollut muodissa – ei ainakaan 13-14 -vuotiaiden poikien keskuudessa. Ennen pitkää tajusin, että olen vain pahentanut tilannettani. Olisi herättänyt saunareissulla – muulloinhan asiaa ei kukaan muu olisi nähnyt – vähemmän huomiota, jos olisin antanut asioiden edetä omaa luonnollista tahtiani. Nyt sen sijaan ”asia” paljastuisi yhtäkkiä ja samalla kävisi ilmi, mitä olen tehnyt. Pelkäsin – todennäköisesti aiheetta – että asiasta tehtäisiin numero. Ja juuri sitä olin yrittänyt kaikin keinoin välttää. Niinpä ei jäänyt kuin yksi vaihtoehto. Lopetin saunassa käymisen isäni ja veljieni kanssa. En koskaan sen jälkeen – en edes aikuisena – käynyt yhtä aikaa saunassa heidän kanssaan.

Yhteistä ”perhesaunaa”, jossa kaikki olisivat samaan aikaan, ei kertaakaan järjestetty. Näin isäni alasti ja näin äitini alasti, mutta en koskaan nähnyt heitä yhtä aikaa alasti. Tässä asiassa vallitsi absoluuttinen tabu. En myöskään koskaan nähnyt tilannetta, jossa isäni olisi nähnyt äitini alasti. Toisin päin olevasta tilanteesta sen sijaan on säilynyt äitini ottama valokuvakin. Olen kuvassa vähän alle neljävuotias ja seison kesämökkimme edessä alastomana isäni seistessä takanani. Minut on sijoitettu kuvaan ”kriittiselle” paikalle. Myöhempinä vuosina mitään tällaista ei enää tapahtunut. Muistan kuitenkin juuri ja juuri nuo ajat. Isälläni taisi olla saaressamme jokin hetkellinen ”nudismivillitys”, joka muistaakseni päättyi siihen, kun ampiainen pisti häntä. Ehkä minun annettiin ymmärtää, että paha sai palkkansa.

Kertomukseen olisi oikeastaan kuulunut – samaan yhteyteen, missä käsittelin häveliäisyyttä perheessämme – taustaselvitys arvomaailmasta, jota erityisesti äitini taustastaan johtuen edusti, ja jonka hän minuunkin tuli istuttaneeksi. Jos arvomaailmaa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi kenties ”synti”, vaikka tätä sanaa ei juuri käytettykään. Normien koodisto, minkä avulla tuli välttää synnit, oli ankara ja kattava. Se oli peräisin lestadiolaisesta traditiosta, jossa äitini oli lapsuutensa elänyt. Vaikka hän tunnisti itsekin, mistä hän oli vaikutuksensa saanut, hän korosti sitä, että hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan lestadiolaisuus ei ollut niin hullua, miksi se myöhemmin kehittyi. Äitini ei toisaalta enää edes katsonut kuuluvansa tuohon oppisuuntaan. Mutta kodin perintönä saatuja arvoja ajatuksia ei niin vain pyyhitä pois.

Edellä mainitusta arvomaailmasta saadut opit ovat näkyvissä vielä minunkin syvätajunnassani. Pidän aivan kuin luontaisesti tiettyjä asioita paheellisina ja inhottavina ja syntisinä ja pyrin välttämään niitä. Paheksumieni asioiden lista on tosin vain murto-osa siitä listasta, joka äitini nuoruudessa oli ollut normi. Elokuvatkin olivat olleet syntiä, ja kun äitini kerran oli mennyt ystävänsä kanssa salaa elokuviin, omatunto, synnintunto, katumus ym. olivat korventaneet pahasti. En muista, oliko hän lopulta tunnustanut synnin kotonaan saadakseen mieleensä rauhan.

Tanssit, ravintolat, tupakointi, viina, kiroilu, korttipeli, kevytmieliset puheet, kevytmieliset teot, vitsailu vakavilla asioilla, seurustelu, suuteleminen, seksi, alastomuus.... syntien lista on pitkä, ja tie ilman syntiä on kaita ja kapea. Viimeksi mainittuja asioita – vaikka nekin ovat perimmiltään syntiä – voidaan sallia tietyin tarkasti määritellyin ehdoin.

Olen tietenkin avomielisempi ja vapaamielisempi ja tulkitsen asioita vähemmän ehdottomasti. Mutta jossakin syvällä mielessäni edellä mainittuja periaatteita kuitenkin jonkin verran on, mikä näkyy siinä, miten suhtaudun asioihin.

En oikein tiedä, mihin tämä tarina johtaa, ja mikä sen tarkoitus on. Ehkä halusin vain hieman valottaa taustoja sille, miksi ”sexual self esteem” (SSE) on kohdallani ollut niin alhainen kuin se on ollut. Tarina jäi vajaaksi. En luultavasti itsekään tiedä kaikkia syitä.

Jos kertomus vielä jatkuu, ehkä annan esimerkkejä siitä, miten alhainen SSE on käytännössä vaikuttanut.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ke 06.04.2016, 21:31:24
Tarkoitin lähinnä sitä, että provosoidutaan ja idealisoidutaan vähän liiaksi toisten mielipiteistä, jolloin koko keskustelu menee avaruuteen järkikeskustelun kustannuksella. Näinhän tässä on vähän käynyt?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ke 06.04.2016, 22:11:35
Jos kannatat sukupuolisensitiivisyyttä, miksi jatkuvasti ruikutat sitä vastaan ja pidät sitä pahojen lesbofeministien pahana ideana?

Mitä yleensä tarkoitetaan naurettavalla termillä "sukupuolisensitiivisyys"? Kerro ensin termin sisältö.

Mulle tulee mieleen kyllä vaikka enemmän Toopen jutut, joissa hän etsimällä etsii ongelmia homoperheistä...

Itse asiassa en etsi ongelmia homoperheistä, vaan siitä yleisestä perheajattelusta, joka hyväksyy ikävä kyllä homoperheitäkin.

Toope muuten itse taannoin jo osasi nimetä tilanteen, jota hänkään ei ydinperheessään sietäisi. Aika rajuinkin sanoin hän ilmoitti, ettei voisi jatkaa suhdetta naisen kanssa, joka on luulotellut perheen lapsen olevan yhteinen, vaikka tämän isä onkin joku toinen. Mitäs mieltä on socru? Pitäisikö tuossa tilanteessa Toopen vain niellä vihaisuutensa ja pyrkiä jatkamaan ydinperhettään vai onko kyseinen skenaario hyvä syy erota? Saako tuosta erosta syyllistää Toopea, jos hän ei pysty löytämään sopua, jolla ydinperhe säilyisi? Mikä olisi se ydinperhettä tulevan ihmisen kanta?

Et kai sinäkin (brutus) liity tuohon parin nillittäjäitkijäin joukkoon, joka vollottaa jostain vanhasta kommentistani. Kai jokainen tajuaa, ettei mies hyväksy sitä, jos vaimon lapsi on jonkun toisen miehen. (Historiamme tietää tapauksia, jossa nainen on tappanut miehen, kun on ollut syrjähyppy tai lehtolapsi.) No ehkä et, vaan ymmärrät sen, että tuossa tilanteessa mies tekee jotain radikaalia, aiheestakin.

Tosiasiassa myös kitkuttaminen kuolleessa liitossa, jossa on pahoja ongelmia, voi yhtä lailla olla lasten edun vastainen valinta. Lasten koti nimittäin on se vanhempien (toimiva) suhde. Se saattaa puuttua, vaikka asuttaisiinkin yhdessä ja muodollisesti avioparina. Toisaalta se saattaa olla paremmassa kuosissa eron jälkeen, jos pari saa sen kaltaisen yhteisen vanhemmuuden toimimaan hyvin.

Tuosta olen samaa mieltä. En minäkään yksinhuoltajuutta tuomitse, olen arvostellut henkilöitä, jotka tietentahtoen hankkiutuvat yksinhuoltajiksi. Mutta joskus avioliitto ei toimi, joskus ero on parempi asia. Kritisoin sitä, että nykyisin erosta on ehkä tehty liian helppoa. Minusta yhteiskunnan tulisi lähtökohtaisesti tukea perheitä, ei yksinhuoltajia. Ei yksinhuoltaja välttämättä ole sankari, joskus on vastuutonkin, jos hankkiutuu yksinhuoltajaksi. Joskus avioero on hyvä asia.


Itse asiassa juuri tuo tytöt on tyttöjä ja pojat poikia, ei pidä paikkaansa. Ei sellaisena kuin sinäkin sen haluat esitellä, että 99% tytöistä luontaisesti tykkää vaalenapunaisesta ja prinsessaleikeistä. Variaatio juuri tuossa on paljon suurempi, mutta kasvatus ohjaa olemaan samanlainen kuin kuvamme (meidän aikuisten) tytöstä on. Tämä siis sanottuna selvästi biologisesti tytöistä, ilman mitään interaukupuolisuuksia tms. poikkeavuuksia. Pojille stereotypian raamit ovat ikävä kyllä vieläkin kapeammat - joka saattaa näkyä juuri poikien nykyisinä vaikeuksina löytää paikkaansa yhteiskunnassa. Tämäkin edelleen sanottuna ns. normaaleista pojista.

Et kai sinä luo normeja parin prosentin perusteella? Enin osa tytöistä ja pojista ovat ihan perinteisiä tyttöjä ja poikia, nykymediamme ja tiettyjen muka-akateemisten piirien näkemys sukupuolisuudesta vaan poikkeaa tuosta biologisesta tilastamme. Kumpi on väärässä, biologiamme vai modernin sukupuolitieteen edustajat...? ::) Tiedettä ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä, tieteen nimessä tehdään paljon ihan roskaakin, kuten sukupuolitutkimuksen queerteorioiden nimissä. Nuo eivät välttämättä ole mitään tiedettä, vain sen kaapuun pukeutunutta poliittista asennetta, politisoitunutta ja asennoitunutta "tiedettä".

Tottakai on lapsia, joiden sukupuoli-identiteetti on kyseenalainen, mutta eikö tuo ole vähän sama asia kuin se, että syntyy jossain määrin vammainen lapsi? Ei tuollainen lapsi edusta mitään kolmatta sukupuolta, kuten ei kolmijalkainen vammautunut lapsi edusta kolmijalkaista ihmislajia. Kyse on vain vammoista ja kehityshäiriöistä, ei sen enempää. Minusta seksuaalihäiriöt ovat lähinnä kehityshäiriöitä, kuten fyysiset abnormaaliudetkin. Homoseksuaalisuus toki on aika normi-ilmiö.

Ei lapsi saa automaattisesti mitään lisäarvoa vanhempiensa suhteesta, mistä hän on ulkopuolinen.

Ei automaattisesti. Keskimäärin todennäköisesti lapsi nauttii siitä, jos elää hyvässä perheessä. Miksi vähätellä siis perheajatusta?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ke 06.04.2016, 22:15:27
                               ^
Päinvastoin arvostan perhettä, mutta tarkoitin, ettei vanhempien suhteen laatu ole tärkeää vaan heidän kykynsä rakastaa lapsiaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ke 06.04.2016, 22:35:55
Näin, vaikken koskaan ole eronnut ja elän niin ydinperheessä itse kuin olla ja voi...

Ymmärtänet itsekin sen, että maailman koostuessa pääsääntöisesti miehistä ja naisista, lapsille on kiva, jos omassa perheessäkin on mies ja nainen...?

Ydinperheellä hekumoivat taas asettavat perhe-elämälle korkeita ja jäykkiä ihanteita ja odotuksia, joiden takia ihan tavallinen arki ei ole odotusten mukaista, tai luulottelevat, että onneen riittää pelkkä ydinperheenä oleminen ilman muita toimenpiteitä.

Eivät välttämättä jäykkiä ihanteita tai odotuksia. Ihan vaan normaalia vanhemmuutta ja perhe-elämää.

Lainaus
Minusta on täysin idioottimaista ajatella, että yksilöllisissä tilanteissa mikään yksi malli - ero, uusioperhe, ydinperhe - olisi ratkaisu. Kaikki mallit voivat toimia tai olla täysin toimimattomia. Itse malli ei tuota onnea eikä onnettomuutta, vaan se, miten ihmiset toimivat.

Jos biologiamme toimii tietyssä mielessä, vanhemmuudenkin tulisi toimia sen mukaan. Me olemme miehiä tai naisia, tyttöjä tai poikia. Emme välimuotoja.

Ydinperhe koostuu puolisosta, lapsista ja itsestä. Liian kovat odotukset jonkun jäsenen toiminnasta ovat kaikki haitallisia. Puolisoon/parisuhteeseen kohdistuessa altistavat eniten eroille. Liiat vaatimukset lapsille aiheuttavat hiukan erityyppisiä ongelmia.

Ei asian tarvitse olla yhtään monimutkaisempaa. Hyvä perusmalli. Ei ongelmaton, mutta ei mikään ihmisyhteisö sitä ole.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: IkuistaKierrätystä - ke 06.04.2016, 22:37:24
Suomalaisten seksihalut eivät kohtaa   
                                       
                                       
 Naisilla on seksuaalista haluttomuutta
 kolme kertaa enemmän kun miehillä,     
 selviää suomalaisten seksuaalielämästä
 kootusta FINSEX-tutkimuksesta.         
                                       
 Lisäksi miehet tuntevat seksuaalista   
 halua useammin kuin toivovat yhdyntää.
 Naiset taas toivovat yhdyntää useammin
 kuin mitä tuntevat seksuaalista halua.
                                       
 Useimmiten parisuhteessa halusi seksiä
 mies, ja vain 30 prosentissa suhteista
 puolisot halusivat seksiä yhtä usein. 
                                       
 Tutkimus paljastaa myös, että nyt     
 rakastellaan harvemmin kuin 1970-     
 luvulla. Syytä tähän ei tiedetä.


http://www.yle.fi/tekstitv/txt/P106_01.html

Neuvostoliitossa harrastettiin seksiä paljon.

Japanissa vähän.

Raha huono.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: taneh - ke 06.04.2016, 23:03:27
Jos kannatat sukupuolisensitiivisyyttä, miksi jatkuvasti ruikutat sitä vastaan ja pidät sitä pahojen lesbofeministien pahana ideana?
Mitä yleensä tarkoitetaan naurettavalla termillä "sukupuolisensitiivisyys"? Kerro ensin termin sisältö.

Ai niin. Olisihan se pitänyt arvata että et tunne asiaa jota vastaan kommentoit...

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/66073-pilottipaivakodissa-muhii-sukupuolivallankumous

https://feministienvuoro.wordpress.com/2013/10/07/mita-on-sukupuolisensitiivinen-varhaiskasvatus/

“Meidän hankkeessamme tavoitteena ei siis ole muuttaa lapsia tai heidän tapaansa ilmaista omaa sukupuoltaan, vaan keskittyä aikuisiin ja heidän mahdollisiin ennakko-oletuksiinsa (joita meillä kaikilla väistämättä on). Uskomme, että jokainen on oman sukupuolensa paras asiantuntija, ja sukupuolen ilmaisu lähtee lapsesta itsestään. Tavoitteena ei siis ole häivyttää sukupuolta, vaan purkaa käsitystä, jossa sukupuolet nähdään toisilleen vastakkaisina. Usein arjessa oletamme lapsen kyvyt, taidot, persoonallisuuden sekä kiinnostuksen kohteet tietynlaisiksi vain hänen sukupuolensa perusteella.”



Ymmärsitkö Toope tuosta mitään?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - to 07.04.2016, 00:08:50
Ymmärrän hyvin sen, että aikuiset tuossa haluavat määritellä lasten seksuaalisuutta ja identiteettiä, eivätkä anna lasten kehittyä rauhassa.

Eivät lapset tarvitse aikuisten ohjeistusta identiteetilleen, lapset tarvitsevat vain turvallista kehitysympäristöä, hyvää perhettä. Ei muuta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: taneh - to 07.04.2016, 07:26:38
Ymmärrän hyvin sen, että aikuiset tuossa haluavat määritellä lasten seksuaalisuutta ja identiteettiä, eivätkä anna lasten kehittyä rauhassa.

Eivät lapset tarvitse aikuisten ohjeistusta identiteetilleen, lapset tarvitsevat vain turvallista kehitysympäristöä, hyvää perhettä. Ei muuta.

Voi vitun pelle. Et siis tosiaan osaa lukea. Noiden linkkien takana sanotaan juuri päinvastoin kuin mitä esität ymmärtäneesi.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - to 07.04.2016, 08:43:11
Voi vitun pelle. Et siis tosiaan osaa lukea. Noiden linkkien takana sanotaan juuri päinvastoin kuin mitä esität ymmärtäneesi.
Naisasialiitto Unioni ja tarhantädit. Sinäkin täällä se pelle olet.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: taneh - to 07.04.2016, 09:08:29
Voi vitun pelle. Et siis tosiaan osaa lukea. Noiden linkkien takana sanotaan juuri päinvastoin kuin mitä esität ymmärtäneesi.
Naisasialiitto Unioni ja tarhantädit. Sinäkin täällä se pelle olet.

Niin, mitä sitte?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - to 07.04.2016, 09:11:00
Niin, mitä sitte?
Sitä sitte, että tämmöinen foorumi on onnesi. Muualtahan sinutkin potkittaisiin tuota pikaa pois. :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: taneh - to 07.04.2016, 09:20:20
Niin, mitä sitte?
Sitä sitte, että tämmöinen foorumi on onnesi. Muualtahan sinutkin potkittaisiin tuota pikaa pois. :)

Vai niin. Onpas kiinnostavaa...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - to 07.04.2016, 09:23:25
Vai niin. Onpas kiinnostavaa...
Ei ole, sehän tässä on pointti.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - to 07.04.2016, 10:31:20
Kopekin kertomus toimii muistutuksena siitä että emme ole saaria, eikä ihmisen identiteetti ole yksinomaan hänen omaa aikaansaannostaan. Jos sattuu olemaan tavallaan "seksuaalisesti ylpeä" tai pitäisikö sanoa itsetietoinen, eli siis pitää hyvin tärkeänä että saa olla juuri se ihminen kuin kokee olevansakin, niin ehkä helposti alkaa kuvittelemaan että kaikki seksuaalisessa identiteetissä on jotenkin mukamas omaa ansiota. Itseeni on varmasti vaikuttanut se ettei äidilläni ole ollut kaikkein kireintä mahdollista asennetta seksiin. Vaikka vanhempieni avioliiton aikana se ei kyllä millään tavalla käynytkään ilmi, ja lopulta äiti loukkaantuneena isän juopottelusta heittäytyi täysin selibaattiin vuosikymmeneksi, niin tietynlainen myönteisyys sillä taholla on ollut. Isästäni olen hänen kuolemansa jälkeen kuullut vihjailuja että olisi pettänyt äitiäni kummankin sukupuolen edustajien kanssa. En tiedä, viinaspäissään sitä kai tekee ihan mitä vaan. Ja varsinkin jos tilanne on tuo että vanhemmat asuvat talossa eri kerroksissa. Eli kylmää kyytiä oli kotimeno.

Nuorena olin kumminkin sen verran kireä itse, että kun ostin jonkin unienselitysoppaan ja siellä vilisi kaikenlaista, kuten mm. sana penis, niin jostain syystä tunsin tarvetta tussata mustalla tussilla tämmöiset kamalat sanat yli. Ja meillä ei koskaan käyty koko perheellä saunassa, joten kun sitten olimme sukulaisissa ja siellä poikkeuksellisesti menimme kaikki yhtäaikaa, minusta tuntui että isäni kehossa on jotain vialla kun hänellä on se roikkuva juttu. Ehkä tämä on niitä asioita joiden vuoksi olen mieltänyt hyvin helposti että nainen = ihminen. Mies sitten jotain muuta; naiseksi tultuani joko seksiobjekti, kaveri tai ei-kukaan. Suhtautumiseni miehiin saattaa olla vähän samantapainen kuin miehillä tai joillakin miehillä naisiin. Mutta on kausia jolloin kukaan ei ole minulle yhtään mitään ja samaan aikaan en minäkään koe olevani mitään; yhtähyvin voisimme kaikki olla vaikka ilmapalloeläimiä kun mikään ei tunnu miltään. Eli henkinen lamaannus vie elämästä erotiikan ja kadottaa sukupuolen.

Minulla kun ei ole lapsia, ei ole pelkoa että juttujani lukevat ja niistä hirmustuvat. En tiedä pitäisikö ajatella jonnekin vuosikymmenen päähän kun sisarukseni lapset tulevat ikään jossa nettiä tahkotaan antaumuksella, jos semmoinen vielä on. Mutta ehkä ei ole enää näitä foorumeita joille olen lörpötellyt. Ja mitä sitten jos heille tulisikin kokemus että heillä on sekopää täti? Tuskin elämän pahin asia, kun on teini. En oikeastaan netissä pelkää muuta kuin että saan jonkun stalkkerin kimppuuni. Nettideittin puolella niin on siinä mielessä käynyt että yhtenä syksynä kolme tyyppiä kävi vastaamassa deitti-ilmooni että on nähnyt minut tuolla maailmalla. Yksi oli sattunut samaan bussiinkin, ja tämä tyyppi oli jo melkeinpä riesa kun viinaspäissään kävi sössöttämässä kaikenlaista nakusaitilla josta myös minut oli bongannut. Siellähän en siis todellakaan ole ikinä ollut full nude, vaikka kerjätty onkin että näytä sitä ja näytä tätä. Nykyään en enää näytä varsinkaan kasvojani, kun on tämä jännä hm... poliittinen tilanne, josta en ala jäpättämään tässä ketjussa.

Ja jos en itse koskaan olisikaan nakusaitille päätynyt omatoimisesti, niin olisinpa moisella kuitenkin. Kuten olen tainnut mainita, joku taho toi tietoisuuteeni että jollekin paskasaitille ähinäpornon ja muun sälän sekaan joku on tallentanut kasvokuvani. Ilmeisesti rukkaset saanut taikka naamaani inhonnut nettideittiläinen kokenut huvittavaksi sen sinne sijoittaa. Tässä ärsyttää lähinnä se ettei itsellä ole mitään kontrollia siihen mitä muut tekevät materiaalilla jonka olen tarkoittanut ihan toiseen käyttöön kuin mihin se päätyy. Vähän kuin jos vaikkapa kirjoittelisi kirjeitä jonkun kanssa ja laittaisi valokuvansa, ja sitten sillä pyyhitään perse.

Ei tuossa lopulta tietysti muuta pelättävää varsinaisesti ole kuin että joko edellistä tolloa tollompi kuvittelee että on minun tietoinen valintani esitellä naamatauluani ähinän seassa (silloin kun se ei ole oma valintani) ja että tämän johdosta minultakin saa ähinää. Ei saa kaikki. Ei saa nykyään kukaan. Mutta itse kumminkin vähän ihmettelen että kun muutama miekkonen nettideiteissä on alkanut vihjailemaan että jos he antavat oman kuvansa niin se päätyy ties minne, että mitä ihmeen pelättävää miehillä muka on? Jos miesten suurin pelko on saada turpaansa, niin ihanko totta joku ottaa targetikseen jonkun random tyypin jonka pärstän sattuu näkemään panokuvien seassa, selvittää kuka tämä on ja hankkiutuu hakkaamaan tämän teholle... Tulikin mieleeni joku Steve Martin -elokuva jossa joku kahjo tökkää puhelinluetteloon että tuon tyypin tapan ja alkaa jahtaamaan Martinin esittämää hömelöä.

Helpommin itse tulen olettaneeksi, jos mies ei anna kuvaansa, että hänellä on jotain salattavaa. Kuten esim. vaimo.  ;D
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - to 07.04.2016, 10:57:35
Tässä ärsyttää lähinnä se ettei itsellä ole mitään kontrollia siihen mitä muut tekevät materiaalilla jonka olen tarkoittanut ihan toiseen käyttöön kuin mihin se päätyy. Vähän kuin jos vaikkapa kirjoittelisi kirjeitä jonkun kanssa ja laittaisi valokuvansa, ja sitten sillä pyyhitään perse.
Sinä olet aikuinen jolla pitäisi olla ymmärrys myös tästä, mutta ne lukemattomat nuoret, hölmöt ja sinisilmäiset tytöt, jotka  eivät älyä tätäkään.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - to 07.04.2016, 19:47:15
Tässä ärsyttää lähinnä se ettei itsellä ole mitään kontrollia siihen mitä muut tekevät materiaalilla jonka olen tarkoittanut ihan toiseen käyttöön kuin mihin se päätyy. Vähän kuin jos vaikkapa kirjoittelisi kirjeitä jonkun kanssa ja laittaisi valokuvansa, ja sitten sillä pyyhitään perse.
Sinä olet aikuinen jolla pitäisi olla ymmärrys myös tästä, mutta ne lukemattomat nuoret, hölmöt ja sinisilmäiset tytöt, jotka  eivät älyä tätäkään.

Voi se silti ärsyttää, vaikka miten tietäisi, olettaisi, arvaisi, luulisi ja keksisi. Välillä ärsyttää bussipysäkillä tupakantumppimerikin, vaikka sekin on väistämätön sotku koska alueella ei ole oikeaa roskista. Ja silloin kun on ollut roskis, kuulema nuoret hajottivat sen.

Enivei, ei se kai ehkä kauhean todennäköistä suomalaisten kesken ole että jos jonkun ihmisen netissä näkee, niin hänet etsii vaikka hevon perseestä kiusattavakseen. Muutamalla foorumilla joskus on moinen alkanut vähän pelottamaan kun on ollut jotain rähinää ja toinen osapuoli on ollut minuakin tasapainottomampi tapaus... Mutta tiedä sitten hänestä että jos uhkaillaan suolistamisella, että ihanko vaan lämpimikseen lässyttelee.

Tästähän voisi vaikka maalailla aasinsiltaa tai kutunkujaa siihen että yksi seksuaalisuuteen liittyvä perusongelma on se että voiko toiseen ihmiseen luottaa. Eikä se elukoillakaan kauhean helppoa ole yhtäkkiä antautua lähikosketukseen jonkun ventovieraan yksilön kanssa, varsinkin jos on sellainen laji jonka yksilöt eivät pompi ja loiki normaalitilassa laumassa, vaan ovat yksinäisiä panttereita. (Yksinäistä sutta ei ole olemassakaan, ainakaan kauaa.) Mahtaa eläinten kiima olla siis vahva että ne suostuvat kohtaamaan lajitoverin jolta muut ajat vuodesta voi saada kynttä ja kulmahammasta...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - pe 08.04.2016, 16:24:58
Ja jos en itse koskaan olisikaan nakusaitille päätynyt omatoimisesti, niin...

Norma Batesin kirjoituksessa ja kirjoituksissa ylipäätänsä on paljon mielenkiintoisia näkemyksiä, jotka herättävät ajatuksia, ja joita voi peilata omiin näkemyksiinsä. Joitakin asioita olisi mukava kommentoidakin ja saada niihin ehkä vähän lisäselvyyttä.

Ennen pitempiä kommentteja otan yhdestä langanpäästä kiinni ja kysyn, mikä tekijä saa ihmiset "päätymään" edellä mainitun tyyppisille sivuille. Jokaisella on tietysti omanlaisensa motiivi, joten mitään yleistä vastausta tuskin on olemassa. Voisin myös kuvitella, että motiivi voisi erota jossakin määrin sukupuolen mukaan. Ja totta kai yhdellä ihmisellä voi olla useita motiiveja. 

Tämä on pelkkää kuvitelmaa, mutta sellainen ajatus tulee mieleen, että naisten motiivi saattaisi olla ihailun ja hyväksynnän hakeminen a) miehiltä, b) toisilta naisilta tai c) yleisesti. Eli katsokaa, näin vetävä tapaus minä olen. Taustalla on kenties se, että nainen ei ole saanut tarpeeksi ihailua ja hyväksyntää omassa arkielämässään, joten hän haluaa jotain korviketta edes anonyyminä "virtuaalielämässä". Ehkä hän hakee kuvien avulla jonkinlaista henkistä kohotetta itsetunnolleen.

Tämä on täydellisesti arvailua, koska en ole kertaakaan kuullut naisilta itseltään syytä nettisivuilla esillä olemiseensa. Missäpä ja keneltä tällaista asiaa olisi päässyt kysymään.

Jos kuvissa esiintyy mies ja nainen yhteisen “ähinän” merkeissä, NB:n ilmaisua käyttääkseni, mikä tällöin on kuvien esittämisen takana? En osaa edes kuvitella, kumpi osapuoli niitä enemmän haluaa esitellä.

Jos pitää arvailla, niin voisin kuvitella, että kuvilla halutaan viestittää omaa seksuaalista kyvykkyyttä. Eli katsokaa millaisen naisen/miehen kanssa olen päässyt puuhailemaan. Miehen ja naisen yhteiset kuvat ovat nimittäin statukseltaan aivan toista tasoa kuin yksittäiskuvat, joista varsinkin miestä esittävät saa aikaan mielikuvan yksinäisestä luuserista, joka elää epätoivoisissa kuvitelmissaan, joita hän elävöittää omilla kuvillaan. Ja millaisilla kuvilla, siihen palaan hetken päästä. Yksinäisen naisen kuva sen sijaan, varsinkin jos nainen on kaunis, voidaan ajatella eräässä mielessä miesten härnäämiseksi. Eli katsokaa, mitä täältä löytyy, ja siihen se poikaressukat jääkin.

Miesten kuvat ihmetyttävät ehkä kaikkein eniten. Olipa alan “saitti” kotimainen tai ulkomainen, yksi asia on yhteinen. Kuvat ovat tekniseltä laadultaan (valaistus, värit, terävyys) ja taiteelliselta tasoltaan - jos tällaista asiaa nyt voidaan tässä yhteydessä arvioida - toinen toistaan huonompia ja esittävät enimmäkseen sitä yhtä ruumiinosaa. En keksi motiivia pelkästään tuollaisten kuvien esittämiselle. Kuvittelevatko miehet, että naiskatselijat saisivat “nautintoa” tuollaisten kuvien näkemisestä? Vai kokevatko kuvien lataajat itse nautintoa ajatellessaan, että joku muu - mies tai nainen - katselee heidän privaatteja paikkojaan kuvan välityksellä. Tämän voisi juuri ja juuri kuvitella olevan yksi motiivi, eli katsokaa mikä… ei mennä yksityiskohtiin. Mutta kun näitä kuvia on miljoona samanlaista, ketä ne enää kiinnostavat.

No joo, tämä oli tällaista yleispyöreätä pohdiskelua ja aiheen ympärillä kiertelyä. Kirjoituksesta voinee päätellä, että edellä mainitun tyyppiset sivut eivät ole täysin tuntemattomia allekirjoittaneellekaan, koska osasin kuvia kommentoida. Tässä vaiheessa riittänee toteamus, että tuollaiseen aineistoon törmää netissä vahingossakin ainakin sen verran, että tietää, mistä on kyse.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Mjulkku - pe 08.04.2016, 16:47:19
Jos nyt puhutaan vaikka joistain nakusaiteista, joissa tavoitteena on vaikkapa treffit, niin suureksi ihmetyksekseni en ole moisiin törmännyt, vaikka kaikenlaisilla pornosivuilla käynkin.
Periaatteessa olisin täysin valmis laittamaan alastoman vartalokuvani esille, mutta jonkinlainen pieni häpeän tunne siitä, että joku minut tunnistaisi, estää sen.
Olen kyllä nakuillut keskellä kaupunkejakin, joten siitä ei ole kysymys, etten kehtaisi.
Nykyinen elämäntilanteeni vain on sellainen, etten välttämättä haluaisi muiden tietävän julkaisujani.
Syy, etten rupea esittelemään vartaloani, johtuu yksinomaan kuitenkin siitä, että liian moni tunnistaisi minut tatuointeini perusteella, enkä todellakaan kaipaisi sellaista julkisuutta mitä kuvien julkaisun jälkeen voisin saada.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - pe 08.04.2016, 23:05:26
2010 kun tulin jätetyksi pitkän parisuhteeni päätteeksi aloin hakemaan miestä nettideiteistä, ja samalla tietenkin myös seuraamaan netistä asian tiimoilta käytävää keskustelua (paha tapani aina pärähtää lopulta nettiin minkä tahansa ajankohtaisen asian myötä asiasta hölöttämään). Eräällä foorumilla joku tyyppi täräytti että miksi 40+ ihmisten pitäisi enää kumppani saada kun sen ikäisiltä kaikki on jo ohi, ja samaan hönkään jotkut muut juipit jaksoivat jauhaa päivästä toiseen miten keski-ikäiset naiset ovat rupsahtaneita läskejä. Tämä alkoi kokolailla nyppiä kun olin eroni vuoksi stressaantunut niin että painoni romahti ja hetken aikaa olin alipainoinen - kaikkea muuta kuin läski. Länttäsin nettiin pari bikinikuvaa siltä kesältä jollekin photomikähelvettilie-saitille (siis ihmisen oma kuvajemma) ja joku yllytti että laita tuommoiseen kuin tuo muuan nakusaitti.

Joku minulle ilmoitti että yksi kuvani oli valittu viikon toiseksi parhaaksi ja olihan se ihan imartelevaa että minä, joka olin eron jäljiltä aivan romuna ja pikkuhiljaa tajuamassa että nettideittisaiteilla 40+ nainen on ongelmajätettä, sain osakseni runsaissa määrin huomiota jota en kovin kummoisesti elämäni varrella ole saanut. Eksä kyllä kehui takamusta ja sääriä, mutta yhden miehen muutama lempparikohde ei paljon lämmitä pidemmänpäälle, jos muuten kokee naisena itsensä näkymättömäksi tai jopa rumaksi (samaistuin paljon nimenomaan kasvoihini joista en pidä ja joita ei juuri koskaan erikoisemmin myöskään kehuta).

Itsensä kuvaaminen oli ajoittain ihan kiihottavaakin. Alun bikinikuvien (joita olen ottanut uuden setin joka kesä, siitä on tullut vähän semmoinen traditio) jälkeen olen ottanut niitä näitä korsettikuvia sun muita, mutta en tosiaankaan harrasta full nudea. Turvallisuussyistä ja ihan senkin takia että jos joskus onnistuisin seurustelemaan, haluan kuitenkin että kumppanillani on visuaalinen yksinoikeus niihin alueisiin, eli moista kamaa ei kierrä julkisuudessa. Toisaalta en myöskään pidä genitaaleja erityisen esteettisinä tai mielenkiintoisina, ja minuakin ärsyttävät miesten loputtomat nakkikuvat.

On vähän jäänyt tämä harrastus, vaikken tänäkään talvena ihan niin punkeroksi ole itseäni onnistunut syömään ettenkö varmasti vielä ensi kesänä katso olevani kuvauskunnossa. Ei vaan tahdo keksiä enää mitään uutta asentoa. Esim. jotain tökeröä konttauskuvaa en tasan taatusti harrasta, koska sen kokisin alentavaksi. Pin Up -tyyppiset kuvat kiinnostaisivat jos olisin edes vähän nätimpi. Ja burleski noin ylipäätään ja kaikenlainen tällainen viattoman eroottinen leikittely jossa kukaan ei tunge mitään minnekään, vaan vain poseerataan.

- Kuvistahan voi askarrella pois kohtia joita ei niihin halua. Minä yleensä otan kasvoni pois. Jos on jotain tatskoja, niin nehän voi kanssa käsitellä pois. Nakusaitti jolla itse pyörin on sellainen että kyllä siellä seuraakin haetaan, ettei se pelkkä patsastelupaikka ole. Ja on tietenkin niitä panokuviakin, joita en juurikaan jaksa katsella. Erityisen outona pidän sellaista että sinkkumiehen profiililla liikkuvalla tyypillä on panokuva pääkuvana ja sitten hän kyselee seuraa minulta. Tulee aina sellainen olo että mitä pirua minulta kysyt, kun sinulla on JO nainen ja oikein kuva siitä todisteena. Eikä tasan taatusti kiinnostaisi olla jonkun gigolon kuvavalikoimassa mukana, ei edes vaikka ei yhdyttäisikään. En kauhean innostunut ole ollut ryhtymään myöskään toisten kuvattavaksi, vaikka itse itsensä kuvaaminen onkin rajoittavaa toimintaa. Kysyjiä on kyllä riittänyt.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - pe 08.04.2016, 23:08:51
http://assets.nydailynews.com/polopoly_fs/1.36262.1313730025!/img/httpImage/image.jpg_gen/derivatives/gallery_1200/gal-bettie-page-08-jpg.jpg

Bettie Page, idolini poseeraamisessa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 09.04.2016, 12:07:29
Voi herra isä.

https://www.kerron.fi/mielessa-avioero/mieheni-teki-minusta-seksi-invalidin

Olen selibaatissa koska apatian ja masennuksen vuoksi en jaksa nähdä sitä suunnatonta vaivaa että pitäisi lähteä pystymetsästä hakemaan joku panokaveri taikka edes kertakiksaus, mutta että sitä olisi selibaatissa vaikka on liitossa, se tuntuu kyllä jo totaalisen... no, oudolta. Siitäkin huolimatta että tosiaan vanhempieni kohdalla niin kävi. Mikä pakottaa nämä ihmiset olemaan yhdessä? En tajua.

...olen harrastanut seksiä mieheni kanssa viimeksi kuusi vuotta sitten. Se tuntui kamalalta. Meitä oli sängyssä liikaa.

...

Pääsiäisenä mieheni yritti koskettaa minua. Me emme koskaan mene nukkumaan samaan aikaan, mutta yhtäkkiä hän tuli samaan aikaan sänkyyn. Hän sanoi: ”Katselin sua tänään ja kaunistut vaan vuosi vuodelta.”

Käännyin häneen päin ja sanoin jäätävästi: ”Jos vielä kerrankin kosket minuun, niin en vastaa seurauksista.”

Hän alkoi itkeä: ”Saatana, tää on sairasta, et anna mulle ikinä anteeksi. Mitä me tässä vielä tehdään.”

En jaksanut vastata, että en itsekään ymmärrä.


Kuolemako tuossa pitää erottajaksi tulla?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - la 09.04.2016, 21:05:23
Voi herra isä.

Olen selibaatissa koska apatian ja masennuksen vuoksi en jaksa nähdä sitä suunnatonta vaivaa että pitäisi lähteä pystymetsästä hakemaan joku panokaveri taikka edes kertakiksaus, mutta että sitä olisi selibaatissa vaikka on liitossa, se tuntuu kyllä jo totaalisen... no, oudolta. Siitäkin huolimatta että tosiaan vanhempieni kohdalla niin kävi. Mikä pakottaa nämä ihmiset olemaan yhdessä? En tajua.

Kuolemako tuossa pitää erottajaksi tulla?

Ehkä vihkikaava pitäisi muuttaa muotoon "kunnes jommankumman seksuaalinen haluttomuus teidät erottaa" tai "kunnes masennus teidät erottaa" tai "kunnes toinen teistä löytää paremman".

Itse asiassa tuon tarinan juoni tuntuu vähän liiankin tutulta. Ja on epämukava myöntää, että syyllistä ei tarvitse etsiä kovin kaukaa. Mutta että kokonaiset kuusi vuotta. Eihän siitä ole kuin puolitoista vuotta, vai oliko se peräti viime vuoden keväällä. Onkin jo keskusteltu, että mitähän jos nollattaisiin taas laskuri jonakin päivänä. Perinteinen kevätmasennuskausi vain on jo alkanut, joten jaksaako sitä...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 09.04.2016, 22:00:02
Olen minä itsekin välillä ajatellut että ehkä on parempi ettei ole mitään suhdetta meneillään, niin eipä suotta sitten ole mitään kitkaa ja vinkunaa siitä jos ei halukkuus natsaa puolin tai toisin. Koska olen varmistelijaluonne mietin joskus neuroottisesti että pitäisi minun osata heittää joku luku pöytään kun miehen kohtaan että kuinka usein seksi kanssani on todennäköistä. Ettei sitten tule pettymyksiä - jostain syystä pelkään ihan helvetisti että minuun petytään. Mutta en siltikään halua olla mikään nöyrä palvelijatar joka toteuttaa pikku puudelina toisen kaikki mahdolliset toiveet. Jo ennen kuin hän on ne edes esittänytkään. Tietty sitä yrittää ajatella että jos saisi kokea molemminpuolisen rakkauden, niin eiköhän se aika todennäköistä ole että halutkin mätsää. Mutta kun liikkuu nakusaitilla niin siellä on tietysti niin hemmetin halukasta tai sitä esittävää väestöä pyörimässä, että tulee aika nyrjähtäneitä käsityksiä... Lopulta alkaa tuntua että koko muu Suomi on jatkuvassa kiimassa ja olen kumma jos tyydytyn sillä että kerta viikossa riittää jos se on sellainen veretseisauttava kerta.

Mutta pirustako minä edes voisin tietää montako kertaa haluaisin jos olisi molemminpuolinen rakkaus? Pitäisi mennä jonnekin 90-luvulle asti varmaan että voisin hahmottaa itseäni sellaisessa tilassa että olen todella lääpälläni toiseen ja voinen toivoa että sille toisellekin merkkaan edes jotain. Eikä minulla ole niin hyvää seksimuistia että muistaisin miten se mittari silloin raksutti. Ja kun se on puoli elämää sitten, niin voiko siitä tehdä mitään päätelmiä enää tässä iässä?

Jos parin osapuolet ovat kumminkin jotakuinkin tyytyväisiä, niin ei sitä onnellisuutta sillä voi mitata että mitenkä seksi. Mutta jos elämä tuntuu olevan yhtä helvettiä ja jos syy on seksi (tai oli syy mikä hyvänsä), niin ihmetyttää että miksi osapuolet rääkkäävät toisiaan. Ehkä kun minulta puuttuu tästä inkarnaatiosta sellainen rakkauskokemus että on pakottava tarve saada omistaa joku tietty ihminen vaikka väkisin, niin en oikein osaa hahmottaa syytä olla väkisin yhdessä vaikka tuntuisi että henkisesti kuristuu kuoliaaksi. Kumminkin kun tulin 2010 jätetyksi niin siinä ei kauhean paljon lopultakaan painanut etten saa olla enää eksän kanssa; enemmän haittasi etten saa olla enää kenenkään kanssa. Ja kivojen juttujen tekeminen ei ole enää joko ollenkaan mahdollista tai ei ole niin kivaa kuin aiemmin. Tuosta kai huomaa että aika lässähtänyt suhde oli, ja kyllähän minusta tuntuisi että se jouti loppuakin - jos vaan löytäisin uuden kumppanin. Ja mieluummin paremman.  :P
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - su 10.04.2016, 22:34:06
Neuvoin aikoinaan (Parikymppisenä) kaverini isän epäröimättä maksullisiin. Kaverini ei tule koskaan tietämään tästä mitään (Kuten ei hänen äitinsäkään); isänsä kuoli pari vuotta sitten.

Jos joku ihmettelisi, mitä aikuinen mies keskustelee perheasioistaan poikansa hyvän kaverin kanssa ja vieläpä kysyy neuvoja, niin asia on hyvin yksinkertainen. Minulla on ollut jo nuoresta semmoinenkin vaikutus ihmisiin, että minulle uskoudutaan. Likasankona kenenkään ongelmiin en kuitenkaan toimi.

Seksi oli päättynyt heillä pojan syntymään. Hän siis oli ollut tuossa vaiheessa 20 vuotta ilman seksiä, mutta pysynyt silti koko ajan uskollisena! Ei, ei, ei. Ei sitäkään, eikä sitä. Hän oli yrittänyt nätisi kaikkea mahdollista, mutta akansaatana oli onnistunut luomaan koko asian esille ottamisestakin tabun. Ennen pojan syntymää kaikki oli ollut seksinkin osalta hyvin. Ei hän mitään ihmeellistä edes halunnut, normaalia perusseksiä ja läheisyyttä, aivan kuten jokainen terve mies haluaakin. Nallekarhumainen, kaikin puolin siisti ja kiltti mies. Hänessä ei ollut yhtään mitään vikaa.

Minun maailmassani on niin, että kenelläkään ei ole oikeutta tukahduttaa toisen osapuolen seksuaalisuutta, vaikka omat halut olisivat syystä tai toisesta kadonneet. Pitkään jatkuneena se on sadismia, ja se nakertaa pahastikin toisen osapuolen itsetuntoa. Jossain vaiheessa raja tulee vastaan (Tässä tapauksessa aivan liian myöhään, mutta perempi myöhään kuin ei milloinkaan), ja jos asioista ei voida yhdessä sopia, sitten täytyy tehdä omat ratkaisunsa, yksin.

Neuvoin häntä etsimään päivälehtien palstoilta (Tuolloinhan internetiä ei vielä käytetty niin laajasti, kuin nyt) ehdottomasti suomalaisen prostituoidun. Sellaisen, jolla ei ole sutenööriä, ja joka on alalla koska haluaakin olla, ei siksi että toimisi pakon edessä. Sanoin myös, että kertoo saman asian huoralle sitten, kun löytää hyvän. Huora kyllä tietää sen jälkeen, että tämä mies tarvitsee nyt elämänsä kyydit, ja luvassa on potentiaalinen ja erittäin maksukykyinen (Ylempää keskiluokkaa) vaki-asiakas. 

Näitä asioita käytiin läpi pitkään kaljan ääressä, erään ravintolan terassilla. Käytiin läpi sekin, että vaimo kyllä tulee huomaamaan hänen uuden energisyytensä ja palautuneen elämänilonsa. Miten suhtautua siihenkin;  ettei kerro asiasta ikinä, vaikka esim. jonkin pahan riidan yhteydessä mieli luultavasti tekisikin.

Kumpikaan ei halunnut erota; mies teki juuri kuten puhuttiin, kaikki meni hyvin, elossa olevat eivät tule koskaan tietämään. Mies ei välttämättä kuollut onnellisena, mutta ehdottomasti tyytyväisempänä.

Tähän mennessä ainut kerta, kun olen ehdottanut kellekään maksullisia. Ei kaduta yhtään.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ma 11.04.2016, 08:28:14
Minä olisin neuvonut terapiaan, molemmat osapuolet. En nimittäin usko, että vaimokaan mitenkään autuaana tuossa tilanteessa elelli. Mutta toisaalta toimit juuri, kuten Socrates ehdottelee: kaikki konstit, jopa arveluttavimmat, pitää laittaa peliin, jotta parisuhde vain säilyy. Nimittäin jos mies on kuvailelmasi kaltainen, epäilen, että herttaisinkaan huora ei loppupelissä pystynyt hänen emotiotinaalista vajettaan paikkaamaan. Sitä, mitä ihmiset eniten useimmiten parisuhteelta toivovat, arkea, jossa kokee olevansa hyväksytty.

Ja tietenkin tilanne oli sellainen, että mieheissä ei ollut yksinkertaisesti mitään vikaa, sekopää ämmä vain lakkasi antamasta. Tällöinhän viattomalla miehellä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin painella huoriin, sen käsittää  jokainen.

Noh, itse en ole mitenkään vapaaehtoista prostituutiota vastaan, mutta epäilen, että tälläisiin tunnepuolen asioihin se  on vähän ratkaisuna kuin se pakkasessa housuun kusaisu, eli lämmin ei kestä montakaan hetkeä.

Jotenkin surullista, että tilanteessa, jossa on onnistuttu tekemään arkipäiväisestä asiasta, kuten seksi, mörkö ja tabu, usein ehdotellaan kaikkia muita ratkaisuja kuin ilmiselviä: ávoin suhde on käsittääkseni ainoa tapa ratkaista se, että molemmat  haluavat jatkaa suhdetta, mutta toinen ei seksielämää. Siis siinä tapauksessa, että toinen ei halua seksielämää lopettaa, se on hänelle tärkeää. En tajua, mitä muita tapoja on asia reilusti ratkaista. Tottakai se sisältää riskin, että suhteen ulkopuoliset seksikumppanit tulevat myös emotionaalisesti tärkeiksi (jopa tärkemmiksi kuin parisuhdekumppani), mutta onhan se riski aina parisuhteessa olemassa, että toinen lähtee.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 09:19:01
Rentun neuvo oli kyseisessä.tilanteessa ilmeisen toimiva ja kaikkea muuta kuin arveluttavin.

Jos tavoitteena on palauttaa kaverisuhteeksi muuttunut parisuhde ennalleen, realistista on odottaa tuloksia terapiasta pikemminkin muutamien kuukausien kuin kymmenien vuosien seksittömän jakson jälkeen. Turhaa rahan hylkäämistä lähes varmasti.

Mutta eihän maksulliset monia ellei useimpia miehiä kiinnosta ja /tai ei ole varaa, joten sikäli konsti on puutteellinen. Jonkinlaista Ranskan mallia kannatan, minkä Wade esitteli hyvin hiljattain.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ma 11.04.2016, 09:35:55
Se, mitä kritisoin, oli tietystikin valehtelu. En siis usko, että salaa huorissa käyminen on henkiseltä tai ruumiilliseltakaan kantilta tyydyttävämpää kuin luvalla seksin harrastaminen jonkun muun kanssa. Ellei sitten iso osa tyydytystä tulekin koston fiiliksestäå, eli tästä saa ämmä, kun ei anna. Mutta jos tämä on motiivi, on jälleen vaikeaa ymmärtää, mikä on se syy, miksi ei haluta erota.

Olen kuitenkin ymmärtänyt vuosien varrella, että yllättävän useat miehet, jotka oikeuttavat erilaisilla syillä vieraissa ja/tai huorissa käyntinsä, ovat erittäin nihkeitä ajatukseen, että antaisivat vaimolle samat oikeudet. Monesti myös suhteen koossapitävä liima onkin käsitys vaimon seksittömyydestä, siitä, että "hän on hyvä" ja "pitää perheestään huolta".

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 09:40:46
Eihän näissä ole kyse hullusta ämmästä tai sadistisesta miehestä vaan kehityskuluista, jotka voivat kohdata mitä idyllisintä paria ja kumpaa tai molempia osapuolta tahansa.

Juuri siksi, ettei sitä oikeutta haluta antaa toiselle, homma on yritettävä pitää salassa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Chill Out - ma 11.04.2016, 10:04:42

Olen kuitenkin ymmärtänyt vuosien varrella, että yllättävän useat miehet, jotka oikeuttavat erilaisilla syillä vieraissa ja/tai huorissa käyntinsä, ovat erittäin nihkeitä ajatukseen, että antaisivat vaimolle samat oikeudet.

T: Xante

Aika seksistinen näkemys. Aivan samoin erilaisilla syillä vieraissa tai gigoloissa käyntinsä oikeuttavat naiset ovat nihkeitä antamaan miehilleen samat oikeudet. Monesti näyttää, että suhteen koossa pitävä voima on, että mies pitää huolta perheestään, tekee remontit, pesee vessan ja imuroi säännöllisesti.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 11.04.2016, 10:22:28
Eihän näissä ole kyse hullusta ämmästä tai sadistisesta miehestä vaan kehityskuluista, jotka voivat kohdata mitä idyllisintä paria ja kumpaa tai molempia osapuolta tahansa.

Juuri siksi, ettei sitä oikeutta haluta antaa toiselle, homma on yritettävä pitää salassa.

Millainen psykologia pitää ihmisellä olla, että hän pystyy selittämään itselleen hyväksyttäväksi sekä salatut seksisuhteet että toisaalta vaatimuksen, ettei niitä sillä kumppanilla saa olla? Millainen käsitys kumppanin asemasta suhteessa itseen tällaisen takana mahtaa olla? Itse pystyn kuvittelemaan vain aika vastenmielisiä vastauksia, mutta jos sulla on joku hyväksyttävissä oleva, niin kerro ihmeessä.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ma 11.04.2016, 10:27:45

Olen kuitenkin ymmärtänyt vuosien varrella, että yllättävän useat miehet, jotka oikeuttavat erilaisilla syillä vieraissa ja/tai huorissa käyntinsä, ovat erittäin nihkeitä ajatukseen, että antaisivat vaimolle samat oikeudet.

T: Xante

Aika seksistinen näkemys. Aivan samoin erilaisilla syillä vieraissa tai gigoloissa käyntinsä oikeuttavat naiset ovat nihkeitä antamaan miehilleen samat oikeudet. Monesti näyttää, että suhteen koossa pitävä voima on, että mies pitää huolta perheestään, tekee remontit, pesee vessan ja imuroi säännöllisesti.

Näin on, näissä asioissa käsitykset ovat usein seksistisiä. Tässä nyt kuitenkin esimerkki oli klassisen kliseinen, joten vastasin siihen, enkä taas jaksanut alkaa disclaimaamaan, että niin tietysti asia voi olla näinkin ja niinkin ja sata esimerkkiä tähän. Väärin tietysti minulta, ja tälläisten vaatiminen joka keskusteluun nostaa keskustelun tasoa huimasti.

Mutta kenties tässä on juuri se pointti, jota en vaan ymmärrä:


Juuri siksi, ettei sitä oikeutta haluta antaa toiselle, homma on yritettävä pitää salassa.

Mitä ihmeen hyötyä tästä on? Onko siis olettamus, että jos toinen on seksistä kiinnostunut, mutta ei juuri puolisonsa kanssa, tämän puoliso voi valehtelemalla vieraissa tai huorissa käynneistään pitää itsellään kuitenkin oikeuden määritellä, että tällä toisella ei ole seksielämää? Reiluhko meininki.

No en usko, että näinkään käy, varmasti toinenkin puoliso onnistuu, niin halutessaan, hommailemaan salassa. Ja mikäs siinä, jos se on kummallekin ok. Kyllä itse vaan ihmettelen, minkä verran turhaa katkeruutta tälläinen kuitenkin ehkä herättää, josta voitaisiin puhumalla päästä ja se parisuhdekin, seksin kanssa tai ilman, olisi siltä osin piirun verran parempi.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 11.04.2016, 10:38:56
Tuota Rentun kertoman tapauksen etiikkaa voisi miettiä siltä kantilta, että olisiko aidosti ok, jos itselle tehtäisiin samalla tavalla?

Omasta mielestäni tuntuu, että miehen tempaus oli karhunpalvelus itselle ja vaimolle. Kuinka rankkaa olisi pitää moista salaisuutta, ja kuulostaa siltä, ettei vaimonkaan asiat ihan hyvin olleet. Asian käsittely olisi tehnyt kipeää, mutta sen käsittely olisi silti vienyt eteenpäin. Nyt ongelma haudattiin, eikä kukaan saanut apua, paitsi ehkä mies, mutta silläkin avulla oli varmasti raskas kääntöpuoli.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ma 11.04.2016, 11:02:10
Minun maailmassani on niin, että kenelläkään ei ole oikeutta tukahduttaa toisen osapuolen seksuaalisuutta, vaikka omat halut olisivat syystä tai toisesta kadonneet. Pitkään jatkuneena se on sadismia, ja se nakertaa pahastikin toisen osapuolen itsetuntoa. Jossain vaiheessa raja tulee vastaan (Tässä tapauksessa aivan liian myöhään, mutta perempi myöhään kuin ei milloinkaan), ja jos asioista ei voida yhdessä sopia, sitten täytyy tehdä omat ratkaisunsa, yksin.

Näitä asioita käsittelevissä artikkeleissa neuvotaan yleensä keskustelemaan asioista ja ongelmista avoimesti. Miten se on mahdollista, jos asiasta on tullut tabu, kuten edellä olevassa kertomuksessa selostetaan. Jos jokin asia elämässä on ahdistava, on helpompi olla puhumatta siitä kuin puhua siitä. Puhuminen ei välttämättä helpota ilmapiiriä vaan voi johtaa riitaan ja sitä kautta suuriin kärsimyksiin. Ongelma voi olla vähän kuin haava, joka vaivaa, mutta jonka kanssa on oppinut elämään. Kuka haluaa repiä haavan auki, jos edelliset kerrat, kun näin on tehty, ovat olleet katastrofeja, joista vain nipin napin ja suurin kärsimyksin on selvitty hengissä, ja joiden jälkeen haava on vaivannut entistä enemmän.

Edellä mainittu koskee mitä tahansa, mistä on vaikea puhua, ja mistä puhuminen johtaa riitoihin. Kyse voi olla perheen raha-asioista, siivoamisesta, yhteisistä matkoista, lasten kasvatuksesta tai seksistä, kuten edellä olevassa kertomuksessa.

Kuvitellaan, että jollakin ihmisellä on tietynlainen kuva siitä, minkä näköinen ja oloinen vastakkaisen sukupuolen edustaja saa hänen hormoninsa heräämään, ja minkä näköinen ei saa. Hänen ongelmansa on se, että hänen omat – todelliset tai kuvitellut - ominaisuutensa eivät vastaa ihannetta, mistä hän haaveilee. Tästä syystä hän on antanut periksi ja hyväksynyt sen, että hän ei tule koskaan solmimaan suhdetta. Yllättäen kuitenkin tarjoutuu ”ota tai jätä” -tilaisuus, ja suhde solmitaan. Kumppani ei ole haaveiden mukainen, mutta menettelee kaverina.

Seksi tulee mukaan suhteeseen sitten kun on tullakseen, mutta koska valittu kumppani ei alun alkaenkaan ole kiinnostanut seksuaalisesti toista osapuolta, se on väkinäistä ja alkaa tuntua pakonomaiselta ja inhottavalta. Siitä tulee pelkkä suoritus. Lopulta seksuaalinen kanssakäyminen loppuu kokonaan.

Se osapuoli, joka edelleen olisi halunnut jatkaa parisuhdetta myös intiimillä tasolla, kokee elämänsä puutteelliseksi. Hänellä ei ole mitään korviketta, koska hän on tottunut saamaan nautintoa pelkästään kahdenkeskisestä perinteisestä seksistä. Hän elää jatkuvassa hellyyden ja läheisyyden ja seksin puutteessa. Toinen osapuoli, jonka kiinnostus yhteisiin petipuuhiin hiipui, ja jolla ei tällaista kiinnostusta alun alkaenkaan kovin paljon ollut, sen sijaan on tottunut tyydyttämään seksuaalisia tarpeitaan muullakin tavoin kuin kumppaninsa kanssa – ja nimenomaan muulla tavoin. Toisen ihmisen läheisyys ja kaikenlainen koskettelu tuntuvat hänestä epämiellyttäviltä ja kiusallisilta, ja tunnetta pahentaa se, että ne johtavat väistämättä keskusteluun siitä, mikä parisuhteesta puuttuu. Korvaavat aktiviteetit ovat olleet mukana hänen elämässään koko parisuhteen ajan ja ennen sitäkin. Hän voisi ottaa myös kumppaninsa mukaan niihin, mutta arvomaailmat ovat siinä määrin erilaisia, että ne eivät kohtaa, eikä hän viitsi edes puhua omista mieltymyksistään. Häntä itseään luonnollisesti vaivaa syyllisyys siitä, että hän ei kykene täyttämään ”aviollisia velvollisuuksiaan”.

Avoin keskustelu tarkoittaisi sitä, että edellä mainittu henkilö – tässä tapauksessa mies - sanoisi kumppanilleen, että sori vaan, mutta en ole koskaan kokenut sinua seksuaalisessa mielessä haluttavana, ja vuosien varrella olen alkanut jopa fyysisesti inhota sinua. Seksi kanssasi ällöttää. Koen vetoa pelkästään pitkiä kauniita hoikkia naisia kohtaan – ja sinä et ole sellainen. Olen koko ikäni harmitellut sitä, että en saanut aikoinaan sitä kaunista ihanaa hoikkaa tyttöä, jota vuosikaudet eniten maailmassa rakastin, ja jonka kanssa seksikin varmasti olisi taivaallista, vaan jouduin tyytymään sinuun. Joten keskustellaanpa tässä nyt avoimesti, miten saisimme seksielämäämme piristettyä.

Edellä oleva kertomus – jonka voi ajatella myös sukupuoliasetelmaltaan toisin päin - on pelkkää mielikuvitusta. Kerroin sen vain esimerkkinä siitä, miten asetelma voi olla sellainen, että aidosti avoin keskustelu merkitsisi pahimmillaan totaalista tuhoa. Millainen uusi alku tai lopullinen loppu tuhon jälkeen seuraisi – kuka tietää. Huonokin talo on monesti parempi kuin ei taloa ollenkaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 11:16:59
Jälleen erinomainen viesti Kopekilta. On asioita, jotka vain pahenevat vatvomalla. Muutenkin osuvaa kuvausta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ma 11.04.2016, 11:26:36
Edellä oleva kertomus – jonka voi ajatella myös sukupuoliasetelmaltaan toisin päin - on pelkkää mielikuvitusta. Kerroin sen vain esimerkkinä siitä, miten asetelma voi olla sellainen, että aidosti avoin keskustelu merkitsisi pahimmillaan totaalista tuhoa. Millainen uusi alku tai lopullinen loppu tuhon jälkeen seuraisi – kuka tietää. Huonokin talo on monesti parempi kuin ei taloa ollenkaan.

Itse ajattelen, että on sangen olennaista, miten edellä olevan kertomuksen puoliso on valmis asiaa käsittelemään. Ei kai sitä tarvitse mennä laukomaan loukkauksia, vaan asioita voi ilmaista niin monella tapaa.

Lisäksi tietysti on se olennaista, mitkä hänen vaatimuksensa muuten ovat. Olisiko hänelle ok, että puoliso hakee seksiä muualta, sellaisilta tahoilta, jotka pitävät häntä viehättävänä?

Minusta nimittäin on outoa, että jos kerran näin on (kuten minunkin mielestäni on):

Minun maailmassani on niin, että kenelläkään ei ole oikeutta tukahduttaa toisen osapuolen seksuaalisuutta, vaikka omat halut olisivat syystä tai toisesta kadonneet.

eikö tämä kosketa molempia? Jos ei haluta keskustella siitä, miksi halut ovat kadonneet, voitaisiinko sentään edes ilmiselvä tosiasia myöntää, ne ovat kadonneet? Ja ellei  nyt edelleenkään pengota asiaa syvemmältä, voitisiinko keskustella siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Sillä myös se on  - herranen aika - toisen osapuolen seksuaalisuuden tukahduttamista, että valehtelee elävänsä samanlaisessa liitossa kuin toinen = ilman seksiä. Antaa siis toisin sanoen ymmärtää, että tilanne on joltisenkin ok, eikä kummankaan (muka) ole tarpeen tehdä mitään muutoksia, päätöksiä, selvittelyjä tai osallistua keskusteluihin.

Itse rinnastan tämän siihen, että pariskunta olisi vähissä varoissa ja sovittu olisi yhteisistä rahoista, mutta toinen kuitenkin salaa säästelee rahoja, joita sitten käyttelee puolison selän takana erilaisiin omiin huvituksiin antaen toisen edelleen elää niukkuudesta ja tinkiä omastaan perheen hyväksi. Tässäkin tapauksessa mielestäni olisi reilumpaa sopia, että molemmilla on omat rahat, ja käyttää rahojaan toki itseensä, jos niin tahtoo, mutta sen tekeminen salassa kyllä on ainakin omaa etiikkaani vastaan.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 11.04.2016, 11:31:12
Ihan järkeviä pointteja Kopekilla.

Toisaalta, aina sitä voi selitellä itselleen, miksi joku toiminta on ok. Asian todellinen luonne kuitenkin tuppaa paljastumaan sillä, kun kysyy, haluaisiko itselleen samaa. Haluaisinko esim. mieluummin miehen, jolle "menettelen kaverina", mutta hän inhoaa minua seksuaalisesti ja käy huorissa, vai olisiko parempi olla ilman miestä tai etsiä toinen.

Eihän nämä helppoja juttuja ole, ja seksuaalisuus on siitä vaikea asia, että siitä puhumalla saattaa helposti loukata toista, ja halujaan ei voi pakottaa mihinkään suuntaan. Tästäkin aiheesta kai kuitenkin voisi keskustella hienotunteisestikin, mutta kuitenkin jotenkin rakentavasti.

Kaikesta huolimatta, jotenkin kuvittelisi, että oikeanlaisella avulla Rentun tapauksen pariskuntakin olisi voinut saada edes jollain tasolla tyydyttävän (seksi)elämän aikaiseksi, mutta tiedä häntä. Ei oo elämä helppoo ei.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 11.04.2016, 11:51:32
Jälleen erinomainen viesti Kopekilta. On asioita, jotka vain pahenevat vatvomalla. Muutenkin osuvaa kuvausta.

Jaa. No katoaako ne vaikenemalla? Tosin minusta on hieman arveluttavaa leimata asist puhuminen loputtaomaksi vatvomiseksi. Kun puhumatta asiasta ei varmasti ainakaan päästä siihen, että yhdessä päätettäis - vaikkapa terapeutin tms. avustuksella - toimintatapojen muuttamiseen. Toki voi aina kokeilla, josko yskipuolisesti omia toimintatapojaan muuttamalla pystyisi aukomaan syntyneitä lukkoja, mutta saattaa hyvinkin olla, ettei pelkkä oma toiminta sellisenaan riitä, vaan tarvittais yhteisiä muutoksia. Jos mies käy maksullisissa, mutta ei koskaan paljasta asiaa vaimolleen, ei ole suuria toiveita tilanteen muuttumisesta. Sillä vaimon suuntaan miehen toiminta ei ole muuttunut, joten ei se taida vaimossakaan avittaa mitään muutokseen suuntautumista. Sin oli minusta vähän outo ajatus, että pitkän ajan kuluessa syntynyt ja pitkään vallinnut seksitön tilanne pitäisi ratkaista jotenkin todella nopeasti (kuukausissa laskettava prosessi olisi liian pitkä). Onpas nyt kärsimätöntä. Luulis pitkäjänteisyyttä löytyvän, jos haittaakin on jo pitkään kyennyt sietämään.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Faustinen - ma 11.04.2016, 11:55:30

Avoin keskustelu tarkoittaisi sitä, että edellä mainittu henkilö – tässä tapauksessa mies - sanoisi kumppanilleen, että sori vaan, mutta en ole koskaan kokenut sinua seksuaalisessa mielessä haluttavana, ja vuosien varrella olen alkanut jopa fyysisesti inhota sinua. Seksi kanssasi ällöttää. Koen vetoa pelkästään pitkiä kauniita hoikkia naisia kohtaan – ja sinä et ole sellainen. Olen koko ikäni harmitellut sitä, että en saanut aikoinaan sitä kaunista ihanaa hoikkaa tyttöä, jota vuosikaudet eniten maailmassa rakastin, ja jonka kanssa seksikin varmasti olisi taivaallista, vaan jouduin tyytymään sinuun. Joten keskustellaanpa tässä nyt avoimesti, miten saisimme seksielämäämme piristettyä.

Edellä oleva kertomus – jonka voi ajatella myös sukupuoliasetelmaltaan toisin päin - on pelkkää mielikuvitusta. Kerroin sen vain esimerkkinä siitä, miten asetelma voi olla sellainen, että aidosti avoin keskustelu merkitsisi pahimmillaan totaalista tuhoa. Millainen uusi alku tai lopullinen loppu tuhon jälkeen seuraisi – kuka tietää. Huonokin talo on monesti parempi kuin ei taloa ollenkaan.

Omien mieltymysten, halujen esilletuominen on varmaan jonkinasteinen vaatimus ja samalla myös arvostelua toista kohtaan. Ei ihme, että niissä on vaikeuksia.

Rakentava keskustelukin on useimmiten sitä vaatimusten esittämistä toisilleen, tai omien tunteiden purkamista.  Joka tapauksessa pyritäänkö muuttamaan toista vai omaa suhtautumista, miten se koetaan.

Kieli keskelle suuta, muuten tilanne vain pahenee. Kuvauksen kaltainen olotila, on hankala korjata suhteen ongelma ei liene se puoliso vaan aivan jokin muu.

Jos on kokenut olevansa uhri koko suhteen ajan, ei se varmaan millään keskustelulla muutu miksikään.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 12:02:50
Jälleen erinomainen viesti Kopekilta. On asioita, jotka vain pahenevat vatvomalla. Muutenkin osuvaa kuvausta.

Jaa. No katoaako ne vaikenemalla?


Pitkiin ihmissuhteisiin syntyy usein "mustia aukkoja", asioita, joissa ei millään konstilla synny mitään merkittävää edistystä, mutta joiden kanssa voidaan jotenkin elää.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 11.04.2016, 12:05:07
Jälleen erinomainen viesti Kopekilta. On asioita, jotka vain pahenevat vatvomalla. Muutenkin osuvaa kuvausta.

Jaa. No katoaako ne vaikenemalla?


Pitkiin ihmissuhteisiin syntyy usein "mustia aukkoja", asioita, joissa ei millään konstilla synny mitään merkittävää edistystä, mutta joiden kanssa voidaan jotenkin elää.

No miks se mies jutussa elä ilman seksiä? Tai miks sen vaimon olisi hyvä tietää elävänsä maksullisissa käyvän puolison kanssa? Miksi sen mustan aukon pitäisi olla nimenomaan miehen vaimolta salatut toimet? Miksei vaimolla pitäisi olla täysi oikeus saada päättää omalta kohdaltaan, onko sellainen musta aukko hänestä ok vai ei?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 12:12:08
Jälleen erinomainen viesti Kopekilta. On asioita, jotka vain pahenevat vatvomalla. Muutenkin osuvaa kuvausta.

Jaa. No katoaako ne vaikenemalla?


Pitkiin ihmissuhteisiin syntyy usein "mustia aukkoja", asioita, joissa ei millään konstilla synny mitään merkittävää edistystä, mutta joiden kanssa voidaan jotenkin elää.

No miks se mies jutussa elä ilman seksiä? Tai miks sen vaimon olisi hyvä tietää elävänsä maksullisissa käyvän puolison kanssa? Miksi sen mustan aukon pitäisi olla nimenomaan miehen vaimolta salatut toimet? Miksei vaimolla pitäisi olla täysi oikeus saada päättää omalta kohdaltaan, onko sellainen musta aukko hänestä ok vai ei?

Mitä ihmettä ihminen hyötyy siitä, että tietää toisen syrjähypyt edes parisuhteessa saati kaverisuhteessa? En minä ainakaan halua tietää. En halua tietää edes, harrastaako toinen osapuoli omaa kivaa oli suhde kunnossa tai ei.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 12:14:52
Tuota Rentun kertoman tapauksen etiikkaa voisi miettiä siltä kantilta, että olisiko aidosti ok, jos itselle tehtäisiin samalla tavalla?

Omasta mielestäni tuntuu, että miehen tempaus oli karhunpalvelus itselle ja vaimolle. Kuinka rankkaa olisi pitää moista salaisuutta, ja kuulostaa siltä, ettei vaimonkaan asiat ihan hyvin olleet. Asian käsittely olisi tehnyt kipeää, mutta sen käsittely olisi silti vienyt eteenpäin. Nyt ongelma haudattiin, eikä kukaan saanut apua, paitsi ehkä mies, mutta silläkin avulla oli varmasti raskas kääntöpuoli.

Tuossa tapauksessa ehdottomasti järkevä ratkaisu.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: pimpelis pompelis - ma 11.04.2016, 12:16:47
Miksei vaimolla pitäisi olla täysi oikeus saada päättää omalta kohdaltaan, onko sellainen musta aukko hänestä ok vai ei?

Oliko se jossain vaiheeessa evätty?
Vaikka perse maata viistää niin ilmojen halki käy lentäjän tie. Tasa-arvo vaikka väkisin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 11.04.2016, 12:49:27
Tuota Rentun kertoman tapauksen etiikkaa voisi miettiä siltä kantilta, että olisiko aidosti ok, jos itselle tehtäisiin samalla tavalla?

Omasta mielestäni tuntuu, että miehen tempaus oli karhunpalvelus itselle ja vaimolle. Kuinka rankkaa olisi pitää moista salaisuutta, ja kuulostaa siltä, ettei vaimonkaan asiat ihan hyvin olleet. Asian käsittely olisi tehnyt kipeää, mutta sen käsittely olisi silti vienyt eteenpäin. Nyt ongelma haudattiin, eikä kukaan saanut apua, paitsi ehkä mies, mutta silläkin avulla oli varmasti raskas kääntöpuoli.

Tuossa tapauksessa ehdottomasti järkevä ratkaisu.

Eipä se taida ihan noin mustavalkoista olla. Ensinnäkään emme tiedä kuin miehen näkökulman, joka sekin värit... eiku siis välittyy Rentun kautta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ma 11.04.2016, 13:08:44
Miksei vaimolla pitäisi olla täysi oikeus saada päättää omalta kohdaltaan, onko sellainen musta aukko hänestä ok vai ei?

Oliko se jossain vaiheeessa evätty?
Vaikka perse maata viistää niin ilmojen halki käy lentäjän tie. Tasa-arvo vaikka väkisin.

Tilanteessa, jossa toinen tekee päätöksiä vajaavaisen tai suorastaan vääristellyn tiedon varassa, evätään kyllä ihmiseltä ainakin faktat, joiden perusteella hän voisi loppuun asti tehtyjä päätöksiä tehdä.

Tasa-arvon kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, ainakaan siis sukupuolten välisen tasa-arvon. Puolisoiden välisen tasa-arvon kanssa tosin sen enemmänkin: ilmeisesti joidenkin mielestä siis oma oikeus kivailla on tärkeämpää kuin puolisoiden keskinäinen tasa-arvo - valintakysymys.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ma 11.04.2016, 13:10:49
Tuota Rentun kertoman tapauksen etiikkaa voisi miettiä siltä kantilta, että olisiko aidosti ok, jos itselle tehtäisiin samalla tavalla?

Omasta mielestäni tuntuu, että miehen tempaus oli karhunpalvelus itselle ja vaimolle. Kuinka rankkaa olisi pitää moista salaisuutta, ja kuulostaa siltä, ettei vaimonkaan asiat ihan hyvin olleet. Asian käsittely olisi tehnyt kipeää, mutta sen käsittely olisi silti vienyt eteenpäin. Nyt ongelma haudattiin, eikä kukaan saanut apua, paitsi ehkä mies, mutta silläkin avulla oli varmasti raskas kääntöpuoli.

Tuossa tapauksessa ehdottomasti järkevä ratkaisu.

Noh, aikonaan taisi olla järkevä ratkaisu mennä naimisiin ihmisen kanssa, jonka kanssa seksielämä kuihtuu. Lisäksi tuntuu järkevältä ratkaisulta, että kumpikaan ei tahdo erota. Joten on kait luonnollista, että järkevältä tuntuu ratkaista tilanne käymällä huorissa.

Kukin järkensä mukaan, väistämättä.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - ma 11.04.2016, 13:25:36
Case "Rentun-kaverin-isä" on varmaan kohtuullisen yleinen jonain variaationa, harvoin tosin kysytään neuvoa kun käydään vieraissa tai maksullisella.

Olen taipuvainen uskomaan, että jos tietää, ettei kykene pikku salaisuuttaan säilyttämään, on parasta kertoa vaan kumppanille ettei homma toimi meillä - mitä tehdään.

Tästä seuraa yleensä naisesta riippuen 5 vuoden - loppuelämän märehtiminen ja asia otetaan esille jollain tavalla 1-100 kertaa viikossa. Tämmöisistä asioista naiset eivät pääse yli. Miehet kuvittelevat, että kun asia keskustellaan kerran läpi ja sovitaan niin on OK. Ei ole.

Kannattaa painaa kunnolla töitä jotta on rahaa pitää yksi nainen kotona, toinen hoito hiljaisena ja kolmas varalla. Ei tule aika pitkäksi. Ja jännitystä piisaa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 13:30:13
seksuaalisuus on siitä vaikea asia, että siitä puhumalla saattaa helposti loukata toista, ja halujaan ei voi pakottaa mihinkään suuntaan. Tästäkin aiheesta kai kuitenkin voisi keskustella hienotunteisestikin, mutta kuitenkin jotenkin rakentavasti.

Kaikesta huolimatta, jotenkin kuvittelisi, että oikeanlaisella avulla Rentun tapauksen pariskuntakin olisi voinut saada edes jollain tasolla tyydyttävän (seksi)elämän aikaiseksi, mutta tiedä häntä. Ei oo elämä helppoo ei.

Seksuaalisuudesta on vaikea keskustella henkilötasolla järkevösti, koska kahden ihmisen välillä oleva eroottinen jännite tai sen puuttuminen ei ole järkevästi selitettävissä. Luulemme sen syntyvän joistain konkreettisista ulkonäkö- tms seikoista, vaikka todellisuudessa kyse on suurelta osin ihan muusta, hyvin monimutkaisista vaistonvaraisista asiakokonaisuuksista. Ja valitettavasti eroottinen jännite tuppaa vain heikkenemään sen analysoinnista.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Chill Out - ma 11.04.2016, 13:42:21
Ja valitettavasti eroottinen jännite tuppaa vain heikkenemään sen analysoinnista.

Välttämättä ei tarvitse edes analysoida. Väitetään, että tavallisessa elinikäiseen avioliittoon johtavassa parisuhteessa ensimmäisen puolen vuoden aikana on yhdyntöjä yhtä monta kuin loppuaikana. Joissain parisuhteissa lihan läiske toki jatkuu kiivaana koko iän, mutta varmaan alun huumaa yleensä seuraa hyvinkin voimakas tasaantuminen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 11.04.2016, 13:54:18
seksuaalisuus on siitä vaikea asia, että siitä puhumalla saattaa helposti loukata toista, ja halujaan ei voi pakottaa mihinkään suuntaan. Tästäkin aiheesta kai kuitenkin voisi keskustella hienotunteisestikin, mutta kuitenkin jotenkin rakentavasti.

Kaikesta huolimatta, jotenkin kuvittelisi, että oikeanlaisella avulla Rentun tapauksen pariskuntakin olisi voinut saada edes jollain tasolla tyydyttävän (seksi)elämän aikaiseksi, mutta tiedä häntä. Ei oo elämä helppoo ei.

Seksuaalisuudesta on vaikea keskustella henkilötasolla järkevösti, koska kahden ihmisen välillä oleva eroottinen jännite tai sen puuttuminen ei ole järkevästi selitettävissä. Luulemme sen syntyvän joistain konkreettisista ulkonäkö- tms seikoista, vaikka todellisuudessa kyse on suurelta osin ihan muusta, hyvin monimutkaisista vaistonvaraisista asiakokonaisuuksista. Ja valitettavasti eroottinen jännite tuppaa vain heikkenemään sen analysoinnista.

Eipä sitä ehkä ihan sillä tasolla kannatakaan keskustella, että sanotaan, että toinen ei enää kiinnosta tai kiihota, tai analysoidaan kamalasti, mitä hyvää toisesta puuttuu seksuaalisessa mielessä. Jos nyt kuitenki yhdessä halutaan olla, niin ilmeisesti ainakin toinen olisi halukas siihen seksielämäänkin, vaikka toinen ei olisikaan unelmien seksipartneri. Keskustelu voisi olla ihan sillä tasolla, että mitä suhteelta halutaan, ja sitten pyritään johonkin kompromissiin. Rakentavan keskustelun avulla, tai ulkopuolisen avun myötä, haluttomuuden taustalta voi löytyä masennusta tms. Ja toisaalta haluton voi kokea, ettei hänkään saa suhteesta mitään (henkisellä tasolla), niin eipä ne halut huipussaan ole, ja ehkä tuntuu, että miksi hänenkään pitäisi antaa toiselle mitään, kun ei itsekään saa haluamaansa.

Eli ei tarvitse keskustella mistään eroottisesta jännitteestä, vaan ihan siitä, miten parisuhde saataisiin toimimaan kokonaisuudessaan. Ei tarvitse edes keskustellu juuri siitä seksistä paljon sen enempää, kuin sen verran, että kuinka tärkeää se itselle ja toiselle on. Haluttomuuden ongema tuskin ratkeaa seksistä puhumalla, vaan taustalla on paljon laajemmat ongelmat, kuin intohimon puuttuminen sängyssä. Niistä ongelmista pitäisi voida puhua.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 14:02:59
Käsittämättömimpänä pidin sitä, miksi mies ei ollut ottanut eroa jo ajat sitten.

Teidän joidenkin suhtautuminen on suorastaan huvittavaa. Ilmeisesti tämäkin asia täytyy oikein erikseen piirtää: 20 vuotta. Siis, kaksikymmentä vuotta! Luuletteko, etteikö tuona aikana olisi ehdotettu kaikkea mahdollista, terapia (Jota nainen ilman muuta olisi tarvinnut, vaan eipä sinne ketään tämän asian kanssa voi oikein pakottaakaan) mukaan lukien.

Sopiii myös miettiä, miten mielenterveyspalveluihinkin on suhtauduttu vielä joskus 1970-luvun lopulla (Tilannehan oli kroonistunut jo tuolloin). Luuleeko joku, että tällaisiin asioihin olisi ollut edes palveluita kaikissa suomalaisissa pikkukaupungeissa?

Sukupuolella ei ole oikeastaan edes mitään merkitystä. Olisin neuvonut vastaavasti naistakin, mikäli vastaavan kärsimyksen aiheuttajana olisi ollut mies.

Hän oli osoittanut jo yli-inhimillistä kärsivällisyyttä. Kun kerran vaimo ei ollut tullut asian kanssa millään tavoin vastaan vaan pikemminkin ongelma oli mukamas se, että mies ylipäätään haluaa, niin kyllä se vaimokulta on minun maailmassani menettänyt kaikki oikeutensa urputtaa, jos mies päätyy itsenäiseen, parhaaksi kokemaansa ratkaisuun.

Ajattelin ensin vaimon olleen aseksuaali (Termi ei ollut miehelle tuttu), mutta kyse ei ollut siitäkään. Vaimo oli ollut silloin joskus kauan sitten aktiivinen, ja myös aloitteellinen. Syystä jota en puolestani tule koskaan tietämään, hän oli muuttunut täysin frigidikksi.

Ehkä joku saattaisi huomata itsessään tiettyä tekopyhyyttä: imaginaarinen, universaali nainenhan on aina hyvis, jalo ja oikeamielinen, kun taas siinä imaginaarisessa, universaalissa miehessä täytyy olla jotain vikaa vikaa vikaa.

Jos nainen pettää, naisella on tietenkin siihen "hyvät syyt" ja nainen on silloinkin uhri, kun taas pettäjämies on sika, heikko ja paska. Nainen saa olla uhri pettäessäänkin, mutta miehen tulee olla aina mies! :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - ma 11.04.2016, 14:05:45
Paras olisi, kun sovittaisiin seksistä siinä avioliittosopimuksessa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 14:06:51
Tämmöisistä asioista naiset eivät pääse yli. Miehet kuvittelevat, että kun asia keskustellaan kerran läpi ja sovitaan niin on OK. Ei ole.
Tämä on taivaan tosi ja hölmö on se mies, joka muuta edes kuvittelee. :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ma 11.04.2016, 14:08:00
Itse olen kyllä olettamuksessa, että tälläinen "pakko" tai "järkevä tarve" käydä vieraissa tai huorissa harvemmin kuitenkaan kumpuaa ainakaan pelkästä seksuaalisesta halusta. Kyllä uskallan väittää, että useimmiten tämän takana - jos jätetään pois laskuista totaalinen piittaamattomuus toisen tunteista, joka on sekin aika harvinaista - jonkinlaista koston ja takaisin annon ajatusta. Itseni olisi erinomaisen vaikeaa perustella itselleni, miksi olen oikeutettu tekemään jotakin, jonka tiedän satuttavan toista. Jos taas oletus on, että ei satuta = toiselle on ihan sama, missä seksihaluni tyydytän, en ymmärrä, miksi asiasta ei voisi nimenomaan järkevästi keskustella.

Mutta vielä vähemmän kykenisin perustelemaan, miksi en edes yritä ottaa selvää siitä, minkätyyppisestä asiasta toisen mielestä on kysymys. Tässä ei itselleni riittäisi oletus toisen ajatuksista, vaan kokisin, että jotain muuta kuin mutua niistä pitäisi tietää.

Sitäkin vähemmän kykenisin perustelemaan, miksi minulle tämä on "pakollinen" tai "järkevä" toimintatapa, mutta toiselle se sitä ei ole.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 11.04.2016, 14:10:11
Käsittämättömimpänä pidin sitä, miksi mies ei ollut ottanut eroa jo ajat sitten.

Teidän joidenkin suhtautuminen on suorastaan huvittavaa. Ilmeisesti tämäkin asia täytyy oikein erikseen piirtää: 20 vuotta. Siis, kaksikymmentä vuotta! Luuletteko, etteikö tuona aikana olisi ehdotettu kaikkea mahdollista, terapia (Jota nainen ilman muuta olisi tarvinnut, vaan eipä sinne ketään tämän asian kanssa voi oikein pakottaakaan) mukaan lukien.

Sopiii myös miettiä, miten mielenterveyspalveluihinkin on suhtauduttu vielä joskus 1970-luvun lopulla (Tilannehan oli kroonistunut jo tuolloin). Luuleeko joku, että tällaisiin asioihin olisi ollut edes palveluita kaikissa suomalaisissa pikkukaupungeissa?

Sukupuolella ei ole oikeastaan edes mitään merkitystä. Olisin neuvonut vastaavasti naistakin, mikäli vastaavan kärsimyksen aiheuttajana olisi ollut mies.

Hän oli osoittanut jo yli-inhimillistä kärsivällisyyttä. Kun kerran vaimo ei ollut tullut asian kanssa millään tavoin vastaan vaan pikemminkin ongelma oli mukamas se, että mies ylipäätään haluaa, niin kyllä se vaimokulta on minun maailmassani menettänyt kaikki oikeutensa urputtaa, jos mies päätyy itsenäiseen, parhaaksi kokemaansa ratkaisuun.

Ajattelin ensin vaimon olleen aseksuaali (Termi ei ollut miehelle tuttu), mutta kyse ei ollut siitäkään. Vaimo oli ollut silloin joskus kauan sitten aktiivinen, ja myös aloitteellinen. Syystä jota en puolestani tule koskaan tietämään, hän oli muuttunut täysin frigidikksi.

Ehkä joku saattaisi huomata itsessään tiettyä tekopyhyyttä: imaginaarinen, universaali nainenhan on aina hyvis, jalo ja oikeamielinen, kun taas siinä imaginaarisessa, universaalissa miehessä täytyy olla jotain vikaa vikaa vikaa.

Jos nainen pettää, naisella on tietenkin siihen "hyvät syyt" ja nainen on silloinkin uhri, kun taas pettäjämies on sika, heikko ja paska. Nainen saa olla uhri pettäessäänkin, mutta miehen tulee olla aina mies! :)

Sehän se ongelma kaiken kaikkiaan on kaikessa ihmisten välisessä, että ei aidosti kyetä/haluta asettua toisen asemaan, ei haluta löytää ymmärrystä toista kohtaan, ollaan kykenemättömiä kyseenalaistamaan itseä ja vuorovaikutustaidot ovat huonot.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 14:19:05
Sehän se ongelma kaiken kaikkiaan on kaikessa ihmisten välisessä, että ei aidosti kyetä/haluta asettua toisen asemaan, ei haluta löytää ymmärrystä toista kohtaan, ollaan kykenemättömiä kyseenalaistamaan itseä ja vuorovaikutustaidot ovat huonot.
Kummalla sinun mielestäsi tässä tapauksessa sitä kyvyttömyyttä riitti?

Minusta miehen päätyminen lopulta maksullisiin oli merkittävästi pienempi paha, ja ratkaisuna täysin diskreetti. Olisihan hän voinut vaimolle asian kertoakin. Päätti pitää omana tietonaan, ja hyvä niin. Minusta vaimolla ei enää siinä vaiheessa ollut yhtikäs mitään oikeutta tietää.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 11.04.2016, 14:24:56
Sehän se ongelma kaiken kaikkiaan on kaikessa ihmisten välisessä, että ei aidosti kyetä/haluta asettua toisen asemaan, ei haluta löytää ymmärrystä toista kohtaan, ollaan kykenemättömiä kyseenalaistamaan itseä ja vuorovaikutustaidot ovat huonot.
Kummalla sinun mielestäsi tässä tapauksessa sitä kyvyttömyyttä riitti?

Minusta miehen päätyminen lopulta maksullisiin oli merkittävästi pienempi paha, ja ratkaisuna täysin diskreetti. Olisihan hän voinut vaimolle asian kertoakin. Päätti pitää omana tietonaan, ja hyvä niin. Minusta vaimolla ei enää siinä vaiheessa ollut yhtikäs mitään oikeutta tietää.

Tästä tapauksesta en tiedä mitään, joten arvelu on turhaa. Mutta antamiesi tietojen valossa tietysti ihmetyttää, miksi nainen kieltäytyy edes puhumasta ongelmasta. Luulen, että pohjimmiltaan kumpikin eli puutteessa, mutta ehkä eri asioiden puutteessa. Naisen olisi ehkä ollut helpompi (joskaan ei välttämättä), antaa miehelle sitä mitä mies halusi, koska seksi on aika konkreettinen ja "helppo" annettava. Jos naiselta uupui tunnetta syvästä ystävyydestä tms., sitä on vaikeampi korjata. Tuollaisessa tilanteessa ei oikein vo muuta kuin yrittää muuttaa omaa toimintamallia, joten nainen olisi voinut kokeilla "antamista", ja katsoa, miten tilanne siitä lähtisi paranemaan omienkin tarpeiden täyttymisen suhteen.

Mutta tosiaan, näin ulkopuolelta ei voi sanoa. Ylipäätään ihmisten välillä ongelma on se, ettemme osaa välittää maailmaamme muille, tai emme aidosti halua ymmärtää toisen maailmaa, jos se jotenkin uhkaa omaa maailmaamme. Monesti emme myöskään kuuntele toista aidosti, vaan vain odotamme, milloin saamme itse sanoa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 14:28:02
Mutta tosiaan, näin ulkopuolelta ei voi sanoa. Ylipäätään ihmisten välillä ongelma on se, ettemme osaa välittää maailmaamme muille, tai emme aidosti halua ymmärtää toisen maailmaa, jos se jotenkin uhkaa omaa maailmaamme. Monesti emme myöskään kuuntele toista aidosti, vaan vain odotamme, milloin saamme itse sanoa.
Olet sanonut aiheesta yllättävän paljon ihmiseksi, joka ei nyt voikaan oikein sanoa. Täytyy vain lukea rivienkin välit. :)

Frigidi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Frigidi).
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ma 11.04.2016, 14:32:42
Sehän se ongelma kaiken kaikkiaan on kaikessa ihmisten välisessä, että ei aidosti kyetä/haluta asettua toisen asemaan, ei haluta löytää ymmärrystä toista kohtaan, ollaan kykenemättömiä kyseenalaistamaan itseä ja vuorovaikutustaidot ovat huonot.
Kummalla sinun mielestäsi tässä tapauksessa sitä kyvyttömyyttä riitti?

Minusta miehen päätyminen lopulta maksullisiin oli merkittävästi pienempi paha, ja ratkaisuna täysin diskreetti. Olisihan hän voinut vaimolle asian kertoakin. Päätti pitää omana tietonaan, ja hyvä niin. Minusta vaimolla ei enää siinä vaiheessa ollut yhtikäs mitään oikeutta tietää.

Pienempi paha verrattuna mihin? Asiasta suoraan puhumiseen? Jos tilanne on näin yksiselitteinen: nainen vain yksinkertaisesti oli terapiaa tarvitseva pihtari, ja sitä myötä menetti oikeutensa yhtikäs mitään tietää, mikä miestä esti suoraan sanomasta tätä?

Meillä nyt tietysti on tästä tarinasta vain toinen puoli, mutta mietiskelen tässä vain, mihin muuhun parisuhdeongelmiin voimme ottaa jyrkän kannan itsenäisten ratkaisujen puolesta. Kyselin tuolla jo rahankäytöstä: onko siis ok, jos vähissä varoissa olevan pariskunnan toinen osapuoli päättää, että rahaa ei käytetä tarpeeksi kivoihin asioihin ja tekee itsenäisen, järkevän päätöksen alkaa pimittää yhteisiä rahoja ja käyttää niitä omaan, kivaan hommaan? Tuleehan siitä hänelle energisempi ja parempi olo?

T: Xante

Muoksis: Rentullakin on naisesta kovasti sanottavaa, vaikka myöntää, että ei tiedä laisinkaan, mikä tilanteesee on johtanut. Mutta sen verran noista auvoisista seitsytluvun jutskista, että siihen aikaan raskaudet, synnytys ja synnytyksen jälkeiset vaivat käsittääkseni "hoidettiin" sen verran sinne päin, että aika moni nainen taisi todeta, että se tästä hommasta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 11.04.2016, 14:37:33
Mutta tosiaan, näin ulkopuolelta ei voi sanoa. Ylipäätään ihmisten välillä ongelma on se, ettemme osaa välittää maailmaamme muille, tai emme aidosti halua ymmärtää toisen maailmaa, jos se jotenkin uhkaa omaa maailmaamme. Monesti emme myöskään kuuntele toista aidosti, vaan vain odotamme, milloin saamme itse sanoa.
Olet sanonut aiheesta yllättävän paljon ihmiseksi, joka ei nyt voikaan oikein sanoa. Täytyy vain lukea rivienkin välit. :)

Frigidi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Frigidi).

Voin sanoa jotain antamiesi tietojen perusteella, mutta tositilanteesta en tiedä yhtään mitään, etkä tiedä sinäkään. Emme tiedä mitään naisen mielenmaisemasta, ja vain jäävuorenhuipun miehen mielenmaisemasta. Joten on ihan turha lähteä etsimään pahista tästä tarinasta. Ihmetellä voi, mutta turhaahan se on sekin.



Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 14:38:34
Pienempi paha verrattuna mihin? Asiasta suoraan puhumiseen? Jos tilanne on näin yksiselitteinen: nainen vain yksinkertaisesti oli terapiaa tarvitseva pihtari, ja sitä myötä menetti oikeutensa yhtikäs mitään tietää, mikä miestä esti suoraan sanomasta tätä?

Meillä nyt tietysti on tästä tarinasta vain toinen puoli, mutta mietiskelen tässä vain, mihin muuhun parisuhdeongelmiin voimme ottaa jyrkän kannan itsenäisten ratkaisujen puolesta. Kyselin tuolla jo rahankäytöstä: onko siis ok, jos vähissä varoissa olevan pariskunnan toinen osapuoli päättää, että rahaa ei käytetä tarpeeksi kivoihin asioihin ja tekee itsenäisen, järkevän päätöksen alkaa pimittää yhteisiä rahoja ja käyttää niitä omaan, kivaan hommaan? Tuleehan siitä hänelle energisempi ja parempi olo?

T: Xante
Pienempi paha siihen nähden, että ei ole seksielämää lainkaan. Ratkaisuna ehdottoman itsekäs, mitä sitten, tuossa vaiheessa?!

"Asioista suoraan puhuminen" lienee tahatonta komiikkaa. Kyllä niistä asioista oli jo koitettu ihan riittävän monet kerrat suoraankin puhua. PArempi siis lopettaa itsekin puhuminen, ja siirtyä sanoista tekoihin, kun kerran erokaan ei tule kyseeseen.

"Yhteiset rahat" olivat tässä tapauksessa miehen menestyvän yrityksen ja töidensä tuloksen rahoja ja vaimolla oma, hyvin palkattu ammatti. Rahat menivät erinomaiseen tarkoitukseen. :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Rampsi - ma 11.04.2016, 14:42:02
Minunlla ei olle sexi ognelmia.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ma 11.04.2016, 14:42:47
Pienempi paha verrattuna mihin? Asiasta suoraan puhumiseen? Jos tilanne on näin yksiselitteinen: nainen vain yksinkertaisesti oli terapiaa tarvitseva pihtari, ja sitä myötä menetti oikeutensa yhtikäs mitään tietää, mikä miestä esti suoraan sanomasta tätä?

Meillä nyt tietysti on tästä tarinasta vain toinen puoli, mutta mietiskelen tässä vain, mihin muuhun parisuhdeongelmiin voimme ottaa jyrkän kannan itsenäisten ratkaisujen puolesta. Kyselin tuolla jo rahankäytöstä: onko siis ok, jos vähissä varoissa olevan pariskunnan toinen osapuoli päättää, että rahaa ei käytetä tarpeeksi kivoihin asioihin ja tekee itsenäisen, järkevän päätöksen alkaa pimittää yhteisiä rahoja ja käyttää niitä omaan, kivaan hommaan? Tuleehan siitä hänelle energisempi ja parempi olo?

T: Xante
Pienempi paha siihen nähden, että ei ole seksielämää lainkaan. Ratkaisuna ehdottoman itsekäs, mitä sitten, tuossa vaiheessa?!

"Asioista suoraan puhuminen" lienee tahatonta komiikkaa. Kyllä niistä asioista oli jo koitettu ihan riittävän monet kerrat suoraankin puhua. PArempi siis lopettaa itsekin puhuminen, ja siirtyä sanoista tekoihin, kun kerran erokaan ei tule kyseeseen.

"Yhteiset rahat" olivat tässä tapauksessa miehen menestyvän yrityksen ja töidensä tuloksen rahoja ja vaimolla oma, hyvin palkattu ammatti. Rahat menivät erinomaiseen tarkoitukseen. :)

Kertomatta jättäminen ei ole suoraan puhumista. En siis nyt tarkoittanut tällä suoraan puhumisellä  heidän seksielämästään puhumisesta, vaan suoraan puhumista siitä, miten mies aikoo omansa hoitaa.

Rahalla en nyt viitannut tähän pariskuntaan, vaan yleensä siihen, mikä on ok, kun puhutaan näistä itsenäisistä ratkaisuista. Tiedän, meni taas vähän abstraktiksi. Jos siis seksihommat on ok hoitaa itsenäisesti toisen selän takana, kai raha-asiatkin on? Vai meneekö etiikka ja moraali kenties suuri siinä?

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 14:43:17
Voin sanoa jotain antamiesi tietojen perusteella, mutta tositilanteesta en tiedä yhtään mitään, etkä tiedä sinäkään. Emme tiedä mitään naisen mielenmaisemasta, ja vain jäävuorenhuipun miehen mielenmaisemasta. Joten on ihan turha lähteä etsimään pahista tästä tarinasta. Ihmetellä voi, mutta turhaahan se on sekin.
Tiedät juuri sen, minkä olen kertonut. Kukin mieltää tavallaan. Olen tuntenut perheen nuoresta asti, joten kyllä minä kehtaan väittää tietäväni aivan riittävästi. Hyvin he kulissia kyllä onnistuivat ylläpitämään, mutta niin tekee moni muukin pariskunta. Olet nuori ja kokematonkin vielä, mutta kyllä tämä elo sitä kokemusta kaikille aikanaan tulee suomaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 14:47:31
Kertomatta jättäminen ei ole suoraan puhumista. En siis nyt tarkoittanut tällä suoraan puhumisellä  heidän seksielämästään puhumisesta, vaan suoraan puhumista siitä, miten mies aikoo omansa hoitaa.
Ihanks tosi, sitäkö tarkoititkin? Kun just sitä mäkin tarkoitin. :)
Lainaus käyttäjältä: Xantippa
Rahalla en nyt viitannut tähän pariskuntaan, vaan yleensä siihen, mikä on ok, kun puhutaan näistä itsenäisistä ratkaisuista. Tiedän, meni taas vähän abstraktiksi. Jos siis seksihommat on ok hoitaa itsenäisesti toisen selän takana, kai raha-asiatkin on? Vai meneekö etiikka ja moraali kenties suuri siinä?

T: Xante
Kirjoita nyt vaihteeksi niin abstraktilla tasolla kuin osaat, minä kirjoitan tästä nimenomaisesta tapauksesta, joka on elävää elämää. Minusta vaimo oli menettänyt kaikki oikeutensa tietää ratkaisusta mitään, ja heidän taloutensa ei siinä todellakaan kärsinyt. Hyvä vain, että löytyi rahaa tärkeään tarkoitukseen! :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 14:52:51
Pienempi paha verrattuna mihin? Asiasta suoraan puhumiseen? Jos tilanne on näin yksiselitteinen: nainen vain yksinkertaisesti oli terapiaa tarvitseva pihtari, ja sitä myötä menetti oikeutensa yhtikäs mitään tietää, mikä miestä esti suoraan sanomasta tätä?

Meillä nyt tietysti on tästä tarinasta vain toinen puoli, mutta mietiskelen tässä vain, mihin muuhun parisuhdeongelmiin voimme ottaa jyrkän kannan itsenäisten ratkaisujen puolesta. Kyselin tuolla jo rahankäytöstä: onko siis ok, jos vähissä varoissa olevan pariskunnan toinen osapuoli päättää, että rahaa ei käytetä tarpeeksi kivoihin asioihin ja tekee itsenäisen, järkevän päätöksen alkaa pimittää yhteisiä rahoja ja käyttää niitä omaan, kivaan hommaan? Tuleehan siitä hänelle energisempi ja parempi olo?

T: Xante
Pienempi paha siihen nähden, että ei ole seksielämää lainkaan. Ratkaisuna ehdottoman itsekäs, mitä sitten, tuossa vaiheessa?!

"Asioista suoraan puhuminen" lienee tahatonta komiikkaa. Kyllä niistä asioista oli jo koitettu ihan riittävän monet kerrat suoraankin puhua. PArempi siis lopettaa itsekin puhuminen, ja siirtyä sanoista tekoihin, kun kerran erokaan ei tule kyseeseen.

"Yhteiset rahat" olivat tässä tapauksessa miehen menestyvän yrityksen ja töidensä tuloksen rahoja ja vaimolla oma, hyvin palkattu ammatti. Rahat menivät erinomaiseen tarkoitukseen. :)

Kertomatta jättäminen ei ole suoraan puhumista. En siis nyt tarkoittanut tällä suoraan puhumisellä  heidän seksielämästään puhumisesta, vaan suoraan puhumista siitä, miten mies aikoo omansa hoitaa.

Rahalla en nyt viitannut tähän pariskuntaan, vaan yleensä siihen, mikä on ok, kun puhutaan näistä itsenäisistä ratkaisuista. Tiedän, meni taas vähän abstraktiksi. Jos siis seksihommat on ok hoitaa itsenäisesti toisen selän takana, kai raha-asiatkin on? Vai meneekö etiikka ja moraali kenties suuri siinä?

T: Xante

Siinä on aika tarkkaan kolme vaihtoehtoa: On ilman, käy vieraissa tai hoitaa hommat omin käsin. Käytännössä usein näistä kahden tai kolmen yhdistelmä. En ymmärrä, mitä tuon asian selvittely edesauttaa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 11.04.2016, 14:55:29
Voin sanoa jotain antamiesi tietojen perusteella, mutta tositilanteesta en tiedä yhtään mitään, etkä tiedä sinäkään. Emme tiedä mitään naisen mielenmaisemasta, ja vain jäävuorenhuipun miehen mielenmaisemasta. Joten on ihan turha lähteä etsimään pahista tästä tarinasta. Ihmetellä voi, mutta turhaahan se on sekin.
Tiedät juuri sen, minkä olen kertonut. Kukin mieltää tavallaan. Olen tuntenut perheen nuoresta asti, joten kyllä minä kehtaan väittää tietäväni aivan riittävästi. Hyvin he kulissia kyllä onnistuivat ylläpitämään, mutta niin tekee moni muukin pariskunta. Olet nuori ja kokematonkin vielä, mutta kyllä tämä elo sitä kokemusta kaikille aikanaan tulee suomaan.

Edes minä en tiedä lähimmäisten ihmisteni puolesta niin paljon, että voisin mennä sanomaan, mikä heidän tilanteessaan oli oikein ja mikä väärin. En aina edes tiedä omasta tilanteestani, teinkö oikein vai väärin. Että joku muu aivan ulkopuolinen voisi tietää? Huh huh, sanon minä. Toivottavasti en saa koskaan niin paljon kokemusta, että luulen tietäväni muiden asiat.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ma 11.04.2016, 15:04:39

Siinä on aika tarkkaan kolme vaihtoehtoa: On ilman, käy vieraissa tai hoitaa hommat omin käsin. Käytännössä usein näistä kahden tai kolmen yhdistelmä. En ymmärrä, mitä tuon asian selvittely edesauttaa.

On siinä neljäskin vaihtoehto: sopia suoraan, että nämä asiat kumpikin hoitaa tahollaan ja tavallaan + mahdollisia reunaehtoja, joita asiaan liittyy. Kuten vaikkapa se, että en koskaan kuule mitään mistään, miten olet ne hoitanut. Jos ne kulissit niin tärkeät ovat.

Selväksi on tullut, että tätä vaihtoehtoa pidetään huonompana kuin selän takana hiiviskelyä. Mutta kuten sanoin, jokainen tavallaan.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 15:08:28

Siinä on aika tarkkaan kolme vaihtoehtoa: On ilman, käy vieraissa tai hoitaa hommat omin käsin. Käytännössä usein näistä kahden tai kolmen yhdistelmä. En ymmärrä, mitä tuon asian selvittely edesauttaa.

On siinä neljäskin vaihtoehto: sopia suoraan, että nämä asiat kumpikin hoitaa tahollaan ja tavallaan + mahdollisia reunaehtoja, joita asiaan liittyy. Kuten vaikkapa se, että en koskaan kuule mitään mistään, miten olet ne hoitanut. Jos ne kulissit niin tärkeät ovat.

Selväksi on tullut, että tätä vaihtoehtoa pidetään huonompana kuin selän takana hiiviskelyä. Mutta kuten sanoin, jokainen tavallaan.

T: Xante

Tämän ropleeman tiimoilta olen keskustellut ja viestitellyt varsin monien naisihmisten kanssa. Heidän joukossaan on luvalla vieraissa kävijöitä melko varmasti prosentuaalisesti enemmän kuin vastaavassa tilanteessa elävissä miehissä, mutta sehän kertoo kai sitten enemmänkin miesten hämmästyttävästä lojaalisuudesta kun tuohon järjestelyyn suostuvat.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ma 11.04.2016, 15:09:12
Kirjoita nyt vaihteeksi niin abstraktilla tasolla kuin osaat, minä kirjoitan tästä nimenomaisesta tapauksesta, joka on elävää elämää. Minusta vaimo oli menettänyt kaikki oikeutensa tietää ratkaisusta mitään, ja heidän taloutensa ei siinä todellakaan kärsinyt. Hyvä vain, että löytyi rahaa tärkeään tarkoitukseen! :)

No nythän sitten maailmassa on oikeus toteutunut. Mies tyytyi maksupildeen eläessään parisuhdetta ihmisen kanssa, jota katsoi sen verran alaspäin, että ei nähnyt tällä edes oikeuksia tietää parisuhdetta koskevia asioita. Nainen sai mitä tilasikin, kun mehän tiedämme tarkkaan, mitä siellä parisuhteessa tapahtui.

Nappineuvo, toivottavasti minullekin riittää ihmisiä, jotka kannustavat minua elämässä tuonkaltaisiin ratkaisuihin!

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ma 11.04.2016, 15:13:05
Tämän ropleeman tiimoilta olen keskustellut ja viestitellyt varsin monien naisihmisten kanssa. Heidän joukossaan on luvalla vieraissa kävijöitä melko varmasti prosentuaalisesti enemmän kuin vastaavassa tilanteessa elävissä miehissä, mutta sehän kertoo kai sitten enemmänkin miesten hämmästyttävästä lojaalisuudesta kun tuohon järjestelyyn suostuvat.

Itse epäilen, että naisilla on enemmän rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta vaatia tätä järjestelyä. Epäilen, että a) miehet eivät uskalla edes ehdottaa, koska olettavat vastauksen olevan raivokas ei, b) eivät osaa ehdottaa asiaa ns. oikealla tavalla (mennään just sen negatiivisen, ei positiivisen kautta) c) ja ennen kaikkea, miehistä vieraissa käyminen on kiihottavampaa, jos se on kiellettyä.

Mutta jos tilanne on tuollainen kuin kuvailtiin, en kyllä käsitä, miten siinä enää edes mistään ehdotteluista olisi kysymys, eikö ihan selkeä tosiasioiden tunnustaminen ja selväksi tekeminen riitä. Jos toinen nyt on valmis seksittömään kulissiavioliittoon, hänelle tuskin enää tulee hirveänä järkytyksenä ilmoitus, että seksiä haetaan muualta. Liekö monessa tapauksessa kyseeseen saattaisi tulla jopa helpotus, kun tätä asiaa ei tarvitse päitten päällä roikottaa, vaan voidaan vaan muuten pitää ihan kivaa parisuhdetta.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: wade - ma 11.04.2016, 15:21:37
Kirjoita nyt vaihteeksi niin abstraktilla tasolla kuin osaat, minä kirjoitan tästä nimenomaisesta tapauksesta, joka on elävää elämää. Minusta vaimo oli menettänyt kaikki oikeutensa tietää ratkaisusta mitään, ja heidän taloutensa ei siinä todellakaan kärsinyt. Hyvä vain, että löytyi rahaa tärkeään tarkoitukseen! :)

No nythän sitten maailmassa on oikeus toteutunut. Mies tyytyi maksupildeen eläessään parisuhdetta ihmisen kanssa, jota katsoi sen verran alaspäin, että ei nähnyt tällä edes oikeuksia tietää parisuhdetta koskevia asioita. Nainen sai mitä tilasikin, kun mehän tiedämme tarkkaan, mitä siellä parisuhteessa tapahtui.

Nappineuvo, toivottavasti minullekin riittää ihmisiä, jotka kannustavat minua elämässä tuonkaltaisiin ratkaisuihin!

T: Xante
Toisessa sukupuoliasiaketjussa kirjoitin erikoisena pitämästäni ranskalaisesta kulttuurisesta cinq a sept -instituutiosta: siinä rehellisyydellä ja totuuden suoraan kertomisella on aste-eroja.

Mieheltä asian kertominen naisen tietoon on loukkaavaa; naiselta liian aktiivinen asian kaivelu on asiatonta. Molemmat kulkevat eräänlaisella tietämisen ja tietämättömyyden harmaalla vyöhykkeellä.

En tiedä kuinka helppoa on olla järjestelmällisesti uskoton siten, että toinen osapuoli ei asiaa tietäisi - jollain tasolla.

Väittämättä että tietäisin mitään väittelyn tapauksesta, on täysin ajateltavissa että osapuolet elävät tällä harmaalla alueella: jossa toinen peittää seksin hakemisensa "aukottomasti" ja toisella taas "ei ole hajuakaan" siitä mitä on tapahtumassa.

He elävät sanattoman viestinnän kautta "tietäen" mitä tapahtuu - kuin ukko ja akka Juhani Ahon Rautatiessä (nautittava kuvaus epäsuorasta kommunikaatiosta).
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 15:24:12
Tämän ropleeman tiimoilta olen keskustellut ja viestitellyt varsin monien naisihmisten kanssa. Heidän joukossaan on luvalla vieraissa kävijöitä melko varmasti prosentuaalisesti enemmän kuin vastaavassa tilanteessa elävissä miehissä, mutta sehän kertoo kai sitten enemmänkin miesten hämmästyttävästä lojaalisuudesta kun tuohon järjestelyyn suostuvat.

Itse epäilen, että naisilla on enemmän rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta vaatia tätä järjestelyä. Epäilen, että a) miehet eivät uskalla edes ehdottaa, koska olettavat vastauksen olevan raivokas ei, b) eivät osaa ehdottaa asiaa ns. oikealla tavalla (mennään just sen negatiivisen, ei positiivisen kautta) c) ja ennen kaikkea, miehistä vieraissa käyminen on kiihottavampaa, jos se on kiellettyä.

Mutta jos tilanne on tuollainen kuin kuvailtiin, en kyllä käsitä, miten siinä enää edes mistään ehdotteluista olisi kysymys, eikö ihan selkeä tosiasioiden tunnustaminen ja selväksi tekeminen riitä. Jos toinen nyt on valmis seksittömään kulissiavioliittoon, hänelle tuskin enää tulee hirveänä järkytyksenä ilmoitus, että seksiä haetaan muualta. Liekö monessa tapauksessa kyseeseen saattaisi tulla jopa helpotus, kun tätä asiaa ei tarvitse päitten päällä roikottaa, vaan voidaan vaan muuten pitää ihan kivaa parisuhdetta.

T: Xante

Ongelma on tavattoman yleinen, parisuhde voi muuttua kaverisuhteeksi muiden ongelmien takia, mutta yhtä hyvin syynä voi olla krempat, alkoholi, lääkkeet tms, mikä vie halut/kyvyt tai sitten ei ole mitään syytä.

Raportointi ongelman käsittelystä on minusta turhaa, koska useimmat käsittelevät sitä mainitsemani kolmen tavan yhdistelmällä. Pitäisikö juosta kertomassa, että keskiviikkona klo 13.45 katselin pornoa ja viime heinäkuussa muhinoin Maijun kanssa, joka on samassa tilanteessa? Tai että nyt tulee täyteen kolme vuotta ilman mitään seksiä ja eiköhän avata kuohuviinipullo sen kunniaksi?

Nämä ovat asioita, joiden kanssa rähmelletään päivä kerrallaan ilman mitään selkeää yhtä ratkaisua eikä niissä siksi ole oikein mielekästä raportoitavaa. Enkä edelleenkään ymmärrä, ketä tämmöinen raportointi hyödyttää.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 15:26:06
Kirjoita nyt vaihteeksi niin abstraktilla tasolla kuin osaat, minä kirjoitan tästä nimenomaisesta tapauksesta, joka on elävää elämää. Minusta vaimo oli menettänyt kaikki oikeutensa tietää ratkaisusta mitään, ja heidän taloutensa ei siinä todellakaan kärsinyt. Hyvä vain, että löytyi rahaa tärkeään tarkoitukseen! :)

No nythän sitten maailmassa on oikeus toteutunut. Mies tyytyi maksupildeen eläessään parisuhdetta ihmisen kanssa, jota katsoi sen verran alaspäin, että ei nähnyt tällä edes oikeuksia tietää parisuhdetta koskevia asioita. Nainen sai mitä tilasikin, kun mehän tiedämme tarkkaan, mitä siellä parisuhteessa tapahtui.

Nappineuvo, toivottavasti minullekin riittää ihmisiä, jotka kannustavat minua elämässä tuonkaltaisiin ratkaisuihin!

T: Xante
Toisessa sukupuoliasiaketjussa kirjoitin erikoisena pitämästäni ranskalaisesta kulttuurisesta cinq a sept -instituutiosta: siinä rehellisyydellä ja totuuden suoraan kertomisella on aste-eroja.

Mieheltä asian kertominen naisen tietoon on loukkaavaa; naiselta liian aktiivinen asian kaivelu on asiatonta. Molemmat kulkevat eräänlaisella tietämisen ja tietämättömyyden harmaalla vyöhykkeellä.

En tiedä kuinka helppoa on olla järjestelmällisesti uskoton siten, että toinen osapuoli ei asiaa tietäisi - jollain tasolla.

Väittämättä että tietäisin mitään väittelyn tapauksesta, on täysin ajateltavissa että osapuolet elävät tällä harmaalla alueella: jossa toinen peittää seksin hakemisensa "aukottomasti" ja toisella taas "ei ole hajuakaan" siitä mitä on tapahtumassa.

He elävät sanattoman viestinnän kautta "tietäen" mitä tapahtuu - kuin ukko ja akka Juhani Ahon Rautatiessä (nautittava kuvaus epäsuorasta kommunikaatiosta).

Tämä on hyvä kuvaus järjestelystä, joka voi olla pienin paha monessakin tilanteessa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Chill Out - ma 11.04.2016, 15:26:15


....c) ja ennen kaikkea, miehistä vieraissa käyminen on kiihottavampaa, jos se on kiellettyä.


T: Xante

Tuo lienee tärkeiden syiden listan kärjessä, varsinkin huorissa käymisen osalta. Ylipäänsä minusta vaikuttaisi siltä, että vieraissa/huorissa käyvät miehet eivät useinkaan ole kotonakaan erityisessä puutteessa. Ainakaan havainnot heidän lisääntymisestään parisuhteessaan eivät sellaista epäilystä tue.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 11.04.2016, 15:33:29
Itsestäni tuntuu, että seksittömyys on niin kamalan konkreettinen ja selkeä ongelma, että siitä olisi sinänsä helppo puhua. Ainakin sen puheeksi ottaminen tuntuisi perustellulta. Jos mikään puheen yrittely ei auta, voisi lopulta sanoa, että seksittömyys on niin suuri ongelma, että jotain on pakko tehdä, tai muuten... Ultimatuumit eivät tietenkään ole suositeltava keino sinällään, mutta jos tilanne on se, että ilman parisuhdeseksiä toinen aikoo mennä huoriin, niin siinä pisteessä se ei enää ole edes mikään uhkaus, vaan tosiasia.

Paljon vaikeampi ongelmia puhuttavaksi ovatkin sitten ne abstraktimmat kaipuut, kuten se, ettei saa suhteesta jotain henkistä, mitä pitää vähintää yhtä tärkeänä, kuin se toinen sitä seksiä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 15:34:53
Edes minä en tiedä lähimmäisten ihmisteni puolesta niin paljon, että voisin mennä sanomaan, mikä heidän tilanteessaan oli oikein ja mikä väärin. En aina edes tiedä omasta tilanteestani, teinkö oikein vai väärin. Että joku muu aivan ulkopuolinen voisi tietää? Huh huh, sanon minä. Toivottavasti en saa koskaan niin paljon kokemusta, että luulen tietäväni muiden asiat.
No voi hellanlettas, sittenhän näistä ihmissuhdekiemuroista on ihan turha puhua tai kirjoittaa kenenkään kanssa yhtikäs mitään, kun eihän kukaan  voi mitään pohjimmiltaan tietääkään! Miten terapeutitkaan pystyvät millään tavoin järkevästi tointaan hoitamaan, kun mistään ei voida mitään tietää, saati neuvoa?! :)

Unohdat luovasti sen, että eihän mielestäni järkevin ratkaisu (Eroaminen) tullut kummallekaan kyseeseen, joten maksullisissa käynti oli ainoa järkevä, konkreettinen ratkaisu hoitaa ongelma. Tässä ei nyt ole tärkeää se, miten sinä tai joku muu siihen mahdollisesti suhtautu vaan se, mikä oli lopputulos:  Huomattavasti tyytyväisempi ja tyydytetty mies, autuaan tietämättömät vaimo ja poika, ja sittemmin ukolla mullat päällä ja salaisuuskin haudassa. Minäkin toimisin vain erittäin pahoin, mikäli kertoisin vaimolle ja pojalle totuuden - enkä ole vaivannut asialla päätäni lainkaan.

Kokemattomuudestasi kieli juuri se, että tuolla aiemmin vihjailit minun värittävän tapahtunutta. Tässä maailmassa tapahtuu paljon, paljon kummallisempiakin asioita eikä frigidiyttä tarvitse väritellä: kyseessä on hyvin tunnettu mielenhäiriö.

Xantippa,

Montako kertaa sinulle pitää kirjoittaa, että kaikkea varmasti oli ehdotettu? Voi Jeesus.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 15:37:32
Itsestäni tuntuu, että seksittömyys on niin kamalan konkreettinen ja selkeä ongelma, että siitä olisi sinänsä helppo puhua. Ainakin sen puheeksi ottaminen tuntuisi perustellulta. Jos mikään puheen yrittely ei auta, voisi lopulta sanoa, että seksittömyys on niin suuri ongelma, että jotain on pakko tehdä, tai muuten... Ultimatuumit eivät tietenkään ole suositeltava keino sinällään, mutta jos tilanne on se, että ilman parisuhdeseksiä toinen aikoo mennä huoriin, niin siinä pisteessä se ei enää ole edes mikään uhkaus, vaan tosiasia.

Paljon vaikeampi ongelmia puhuttavaksi ovatkin sitten ne abstraktimmat kaipuut, kuten se, ettei saa suhteesta jotain henkistä, mitä pitää vähintää yhtä tärkeänä, kuin se toinen sitä seksiä.

Kuten Renttu jo totesi, asia on luullakseni lähes poikkeuksetta käsitelty poikkipuhki jo silloin, kun se on räjähtänyt käsiin ja siihen ei löydetä enää mitään uusia rakentavia näkökulmia. Mitä enemmän sitä vatvotaan, sitä enemmän on riitaa ja viimeinenkin toivo tilanteen kohentamisesta katoaa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 15:39:38
Toisessa sukupuoliasiaketjussa kirjoitin erikoisena pitämästäni ranskalaisesta kulttuurisesta cinq a sept -instituutiosta: siinä rehellisyydellä ja totuuden suoraan kertomisella on aste-eroja.

Mieheltä asian kertominen naisen tietoon on loukkaavaa; naiselta liian aktiivinen asian kaivelu on asiatonta. Molemmat kulkevat eräänlaisella tietämisen ja tietämättömyyden harmaalla vyöhykkeellä.

En tiedä kuinka helppoa on olla järjestelmällisesti uskoton siten, että toinen osapuoli ei asiaa tietäisi - jollain tasolla.

Väittämättä että tietäisin mitään väittelyn tapauksesta, on täysin ajateltavissa että osapuolet elävät tällä harmaalla alueella: jossa toinen peittää seksin hakemisensa "aukottomasti" ja toisella taas "ei ole hajuakaan" siitä mitä on tapahtumassa.

He elävät sanattoman viestinnän kautta "tietäen" mitä tapahtuu - kuin ukko ja akka Juhani Ahon Rautatiessä (nautittava kuvaus epäsuorasta kommunikaatiosta).
Seksi seksinä, rakastelu rakkaudesta. Monikaan mies ei pidä huorissa käyntiä edes varsinaisesti pettämisenä. En itse ole harrastanut koskaan maksullisia (Joillekin se on samalla machoiluakin), ei ole ollut ikinä tarvetta.

Vapaat suhteet ovat toisinaan surkuhupaisaakin seurattavaa. Piti olla kaikille hauskaa, mutta lopulta saadaankin aikaan vain surkeutta ja hirveää draamaa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 11.04.2016, 15:39:42


Kokemattomuudestasi kieli juuri se, että tuolla aiemmin vihjailit minun värittävän tapahtunutta. Tässä maailmassa tapahtuu paljon, paljon kummallisempiakin asioita eikä frigidiyttä tarvitse väritellä: kyseessä on hyvin tunnettu mielenhäiriö.



Tuolla viittasin vain siihen, että ihan tunnetusti, mitä enemmän on välikäsiä, sitä enemmän totuus saattaa matkalla muuttua. Ihan vaikka kaikki vilpittömästi yrittäisivät sen totuuden kertoa. Mistään minun kokemattomuudestani tämä ei kyllä kerro, korkeitaan huonosta itseilmaisusta tai sen yhdistämisestä kännykällä kirjoittamiseen kiireessä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 11.04.2016, 15:45:33
Edes minä en tiedä lähimmäisten ihmisteni puolesta niin paljon, että voisin mennä sanomaan, mikä heidän tilanteessaan oli oikein ja mikä väärin. En aina edes tiedä omasta tilanteestani, teinkö oikein vai väärin. Että joku muu aivan ulkopuolinen voisi tietää? Huh huh, sanon minä. Toivottavasti en saa koskaan niin paljon kokemusta, että luulen tietäväni muiden asiat.
No voi hellanlettas, sittenhän näistä ihmissuhdekiemuroista on ihan turha puhua tai kirjoittaa kenenkään kanssa yhtikäs mitään, kun eihän kukaan  voi mitään pohjimmiltaan tietääkään! Miten terapeutitkaan pystyvät millään tavoin järkevästi tointaan hoitamaan, kun mistään ei voida mitään tietää, saati neuvoa?! :)

Unohdat luovasti sen, että eihän mielestäni järkevin ratkaisu (Eroaminen) tullut kummallekaan kyseeseen, joten maksullisissa käynti oli ainoa järkevä, konkreettinen ratkaisu hoitaa ongelma. Tässä ei nyt ole tärkeää se, miten sinä tai joku muu siihen mahdollisesti suhtautu vaan se, mikä oli lopputulos:  Huomattavasti tyytyväisempi ja tyydytetty mies, autuaan tietämättömät vaimo ja poika, ja sittemmin ukolla mullat päällä ja salaisuuskin haudassa. Minäkin toimisin vain erittäin pahoin, mikäli kertoisin vaimolle ja pojalle totuuden - enkä ole vaivannut asialla päätäni lainkaan.


Terapeutit eivät annakaan neuvoja, eikös se ole ihan psykologian ykköskurssin asioita?

Eihän sitä kukaan voi pohjimmiltaan mitään tietääkään. Kaikki on aivan liian monimutkaista, emmekä pääse toisten ihmisten päihin. Voimme yrittää tehdä omasta mielestämme oikein, ja jaella neuvojakin, mutta kun on toisten ihmisten elämät kyseessä, niin on osattava älytä, että niissä on valtavasti sellaista, mistä meillä ei ole mitään hajuaaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ma 11.04.2016, 15:49:04
Montako kertaa sinulle pitää kirjoittaa, että kaikkea varmasti oli ehdotettu? Voi Jeesus.

Kuinka monta kertaa sinulle pitää kirjoitttaa, että en ole puhunut kaiken ehdottelusta, vaan tosiasioiden kertomisesta? Voi jumala.

Nämä ovat asioita, joiden kanssa rähmelletään päivä kerrallaan ilman mitään selkeää yhtä ratkaisua eikä niissä siksi ole oikein mielekästä raportoitavaa. Enkä edelleenkään ymmärrä, ketä tämmöinen raportointi hyödyttää.

Ja samaa sinulle.  En puhu  mistään yksyiskohtaisesta raportoinnista, vaan ainoastaan siitä, etteä tehdään asiaan, joka selkeästi ainakin toista parisuhteessa hiertää, selkeä ratkaisu.Selkeä yhteinen sävel sen suhteen, mitkä odotukset ovat. Eli ihan selkeää: asia lienee välillämme näin, eikä siitä sen enempää tässä kuussa kuin ensi vuonna, ellei tilanne muutu.

Sitä, miksi tuo on niin vaikeaa, mutta huorissa käyminen helppoa, voi vain taas kuvitella.

Wade, en oikein usko, että nykyaikana Ranskassakaan rakastajakuviot toimivat aivan kuvatulla tasolla. Aikaisemminkin uskon niiden olleen enemmän yläluokan tapa hoitaa asioita. Ja jos olen oikein ymmärtänyt, eivät nämäkään suhteet olleet vapaita yhteiskunnallisista normeista, esim. ns. tietyn luokan naisen ei sopinut ottaa rakastajakseen kadunlakaisijaa, todellakaan. Näiden rakastajakuvioiden poliittiset ulottuvuudet otettiin (otetaan?) lähes yhtä vakavasti kuin avioliittojenkin.

T: Xante

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 15:53:48

Nämä ovat asioita, joiden kanssa rähmelletään päivä kerrallaan ilman mitään selkeää yhtä ratkaisua eikä niissä siksi ole oikein mielekästä raportoitavaa. Enkä edelleenkään ymmärrä, ketä tämmöinen raportointi hyödyttää.

Ja samaa sinulle.  En puhu  mistään yksyiskohtaisesta raportoinnista, vaan ainoastaan siitä, etteä tehdään asiaan, joka selkeästi ainakin toista parisuhteessa hiertää, selkeä ratkaisu.Selkeä yhteinen sävel sen suhteen, mitkä odotukset ovat. Eli ihan selkeää: asia lienee välillämme näin, eikä siitä sen enempää tässä kuussa kuin ensi vuonna, ellei tilanne muutu.

Sitä, miksi tuo on niin vaikeaa, mutta huorissa käyminen helppoa, voi vain taas kuvitella.

T: Xante

No se, ettei suhteessa enää ole odotettavissa seksiä, varmaan kannattaakin tehdä selväksi. Se miten kukin tilanteen hoitaa, ei minusta ole asia, jonka kertomisesta toinen saisi mitään lisäarvoa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 15:54:24
Terapeutit eivät annakaan neuvoja, eikös se ole ihan psykologian ykköskurssin asioita?
Tässä on jo tapahtunut pientä muutostakin - minkään neuvojen antamatta jättäminen on joskus naurettavan ylivarovaista. Edelleenkin asiakas tekee ihan itse kaiken varsinaisen työn, terapeutti toimii konsulttina. Toisaalta, viime vuodet voittokulkua edennyt psykodynaaminen terapia ei viimeisimmän lukemani tutkimuksen mukaan ole pitkäkestoiselta vaikutukseltaan niin tehokasta, kuin on aiemmin toivottu.

Meidän ihmisten mielissä on aina lukittuja ja pimeitä huoneita, eikä yksi hoitomuoto sovellu kaikkiin ongelmiin. Arvelenkin, että jokin psykoanalyysin (Pidän klassista psykoanalyysiä pikemminkin uskontona, kuin varsinaisena hoitomuotona) tyyppinen hoitomuoto tullaan vielä kehittämään.
Lainaus käyttäjältä: Tummasilmäsusanna
Eihän sitä kukaan voi pohjimmiltaan mitään tietääkään. Kaikki on aivan liian monimutkaista, emmekä pääse toisten ihmisten päihin. Voimme yrittää tehdä omasta mielestämme oikein, ja jaella neuvojakin, mutta kun on toisten ihmisten elämät kyseessä, niin on osattava älytä, että niissä on valtavasti sellaista, mistä meillä ei ole mitään hajuaaan.
Kaunis ajatus. Elämme kuitenkin maailmassa jossa opetetaan sitäkin, miten niihin päihin pääsee sisälle, ja miten tehdä ihmisestä mielisairas. Kolikolla on aina kaksi puolta ja toisin kuin esität, kyllä sinne pään sisälle päästään. Tervetuloa, paranoia. :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 15:59:56
Kuinka monta kertaa sinulle pitää kirjoitttaa, että en ole puhunut kaiken ehdottelusta, vaan tosiasioiden kertomisesta? Voi jumala.

T: Xante


Sen oikeuden vaimo oli minun maailmassani jo ajat sitten menettänyt. Mies oli samaa mieltä, ja se on ainut, millä oli merkitystä. Sinulla omat mittapuusi, minulla omani. Kerro sadistille tosiasia että kärsit, niin sadistihan vain tykkää siitä. Ihana tosiasia! :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ma 11.04.2016, 16:07:47
Kuinka monta kertaa sinulle pitää kirjoitttaa, että en ole puhunut kaiken ehdottelusta, vaan tosiasioiden kertomisesta? Voi jumala.

T: Xante


Sen oikeuden vaimo oli minun maailmassani jo ajat sitten menettänyt. Mies oli samaa mieltä, ja se on ainut, millä oli merkitystä. Sinulla omat mittapuusi, minulla omani. Kerro sadistille tosiasia että kärsit, niin sadistihan vain tykkää siitä. Ihana tosiasia! :)

Näin varmaan. Minun maailmassani taas kukaan ei saisi minua hiiviskelemään huorissa (sellaisiksi nykyään sanotaan miehiäkin...) jonkun selän takana nostamatta kissaa kunnolla pöydälle. Tämä sen vuoksi, että jos toinen on sadisti, en suostu rääkättäväksi, vaan jään tilanteeseen (jos todellakin niin hyviä syitä jäädä mielestäni olisi) omilla ehdoillani, en sadistin.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 11.04.2016, 16:12:14
Jälleen erinomainen viesti Kopekilta. On asioita, jotka vain pahenevat vatvomalla. Muutenkin osuvaa kuvausta.

Jaa. No katoaako ne vaikenemalla?


Pitkiin ihmissuhteisiin syntyy usein "mustia aukkoja", asioita, joissa ei millään konstilla synny mitään merkittävää edistystä, mutta joiden kanssa voidaan jotenkin elää.

No miks se mies jutussa elä ilman seksiä? Tai miks sen vaimon olisi hyvä tietää elävänsä maksullisissa käyvän puolison kanssa? Miksi sen mustan aukon pitäisi olla nimenomaan miehen vaimolta salatut toimet? Miksei vaimolla pitäisi olla täysi oikeus saada päättää omalta kohdaltaan, onko sellainen musta aukko hänestä ok vai ei?

Mitä ihmettä ihminen hyötyy siitä, että tietää toisen syrjähypyt edes parisuhteessa saati kaverisuhteessa? En minä ainakaan halua tietää. En halua tietää edes, harrastaako toinen osapuoli omaa kivaa oli suhde kunnossa tai ei.

No ilmeisesti tietämisellä ON jotakin merkitystä, jos salaaminen tuntuu tarpeelliselta. Jos tieto olisi yhdtkvä, ei olisi erityistä tarvetta tietoa pimittääkään. Muutoinkaan ehkä en hyötynäkökulmaa ottaisi ihan tärkeimmäksi, kun on kysymys tämän kaltaisista tunneasioista. En oikein edes hahmota, mitä hyöty tai hyödyttömyys sen vastakohtana tässä pitäisi sisällään. Millaisesta hyödystä tässä olisi kysymys?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 16:12:19
...jonkun selän takana nostamatta kissaa kunnolla pöydälle.

T: Xante
Se luetun ymmärtäminen, Xantippa. En voi auttaa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 16:13:54
Hienoa, toinenkin foorumin suuri keppihevostelija saapui juuri ketjuun. :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 11.04.2016, 16:16:08
Miksei vaimolla pitäisi olla täysi oikeus saada päättää omalta kohdaltaan, onko sellainen musta aukko hänestä ok vai ei?

Oliko se jossain vaiheeessa evätty?
Vaikka perse maata viistää niin ilmojen halki käy lentäjän tie. Tasa-arvo vaikka väkisin.

Tottakai. Mies päätti vaimolta kysymättä, että tämä ei tarvitse tietoa siitä, että mies ostaa seksiä.

Ihan kuriositeettina kyllä minua kiinnostaisi, pidätkö oikeesti parisuhteessa hyvänä / toimivana / kelpaavana tilanteena kumppanien epätasa-arvoa? Kun sinusta tasa-arvoisuus ei ole ilmeisesti mikään erityisen tärkeä tavoite.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 11.04.2016, 16:17:47
Case "Rentun-kaverin-isä" on varmaan kohtuullisen yleinen jonain variaationa, harvoin tosin kysytään neuvoa kun käydään vieraissa tai maksullisella.

Olen taipuvainen uskomaan, että jos tietää, ettei kykene pikku salaisuuttaan säilyttämään, on parasta kertoa vaan kumppanille ettei homma toimi meillä - mitä tehdään.

Tästä seuraa yleensä naisesta riippuen 5 vuoden - loppuelämän märehtiminen ja asia otetaan esille jollain tavalla 1-100 kertaa viikossa. Tämmöisistä asioista naiset eivät pääse yli. Miehet kuvittelevat, että kun asia keskustellaan kerran läpi ja sovitaan niin on OK. Ei ole.

Kannattaa painaa kunnolla töitä jotta on rahaa pitää yksi nainen kotona, toinen hoito hiljaisena ja kolmas varalla. Ei tule aika pitkäksi. Ja jännitystä piisaa.

Miksi ihmeessä lyöttäydyit tuollaisten nisten seuraan? Oletko epätoivoinen?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 16:21:48
Xantipalle ja Safiirille saattaa tulla yllätyksenä, että tässä ei nyt olla haettukaan ratkaisua joka tyydyttäisi Xantippaa ja Safiiria, vaan sitä miestä aviollisessa helvetissään. Se, ja vain se, oli tärkeintä. :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 11.04.2016, 16:22:53
seksuaalisuus on siitä vaikea asia, että siitä puhumalla saattaa helposti loukata toista, ja halujaan ei voi pakottaa mihinkään suuntaan. Tästäkin aiheesta kai kuitenkin voisi keskustella hienotunteisestikin, mutta kuitenkin jotenkin rakentavasti.

Kaikesta huolimatta, jotenkin kuvittelisi, että oikeanlaisella avulla Rentun tapauksen pariskuntakin olisi voinut saada edes jollain tasolla tyydyttävän (seksi)elämän aikaiseksi, mutta tiedä häntä. Ei oo elämä helppoo ei.

Seksuaalisuudesta on vaikea keskustella henkilötasolla järkevösti, koska kahden ihmisen välillä oleva eroottinen jännite tai sen puuttuminen ei ole järkevästi selitettävissä. Luulemme sen syntyvän joistain konkreettisista ulkonäkö- tms seikoista, vaikka todellisuudessa kyse on suurelta osin ihan muusta, hyvin monimutkaisista vaistonvaraisista asiakokonaisuuksista. Ja valitettavasti eroottinen jännite tuppaa vain heikkenemään sen analysoinnista.


Höpöjuttuja suollat. Miksi meillä olisi seksuaaliterapeutteja, jos asia noin yksioikoinen olisi? Eikä seksisitä keskustelemin edes tarkoita sitä, että pitäisi ryhtyä analysoimaan, mikä siinä toisessa on mielenkiinnon herättävää. Eihän SE ole olennaista, kun pitäisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, millainen seksielämä toimisi molempien tarpeita tyydyttävästi. Että mikä tuntuu hyvältä ja mitä toivoisi toista ja millaiset asiat arjessa saisi innostumaan makuuhuoneesskin enemmän. Joskus kyse on jopa yksinkertaisesti univelan hoitamisesta kohtuulliselle tasolla. Siinä mitään analyysejä toisen ulkonäöstä tai säkenoivästä huumorist tarvita.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 11.04.2016, 16:33:45
Xantipalle ja Safiirille saattaa tulla yllätyksenä, että tässä ei nyt olla haettukaan ratkaisua joka tyydyttäisi Xantippaa ja Safiiria, vaan sitä miestä aviollisessa helvetissään. Se, ja vain se, oli tärkeintä. :)

No sitten varmaan vastaavasti olisi sun mielstä ihan fine, että nainen hankkiutuu raskaaksi avioliiton ulkopuolisen seksin avulla, jos ei omalta mieheltä näytä onnaavan? Eikä tietenkään kerro asiasta, koska mitäs se miehelle kuuluu. Turhan herkkähipiäistä olisi asiasta ryhtyä valittamaan, sillä täytyyhän naisen ajoissa toimia, ettei mene kokonaan mahikset ohi. Tietenkin olisi aivan tyhmää vaatia pariskuntaa keskustelemaan mahdollisista vaihtoehtoisista perheellistymisen tavoista. Turhaa lätinää, josta ei synny lasta eikä paskaakaan. Näinkö?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 16:36:22
No sitten varmaan vastaavasti olisi sun mielstä ihan fine, että nainen hankkiutuu raskaaksi avioliiton ulkopuolisen seksin avulla, jos ei omalta mieheltä näytä onnaavan? Eikä tietenkään kerro asiasta, koska mitäs se miehelle kuuluu. Turhan herkkähipiäistä olisi asiasta ryhtyä valittamaan, sillä täytyyhän naisen ajoissa toimia, ettei mene kokonaan mahikset ohi. Tietenkin olisi aivan tyhmää vaatia pariskuntaa keskustelemaan mahdollisista vaihtoehtoisista perheellistymisen tavoista. Turhaa lätinää, josta ei synny lasta eikä paskaakaan. Näinkö?
Jälleen kerran yhteismitallinen ja tarkkaan harkittu vertaus, aivan kuten se vakuutushuijauksista höpiseminen tuolla toisessa ketjussa. :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 11.04.2016, 16:38:04
Kuinka monta kertaa sinulle pitää kirjoitttaa, että en ole puhunut kaiken ehdottelusta, vaan tosiasioiden kertomisesta? Voi jumala.

T: Xante


Sen oikeuden vaimo oli minun maailmassani jo ajat sitten menettänyt. Mies oli samaa mieltä, ja se on ainut, millä oli merkitystä. Sinulla omat mittapuusi, minulla omani. Kerro sadistille tosiasia että kärsit, niin sadistihan vain tykkää siitä. Ihana tosiasia! :)

Aha. Jos kerran nainen ei suostunut asiasta puhumaan, niin mistä helkatista sä kuitenkin tiedät, ettei hänellä ollut jotain vallan hyvää syytä kieltäytyä? Esimerkiksi ne jonkun jo mainitsemat synnytyksen jälkitilat, joita ei tuohon aikaan välttii hoidettu sen kummemmin? Jos vaikka oli paikat paskana, niin sunko mielestä olis vain pitänyt kaikesta huolimatta hoitaa hommat? Saako samaa vaatia mieheltä, jolla ei seiso? Sadismia sellaisen kieltää vaimoltaan seksi?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 11.04.2016, 16:39:33
No sitten varmaan vastaavasti olisi sun mielstä ihan fine, että nainen hankkiutuu raskaaksi avioliiton ulkopuolisen seksin avulla, jos ei omalta mieheltä näytä onnaavan? Eikä tietenkään kerro asiasta, koska mitäs se miehelle kuuluu. Turhan herkkähipiäistä olisi asiasta ryhtyä valittamaan, sillä täytyyhän naisen ajoissa toimia, ettei mene kokonaan mahikset ohi. Tietenkin olisi aivan tyhmää vaatia pariskuntaa keskustelemaan mahdollisista vaihtoehtoisista perheellistymisen tavoista. Turhaa lätinää, josta ei synny lasta eikä paskaakaan. Näinkö?
Jälleen kerran yhteismitallinen ja tarkkaan harkittu vertaus, aivan kuten se vakuutushuijauksista höpiseminen tuolla toisessa ketjussa. :)
No mikäs tässä nyt oli se Iso Ero ja Kaiken Muuttava Tekijä? Sekö, että se, jolle ei kerrottu asiain oikeaa laitaa oli mies, eikä nainen? Miksi mies voi kesknään ja vaimolta kysymättä päättää, ettei tämän tarvitse tietää huorissa käymisestä, mutta vaimo ei voi vastaavasti keskenään päättää, ettei miehn ole mikään tarvis tietää pienstä syrjähypystä? Socrateskin just julisti, ettei hän haluaisikaan tietää mistään vaimon sivubisneksistä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: pimpelis pompelis - ma 11.04.2016, 16:40:11

Ihan kuriositeettina kyllä minua kiinnostaisi, pidätkö oikeesti parisuhteessa hyvänä / toimivana / kelpaavana tilanteena kumppanien epätasa-arvoa? Kun sinusta tasa-arvoisuus ei ole ilmeisesti mikään erityisen tärkeä tavoite.

Olen huomannut, että sinun käsityksesi tasa-arvosta ei vastaa minun käsitystäni. Vastaaminen kysymykseesi ei ole ketjun aihe eikä vastaaminen toisaalta ole mahdollista ennen kuin ollaan määritelty tasa-arvo. Eikä sekään ole ketjun aihe.

Nyt taisi käydä niin että et saanut jankkausta aikaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 16:43:24
Safiiri,

Ei ole pienintäkään aikomusta lähteä jauhamaan koko juttu uusiksi sinun mielipiteittesi vuoksi. Sen kun luet kaiken jo aiemmin kirjoitetun ja ole sen jälkeen mitä mieltä lystäät (Minulle sinun mielipiteesi ovat yhdentekeviä).

***

Tiedän kyllä semmoisenkin tapauksen, jossa aseksuaali nainen oli huijannut miehen liittoon. Hän oli vedonnut ensin uskontoon (Ei esiaviollista seksiä) ja kun mies oli kunnioittanut naisen päätöstä ja menneet naimisiin, nainen kertoi toden vasta sen jälkeen. Erohan siitä tuli. Typerä nainen oli vain haaskannut kummankin aikaa ja rahaa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 11.04.2016, 16:45:30

Ihan kuriositeettina kyllä minua kiinnostaisi, pidätkö oikeesti parisuhteessa hyvänä / toimivana / kelpaavana tilanteena kumppanien epätasa-arvoa? Kun sinusta tasa-arvoisuus ei ole ilmeisesti mikään erityisen tärkeä tavoite.

Olen huomannut, että sinun käsityksesi tasa-arvosta ei vastaa minun käsitystäni. Vastaaminen kysymykseesi ei ole ketjun aihe eikä vastaaminen toisaalta ole mahdollista ennen kuin ollaan määritelty tasa-arvo. Eikä sekään ole ketjun aihe.

Nyt taisi käydä niin että et saanut jankkausta aikaan.

Sinä itse päättelit minua asiassa kismittävän jonkinlaisen epätasa-arvoisen asetelman. Itse en ottnanut kantaa siihen, oliko siinä sellainen tai millainen epätasa-arvo olisi kyseessä. Puhuin vain ja ainoastaan sen sinun oletuksesi varassa, että tässä oli tosiaan kysymys tasa-arvo-ongelmasta. Jonka mitä ilmeisimmin totesit jollain tapaa kovasti turhaksi tavoitteeksi. Aika hönttöstä on toi sun juttus, jos sun mielestä mitään epätasa-arvoa ei edes ollut, mutta oletit minun sellaista havaitsevan. Aika monta oletusta siitä, mitä mä ehkä ajattelen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 11.04.2016, 16:47:25
Safiiri,

Ei ole pienintäkään aikomusta lähteä jauhamaan koko juttu uusiksi sinun mielipiteittesi vuoksi. Sen kun luet kaiken jo aiemmin kirjoitetun ja ole sen jälkeen mitä mieltä lystäät (Minulle sinun mielipiteesi ovat yhdentekeviä).

***

Tiedän kyllä semmoisenkin tapauksen, jossa aseksuaali nainen oli huijannut miehen liittoon. Hän oli vedonnut ensin uskontoon (Ei esiaviollista seksiä) ja kun mies oli kunnioittanut naisen päätöstä ja menneet naimisiin, nainen kertoi toden vasta sen jälkeen. Erohan siitä tuli. Typerä nainen oli vain haaskannut kummankin aikaa ja rahaa.

Ai nyt toss kyse on huijaamisest, kun ei kerro, mutta tarinasi mieskö ei huijannut jättäessään kertomatta? Ehkä se tosiaan on niin, että mies "säästää" vaimoa jättäessään kertomatta, mutta nainen tietenkin huijaa, jos ei kerro kaikkea.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 16:59:25
Ai nyt toss kyse on huijaamisest, kun ei kerro, mutta tarinasi mieskö ei huijannut jättäessään kertomatta? Ehkä se tosiaan on niin, että mies "säästää" vaimoa jättäessään kertomatta, mutta nainen tietenkin huijaa, jos ei kerro kaikkea.
20 Vuoden jälkeen ja parhaansa joka tavalla jo tehtyään mies ei minun mielestäni ollut enää tilivelvollinen paskan vertaa koko asiasta. Hän pystyi elämään ja kuolemaan sen kanssa, ja sinun mielipiteesi ovat vielä merkityksettömämpiä kuin sen vaimon. Olenko nyt kirjoittanut nämä riittävän selkeästi, vai pitääkö vieläkin toistaa? :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ma 11.04.2016, 17:03:42
Ai nyt toss kyse on huijaamisest, kun ei kerro, mutta tarinasi mieskö ei huijannut jättäessään kertomatta? Ehkä se tosiaan on niin, että mies "säästää" vaimoa jättäessään kertomatta, mutta nainen tietenkin huijaa, jos ei kerro kaikkea.
20 Vuoden jälkeen ja parhaansa joka tavalla jo tehtyään mies ei minun mielestäni ollut enää tilivelvollinen paskan vertaa koko asiasta. Hän pystyi elämään ja kuolemaan sen kanssa, ja sinun mielipiteesi ovat vielä merkityksettömämpiä kuin sen vaimon. Olenko nyt kirjoittanut nämä riittävän selkeästi, vai pitääkö vieläkin toistaa? :)

Jos mistään voi olla varma, niin siitä, että tilanne ei ole noin mustavalkoinen kuin Renttu luulee. Että mies kaikkensa joka saralla antanut ja nainen pure evil..
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ma 11.04.2016, 17:04:49
Ai nyt toss kyse on huijaamisest, kun ei kerro, mutta tarinasi mieskö ei huijannut jättäessään kertomatta? Ehkä se tosiaan on niin, että mies "säästää" vaimoa jättäessään kertomatta, mutta nainen tietenkin huijaa, jos ei kerro kaikkea.
20 Vuoden jälkeen ja parhaansa joka tavalla jo tehtyään mies ei minun mielestäni ollut enää tilivelvollinen paskan vertaa koko asiasta. Hän pystyi elämään ja kuolemaan sen kanssa, ja sinun mielipiteesi ovat vielä merkityksettömämpiä kuin sen vaimon. Olenko nyt kirjoittanut nämä riittävän selkeästi, vai pitääkö vieläkin toistaa? :)

Älä jauha sosiopaatti paskaa. Vedät hatusta noita juttujasi ja nyt olet jo auttanut kuviteltua miesparkaa, joka on kohtalotoverisi siinä mielessä, että kukaan ei anna sinulle kuin rahasta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 17:06:41
Älä jauha sosiopaatti paskaa. Vedät hatusta noita juttujasi ja nyt olet jo auttanut kuviteltua miesparkaa, joka on kohtalotoverisi siinä mielessä, että kukaan ei anna sinulle kuin rahasta.
Sosiopaattipaska on yhdyssana, enkä minä semmoista paskaa jauhakaan. :)

Joku antoi ja sai viimeksi eilen, miten sinulla menee? :) (Ret. kys.)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 17:12:50
Jos mistään voi olla varma, niin siitä, että tilanne ei ole noin mustavalkoinen kuin Renttu luulee. Että mies kaikkensa joka saralla antanut ja nainen pure evil..
Ei silläkään ole mitään merkitystä, onko se leski pure evil vai ei (Tuskin, kun kumpikaan ei halunnut sitä eroa). Ihan sama sekin, siinä vaiheessa. Tapahtunut kuten tapahtui, tehty mikä tehty. Postuumi märehdintäkin on ajan haaskausta.

Elämä on toisinaan hyvinkin ristiriitaista, ja ristiriidat kuuluvat elämään. Jotkut asiat ratkeavat ajan kanssa itselläänkin, kun toiset asiat eivät ratkeakaan koskaan. Sekin kuuluu elämään.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 11.04.2016, 17:29:47
Olen nämä asiat löpissyt siellä täällä niin moneen kertaan että mietityttää onko tällekin köörille tuttuja. Samapa tuo.

Ekan eksäni kanssa kun tilanne oli se että mies himoitsee (vastoin tahtoaan) miehiä, eikä pysty saamaan ejakulaatiota (kuin reippaahkosti onanoimalla), mutta katsoo ettei pysty rakastumaan kuin naisiin, teimme sitten sopimuksen että kumpikin saa käydä vieraissa miehissä. Minun vierailuni taisivat itseasiassa kiihottaa kumppaniani; olimme nuoria ja ainakin silloin olin varsin moderni näissä asioissa enivei. Niinhän siinä sitten tietysti kävi että kumppani alkoi menettää mielenkiintoaan heteroseksiin ja minä sitten ihastuin heteromieheen. Jälkikäteen harmittelin moneen kertaan että minkä hemmetin tekia edes mentiin yhteen eksän kanssa, miksei oltu vaan kavereita. Epämääräinen muistikuva että hänkin olisi jossain vaiheessa sanonut että oli miettinyt onko suhteessamme järkeä, mutta hän tarvitsi juttelukaverin (kuten minäkin) ja kumppanin kauttahan sellaisen aina helpoiten saa. Oltiin kumminkin eron jälkeen kavereita (ihastuttuani en halunnut enää seksiä eksän kanssa) siihen asti että hän joitakin vuosia myöhemmin kuoli, mahdollisesti oman käden kautta.

Tokan eksäni kanssa ehdittiin nauttia ihan normaalista seksielämästä jokunen vuosi, varsinkin kun hän oli hankkinut vasektomian, mutta sitten sairastuin ja sen vuoksi en voinut harrastaa seksiä kuin öpaut kerran kolmessa viikossa. Sanoin miehelle että hän saa käydä vieraissa jos haluaa. Mies sanoi että hän kumminkin ihastuisi siihen toiseen naiseen, joten ei hän käy. Meni viisi vuotta ja tervehdyin sen verran että seksiä oli jo edes kerran viikossa, mutta mies sitten kumminkin ihastui toiseen naiseen (antoi ymmärtää että seksiä he eivät harrastaneet ennen kuin minusta oli päästy eroon). Kysyin että vaikuttiko asiaan se että seksiä oli ollut niin harvoin, hän väitti että ei.

Itse olen sitä mieltä että jos ei ole fyysistä sairautta, ihmisellä ei ole oikeutta edellyttää että kumppanikin suostuu olemaan iät ajat selibaatissa kun ei jostain syystä toista osapuolta enää vaan huvitakaan. Jos syy on se että on kyllästynyt seksiin juuri tämän kumppanin kanssa, minkä uskon olevan erityisesti naisten kohdalla hyvin yleinen, mutta vaiettu ja salailtu syy, niin sitten pitäisi joko löytää se potku uudestaan, taikka erota. Mikään ei ole niin viheliäistä kuin että pitää itsellään ihmisen josta ei kertakaikkiaan enää välitä. Minulla tuli toisen eroni jälkeen vähän sellainen olo että kuinkahan kauan minua itseasiassa hyväksikäytettiin, eli rakkaus on miehen taholta loppunut, mutta ei lemppaa minua ennen kuin on varmistanut että pääsee saumattomasti ja sulavasti suoraan seuraavaan suhteeseen. Kuten sitten pääsikin, puoli vuotta sen toisen naisen kanssa kahvittelun (oikean) merkeissä tapailtuaan.

Joskus tuntuu että olisiko ihmisten parempi vaan opetella sellaiseen elämänmenoon jossa ei kaikkea mahdollista yritetä saada irti yhdestä ja samasta ihmisestä. Ehkä pitäisi olla erikseen (vaihtuva) seksikumppani ja sosiaalikumppani. Harmittaa kun itse olen juurikin niin taantumuksellinen luonne että ahneuksissani haluan kaiken yhden ja saman ihmisen muodossa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Einsten - ma 11.04.2016, 17:53:13
Kaveri sanoi hiljattain, että ihmisten tulisi erota useammin. Liian moni elää huonossa parisuhteessa turhan pitkään. Mielestäni tässä piilee totuudensiemen.

Mitä tulee Rentun "tositarinaan", niin olen samaa mieltä sen suhteen, että niissä tilanteissa, joissa tilanne menee niin pitkälle, että uskottomuutta esiintyy, sen esille tuominen tuskin auttaa tilannetta millään tavalla. Totuudella ei näissä tapauksissa ole mitään itseisarvoa. Puhdas seksiin perustuva syrjähyppy ei ole ollut se varsinainen ongelma ja sillä vatvominen ei auta yhtään mitään.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 18:06:52
Sepä olisikin somaa, että minä nyt sitten kertoisin kaverilleni, että isäsi ryhtyi lopulta käymään maksullisissa, koska äitisi oli frigidi. Tieto olisi meidät kaikki vapauttanut, ja totuuden pyhä voima aiheuttanut koko universumissa mahtavan katarsiksen! :)

Kuten Norma tuossa, minunkaan mielestäni kellään ei ole oikeutta evätä kumppaninsa seksielämää loputtomiin sen vuoksi, että ei siihen enää itse syystä tai toisesta pysty/halua. Jos kuitenkin halutaan jatkaa yhteiselämää, niin sitten tulisi miettiä se ratkaisu yhdessä ja jos se ei onnistu, jokainen tekee lopulta ratkaisunsa itse. Kyllä maailmaan niitä keppihevostelijoita ja jeesustelijoita aina mahtuu, ei uutta auringon alla.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 18:10:48
seksuaalisuus on siitä vaikea asia, että siitä puhumalla saattaa helposti loukata toista, ja halujaan ei voi pakottaa mihinkään suuntaan. Tästäkin aiheesta kai kuitenkin voisi keskustella hienotunteisestikin, mutta kuitenkin jotenkin rakentavasti.

Kaikesta huolimatta, jotenkin kuvittelisi, että oikeanlaisella avulla Rentun tapauksen pariskuntakin olisi voinut saada edes jollain tasolla tyydyttävän (seksi)elämän aikaiseksi, mutta tiedä häntä. Ei oo elämä helppoo ei.

Seksuaalisuudesta on vaikea keskustella henkilötasolla järkevösti, koska kahden ihmisen välillä oleva eroottinen jännite tai sen puuttuminen ei ole järkevästi selitettävissä. Luulemme sen syntyvän joistain konkreettisista ulkonäkö- tms seikoista, vaikka todellisuudessa kyse on suurelta osin ihan muusta, hyvin monimutkaisista vaistonvaraisista asiakokonaisuuksista. Ja valitettavasti eroottinen jännite tuppaa vain heikkenemään sen analysoinnista.


Höpöjuttuja suollat. Miksi meillä olisi seksuaaliterapeutteja, jos asia noin yksioikoinen olisi? Eikä seksisitä keskustelemin edes tarkoita sitä, että pitäisi ryhtyä analysoimaan, mikä siinä toisessa on mielenkiinnon herättävää. Eihän SE ole olennaista, kun pitäisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, millainen seksielämä toimisi molempien tarpeita tyydyttävästi. Että mikä tuntuu hyvältä ja mitä toivoisi toista ja millaiset asiat arjessa saisi innostumaan makuuhuoneesskin enemmän. Joskus kyse on jopa yksinkertaisesti univelan hoitamisesta kohtuulliselle tasolla. Siinä mitään analyysejä toisen ulkonäöstä tai säkenoivästä huumorist tarvita.

Seksuaaliterapeutit myöntävät, että tulokset pitempään poikki olleen seksissuhteen palauttamisessa ovat huonoja.

Univelasta puhuminen ei ole seksistä puhumista. Naiset saattavat tykätä seksiuhteensa analysoimisesta miehensä kanssa, mutta uskoisin useimpien miehen kokevan sen vähentävän haluja. Esimerkiksi seksielämän suunnittelu raskauteen tähdätessä saattaa torpata miehen halun.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 18:14:59
Safiiri,

Ei ole pienintäkään aikomusta lähteä jauhamaan koko juttu uusiksi sinun mielipiteittesi vuoksi. Sen kun luet kaiken jo aiemmin kirjoitetun ja ole sen jälkeen mitä mieltä lystäät (Minulle sinun mielipiteesi ovat yhdentekeviä).

***

Tiedän kyllä semmoisenkin tapauksen, jossa aseksuaali nainen oli huijannut miehen liittoon. Hän oli vedonnut ensin uskontoon (Ei esiaviollista seksiä) ja kun mies oli kunnioittanut naisen päätöstä ja menneet naimisiin, nainen kertoi toden vasta sen jälkeen. Erohan siitä tuli. Typerä nainen oli vain haaskannut kummankin aikaa ja rahaa.

Ai nyt toss kyse on huijaamisest, kun ei kerro, mutta tarinasi mieskö ei huijannut jättäessään kertomatta? Ehkä se tosiaan on niin, että mies "säästää" vaimoa jättäessään kertomatta, mutta nainen tietenkin huijaa, jos ei kerro kaikkea.

Naisten on usein vaikea ymmärtää, ettei edes parisuhde edellytä kaikkien asioiden jakamista. Ei puolisolle kuulu vaikkapa toisen pornon katselu, peräpukamat tai kaikki neuroosit. Kaverisuhteessa vielä vähemmän.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 18:33:29
"Naisista 14 prosentilla ja miehistä neljällä prosentilla on ollut yhdyntöjä useammin kuin he ovat tunteneet seksuaalista halua. He olivatkin suostuneet seksiin kumppanin toiveiden vuoksi".

Minusta tuo on viisaus ja profeetat. "Take one for the team", kuten sanotaan. Olen minäkin pannut ja tulen vielä panemaan, vaikka ei olisi itseä juuri sillä hetkellä niin huvittanutkaan. Sen sijaan, jos tiedän että tänään pitää saada, aloitan naisen lämmittelyn  jo hyvissä ajoin, kuten lähettelemällä tuhmia viestejä töistä, pitkin päivää.

Ei sekään paha ole, että joskus töistä tai muualta tullessa vain repii naiselta vaatteet jo eteisessä pois, ja antaa mennä siinä seinää/lipastoa vasten tai lattialla. Ainakin oman kokemukseni mukaan se kiihottaa naistakin niin paljon, että kummasti naistakin huvittaa, vaikka ei heti mielessä ollutkaan. :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 11.04.2016, 18:46:12

Joskus tuntuu että olisiko ihmisten parempi vaan opetella sellaiseen elämänmenoon jossa ei kaikkea mahdollista yritetä saada irti yhdestä ja samasta ihmisestä. Ehkä pitäisi olla erikseen (vaihtuva) seksikumppani ja sosiaalikumppani.

Kyllä tällainen järjestely helpottaisi elämää, kunhan se saataisiin kulttuurissamme yleiseksi.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - ma 11.04.2016, 18:54:58
Case "Rentun-kaverin-isä" on varmaan kohtuullisen yleinen jonain variaationa, harvoin tosin kysytään neuvoa kun käydään vieraissa tai maksullisella.

Olen taipuvainen uskomaan, että jos tietää, ettei kykene pikku salaisuuttaan säilyttämään, on parasta kertoa vaan kumppanille ettei homma toimi meillä - mitä tehdään.

Tästä seuraa yleensä naisesta riippuen 5 vuoden - loppuelämän märehtiminen ja asia otetaan esille jollain tavalla 1-100 kertaa viikossa. Tämmöisistä asioista naiset eivät pääse yli. Miehet kuvittelevat, että kun asia keskustellaan kerran läpi ja sovitaan niin on OK. Ei ole.

Kannattaa painaa kunnolla töitä jotta on rahaa pitää yksi nainen kotona, toinen hoito hiljaisena ja kolmas varalla. Ei tule aika pitkäksi. Ja jännitystä piisaa.

Miksi ihmeessä lyöttäydyit tuollaisten nisten seuraan? Oletko epätoivoinen?

En kertonut itsestäni. Minulla on vaimon kanssa ihan OK. Ollut jo pian kolmekymmentä vuotta.  I häpi and lucki män, kuten palstalaisilla on tapana usein ilmaista.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - ma 11.04.2016, 19:00:57
Jos Rentun kaveri "Peter" on oikeasti yrittänyt 20 vuotta, voi vikaa olla jo "Peterissäkin".
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ma 11.04.2016, 20:01:01
Älä jauha sosiopaatti paskaa. Vedät hatusta noita juttujasi ja nyt olet jo auttanut kuviteltua miesparkaa, joka on kohtalotoverisi siinä mielessä, että kukaan ei anna sinulle kuin rahasta.
Sosiopaattipaska on yhdyssana, enkä minä semmoista paskaa jauhakaan. :)

Joku antoi ja sai viimeksi eilen, miten sinulla menee? :) (Ret. kys.)

Joku antoi sinulle jälleen kerran pakit ja joku muu sai. Minulla menee kiitos kysymästä oikein hyvin. Älä sinä valehteleva sosiopaatti ala opettaa minulle suomea. Sosiopaattipaska taitaa olla ihan sinun oma sanasi.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 11.04.2016, 20:07:00
Älä sinä valehteleva sosiopaatti ala opettaa minulle suomea.
..."ryhdy opettamaan"... Khihihih, käkäkä! ;)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ma 11.04.2016, 23:10:24
En osaa itsellenikään vastata, miksi alan kirjoittaa tällaista juttua, koska jo pelkästään tietyt sanat, joita joudun välillä käyttämään, ovat ongelma. Niitä on kuitenkin vaikea välttää, jos aikoo kirjoittaa aitoa ”historiaa”. Aivan kaikista kokemuksista ja muistoista en kuitenkaan aio kertoa, ellen pysty kirjoittamaan niistä hienovaraisesti vihjailemalla. Olkoon seuraava kommentti tekosyy tähän avautumiseeni, vaikka aionkin kirjoittaa hieman toisesta näkökulmasta ainakin näin aluksi.

Odottelen vesi kielellä josko Kopek on nähnyt jossain häpykarvoitusta tai vaikka vielä pahempaakin.

Kun muistelen lapsuuttani, olin hyvin huonosti – kenties jopa poikkeuksellisen huonosti – tietoinen kaikista seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Ei ollut isoja veljiä eikä siskoja, joiden tekemisiä tarkkailemalla olisi ehkä tullut johdatelluksi aiheen pariin.

Itse olin jo aivan pienestä pitäen kiinnostunut tytöistä ja ihastunutkin kauneimpiin heistä, joten jonkinlainen vire on ollut olemassa niin kauan kuin muistan. Haaveilin ihailemieni tyttöjen lähellä olemisesta ja siitä, että saisin suudella heitä. Jopa naimisiin meno oli haaveissani – seitsemänvuotiaana. Tuon ikäisenä – varsinkaan kun en edes tiennyt monista asioista – en tietenkään elätellyt mitään seksifantasioita.

”Seksivalistusta” sain tipoittain varsin omituisista lähteistä, ja se oli sen tyyppistä, että väärän tiedon korvautumiseen oikealla meni kauan.

Kuten lapset yleensä, minäkin tietysti kysyin äidiltäni, mistä vauvat tulevat, ja äitini hyvin vaivautuneena lupasi joskus myöhemmin kertoa. Lopulta hän paljasti salaisuuden ollessamme kesämökillämme. Hän kertoi, että vauvat kasvavat äidin mahassa. Looginen jatkokysymys minun puoleltani oli tietysti se, että miten ne vauvat sieltä tulevat pois. Muistelen, että äitini antoi ensiksi epämääräisesti ymmärtää, että vauvat leikataan pois mahasta. Jossakin vaiheessa hän kuitenkin paljasti vaivautuneesti, että vauvat tulevat mahasta luonnollisella tavalla aivan kuten linnutkin munivat munia, joista sitten kuoriutuu poikasia. Ei äitini asiaa näillä sanoilla kertonut, mutta joka tapauksessa minulle jäi asiasta osittain väärä käsitys, ja siihen tuli – niin uskomattomalta kuin tämä ehkä kuulostaakin – oikaisu vasta ollessani 18-vuotias.

Tuo olikin ainoa ”seksivalistus”, mitä ikinä kotonani sain – ellei epämääräisiä pelotteluja myöhemmin katsota valistukseksi.

Koska kotona ei paljoa kerrottu, tieto piti hankkia muualta. En sitä aktiivisesti etsinyt, vaan sitä tuli sieltä täältä.

Yksi osa joka pojan ja tytön seksiopastusta olivat käytetyt kondomit, joita päätyi kunnan viemärin kautta järveen, ja joita löytyi läheisiltä rannoilta kymmenittäin. Me lapset emme näistä ihmeellisistä vaaleista kelluvista kumiesineistä tienneet juuri muuta kuin mitä itse kukin toisillemme kerroimme. Joku oli kuullut jotain, ja joku toinen jotain muuta. Kun kysyin asiasta kotonani, äitini kauhistui ja varoitti koskemasta niihin, ettei tartu kuppatauti. Sen enempää hän ei niistä kertonut. Vähitellen kuitenkin meille lapsille kävi selväksi, että kyseisiä kumeja käyttivät miehet – muotokin siitä vihjasi  - ja että ne liittyivät jotenkin lasten hankintaan.

Tietoa kertyi lisää. Yksi merkittävin seksiasioita koskevan tiedon lähde oli erään proomun ohjaushytin seinä, jonne lotjamiehet olivat pitkillä matkoilla piirrelleet ja kirjoitelleet kaikenlaista naisiin ja seksiin liittyvää. Oli piirroksia alastomista naisista ja naisten yksityiskohdista. Erityisesti mieleeni on jäänyt yksi taidokkaasti tehty piirros ja siihen liittyvä runo. Piirroksessa oli alaston mies ja alaston nainen kasvot vastakkain. Mies oli täydessä valmiudessa – ei tarvinne selittää tarkemmin. Koska runo on oleellinen osa tätä tarinaa, kirjoitan sen tähän, vaikka normaalisti en käytäkään tällaista alatyylistä kieltä:

Kun Lissua nussi Majakka, siitä syntyi melkoinen kahakka.
Syy siihen on se kai, että Lissu lapsen sai.
Lasta ei olisi syntynyt, jos kortsu ei olisi puhjennut.

Viimeisin värssy oli lisätty runoon jälkeen päin, koska se oli kirjoitettu erilaisella kynällä.

Viimeksi mainittua puhkeamisasiaa en ymmärtänyt lainkaan enkä sitä paljon miettinytkään. Tarinan varsinainen opetus oli naista ja miestä esittävässä piirroksessa. Sen perusteella tulin siihen käsitykseen, että mitä mies ja nainen yhdessä tekevätkään lapsen saadakseen, se tapahtuu pystyasennossa. Lisäksi mieheltä edellytetään tiettyä valmiutta, joka piirroksestakin kävi ilmi.

En osannut edes kuvitella, että mies ja nainen voisivat harrastaa seksiä pelkässä viihdetarkoituksessa. Luulin, että sen ainoa tarkoitus liittyy jotenkin lapsen hankkimiseen, ja että toimenpiteessä tarvitaan ”kortsu”. Olin jo pitkästi yli kymmenvuotias, kun vielä olin tässä käsityksessä. Ihmettelin, mistä kivikauden ihmiset saivat lasten hankkimiseen tarvittavat ”kortsunsa”.

Seksin viihdekäytön mahdollisuus alkoi vasta vähitellen tulla mieleeni, kun tieto vähän kerrallaan lisääntyi. Tässä vaiheessa en kuitenkaan vielä tiennyt yksityiskohtaisesti, mitä miehen ja naisen välinen ”seksi” on. Ymmärsin kuitenkin suuremman kuvion eli mitä elimiään mies ja nainen seksiin käyttävät. Mutta yksityiskohdat, erityisesti naisen osalta, olivat hämärän peitossa.

Edellä olen maininnut muutaman seksivalistuksen lähteen. Oli muitakin. Yksi silmiä avartava seksiopas oli ruotsalainen pornolehti, jonka eräs poika oli varastanut työkoneen hytistä. Tätä lehteä ”luettiin” ahkerasti poikaporukassa, jossa minä vähän vajaa 14-vuotiaana olin vanhimmasta päästä. Jokainen poika valitsi tietysti oman ”suosikkityttönsä”. Minun taisi olla se kaikkein ”rohkein” tapaus. Jossakin vaiheessa tällaisen lehden hallussapito alkoi kuitenkin kolkutella oudosti omaatuntoani, koska tajusin, että vanhempani eivät varmasti hyväksyisi sitä. Niinpä revin lehden irtolehtipainokseksi ja heittelin sivut tuuleen korkean majamme katolta. Paikalle sattui saapumaan juuri tuolloin eräs vanhempi poika, joka kauhistui siitä, mitä olin tekemässä. Hän juoksi ja konttaisi tuulen viemien irtolehtien perässä ja keräsi niitä itselleen. Eihän tuollaista aarretta voinut päästää menemään.

Itse asiassa emme juurikaan ”oppineet” edellä mainitusta lehdestä mitään uutta. Korkeintaan saimme havaintoesityksen naisen anatomiasta.

Olen kirjoittanut tarinaa jo vähän pidemmällekin, mutta kokonaisuus on liian pitkä kerralla esitettäväksi. Ellei painavia vastalauseita ilmene, kertomus jatkuu myöhemmin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 11.04.2016, 23:26:25
Joskus erehdyn kuvittelemaan että useimmilla muilla ihmisillä on seksuaalisuus kehittynyt jonkin tietyn kaavan mukaan, mutta kun kuulee ihmisten tarinoita, niin eihän mitään kaavaa olekaan. No, ehkä vielä se että poikuus/neitsyys lähti ympäripäissään hilluessa, mutta en tiedä miten yleistä se on. Amerikkalaisissa leffoissa on alkanut vähän ärsyttää se iänikuinen että epävarma poika tai tyttö onnistuu jo kokeneemman partnerin saatuaan kipuamaan portaat yläkertaan joissain bailuissa ja sitten siitä ekasta kerrasta pidetään hirveä mölinä ainakin jos se sattuu olemaan poika. Ihan kuin olisi suurinpiirtein Mount Everestille kiivetty. Onko se tosiaan muka niin iso juttu? Itse en ollut ympäripäissäni enkä juhlissa ekalla kerrallani, mutta ei minulle siitä sellaista fiilistä jäänyt että oli jotenkin merkittävä asia. Paljon merkittävämpiä akteja on ollut sen jälkeen, enkä välttämättä niistäkään muista järin muuta kuin puitteet (esim. rannalla).

Enivei, en todellakaan tiedä minkä ikäisenä ja millä konstilla sain tietää miten ihminen lisääntyy ja että on olemassa seksiä. 5. ja 8. luokalla koulun biologian kirjoissa oli tietysti asiasta juttua, mutta ei se minulle mitään uutta ollut, joten jotain kautta on pitänyt asiaan tutustua. Kumma etten muista miten. Ehkä se ei vaan ollut niin kiinnostavaa sillä erää kun sain tietää, ettei se sen kummemmin jäänyt mieleen. Tavallaan ihastuin pariin poikaa peruskoulun varrella, mutta seksi ei vaan oikein maailmaani kuulunut, ennen kuin yhtäkkiä se alkoi kiinnostaa 17-vuotiaana. Lainasin kirjastosta seksioppaita, mm. Kyllä kiltitkin tytöt -nimisen kirjan, ja opettelin onanoimaan. Ja olihan se aika tuhmaa menoa sitten. Koska talvikaudella nukuin samassa huoneessa perheenjäsenteni kanssa, eli minulla ei ollut omaa huonetta kuin kesäisin, päädyin tyydyttämään itseäni salaa muun perheen kanssa samoissa tiloissa. Kammottaa nykyään ajatuksenakin, mutta minkäs teet, elämä ei mene aina niin nätisti kuin tykkäisi. Saunassa sentään onneksi sai olla keskenään.

Seurustelemaankin hinguin 19-vuotiaana nimenomaan seksi mielessäni. Niin sitä oli täysin muuttunut, kun aiemmin oli ollut kuin paraskin nunna. Ehkä minulla on seksielämässä mennyt asiat elämäni varrella jotenkin äärilaidasta toiseen, kun nykyään on sitten taas tätä että vuosiin ei muuta kuin itse itsensä hoitelua, ja aina vaan vähemmän sitäkin. En aio vielä mummoutua, tämä nyt on vaan tämmöinen kausi. Mutta pirun pitkäksi on kyllä venynyt.

Ehkä seksi loppujenlopuksi on kiinnostavinta keskustelunaiheena. Kun vain keskustelee tai vaikka vain lörpöttäisi itsestäänkin, ei tule pettymyksiä. Puhumiseen  ja kirjoittamiseen ei kehity frigiditeettiä, eikä tule ennenaikaista ekulaatiota, ei tauteja, ei mitään ongelmia. Tai onhan minulla tietysti kirjailijan blokki jo toista vuosikymmentä, mutta siitä en nyt ala tärisemään kun olisi jo sadas kerta varmaan.

***

Kiva kun Kopek avaudut. Kerrankin on sitä mitä kaipailen, eli useampia ääniä kuorossa, enkä minä vain äänessä soolona tahi aariana.  :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Anemone - ma 11.04.2016, 23:31:00
Mahtava tarina Kopekilta! Runo ja kaikki!  ;D  ;D  ;D

Saavatko nykyajan kaiken nähneet kakarat kokea mitään vastaavaa? Syntyykö tarinoita muisteltavaksi?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 12.04.2016, 07:45:29
Ai nyt toss kyse on huijaamisest, kun ei kerro, mutta tarinasi mieskö ei huijannut jättäessään kertomatta? Ehkä se tosiaan on niin, että mies "säästää" vaimoa jättäessään kertomatta, mutta nainen tietenkin huijaa, jos ei kerro kaikkea.
20 Vuoden jälkeen ja parhaansa joka tavalla jo tehtyään mies ei minun mielestäni ollut enää tilivelvollinen paskan vertaa koko asiasta. Hän pystyi elämään ja kuolemaan sen kanssa, ja sinun mielipiteesi ovat vielä merkityksettömämpiä kuin sen vaimon. Olenko nyt kirjoittanut nämä riittävän selkeästi, vai pitääkö vieläkin toistaa? :)

Tota...eihän kukaan meistä ole tilivelvollinen koskaan. Ihan sama, onko kulunut 20 vuotta vai 20 minuuttia. Kyse on vain siitä, mikä kyseisen avioparin suhde on. Jos jo kättelyssä lähdetään siitä, että homma on esittämälläsi tavalla ajanut peruuttamattomasti karille - kuten minun mittapuullani kyllä ehdottomasti on, jos kiinnostus kumppanin mielipiteisiin ja tunteisiin  on kuvaamallasi nollatasolla - niin eihän miehen huorissa käyminen varsinaisesti edes ole mikään avioliiton toimivuuutta parantavaksi ajateltu teko. Eikä minusta tuossa jamassa oikeastaan enää ole mitään todellist eroa siinä, päättävätkö he erota vai jatkaa tässä epäavioliitossaan. Jos henkisesti on jo eronnut, niin asian virallistaminen tai virallistamatta jättäminen nyt on pelkkää teknistä viilausta. Yksinhän he ovat molemmat tuossa nimellisessä liitossaan - ainakin kuvauksesi mukaan. Toetenkään silloin minkäänlainen tilivelvollisuus ei edws voi tulla kyseeseen. Jännää, että kuitenkin itse näköjään pidät edelleen tuita vaimoa jollain tapaa "tilivelvollisena" ja jaksat häntä syylliseksi osoittaa. Minkäs takia hänen tilivelvollisuutensa sun mielestä jatkuu, vaikka se miehen osalta loppui. Mun mielestä sellaista avioliittoa ei voi olla, jossa jonkinlainen velvollisuus toista kohtaan jatkuu vain yhden ospuolen osalta, mutta toisen ei tarvitse mitenkään ottaa kumppaniaan lukuun. Ei sellaine suhde mikään liitto ole. Ei siinä enää olla kumppaneita - mun mittapuullani ainakaan. Omapahan on mokansa, jos elämänsä tuollaisessa näennäissuhteessa kärvistelyyn haluavat elämänsä. Jokainen tyylillään, mutta itse en kyllä kutsuisi tuota miksikään avioliiton pelastumiseksi. Kun kirkko on jo palanut perustuksia myöten, on pikkasen myöhäistä miettiä, onko syytä tehdä sille kattoremontti.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 12.04.2016, 07:49:17
Jos mistään voi olla varma, niin siitä, että tilanne ei ole noin mustavalkoinen kuin Renttu luulee. Että mies kaikkensa joka saralla antanut ja nainen pure evil..
Ei silläkään ole mitään merkitystä, onko se leski pure evil vai ei (Tuskin, kun kumpikaan ei halunnut sitä eroa). Ihan sama sekin, siinä vaiheessa. Tapahtunut kuten tapahtui, tehty mikä tehty. Postuumi märehdintäkin on ajan haaskausta.

Elämä on toisinaan hyvinkin ristiriitaista, ja ristiriidat kuuluvat elämään. Jotkut asiat ratkeavat ajan kanssa itselläänkin, kun toiset asiat eivät ratkeakaan koskaan. Sekin kuuluu elämään.

Kyllä. Eikä sun mukaviisas neuvosi todellkaan korjannut tuota parisuhdetta. Eihän tässä mikään muu ihmetytä kuin se, että sä olet riittävän hölmö ylpeilläksesi sillä. Rikki mikä rikki. Eikä mikään ratkennut, vaikka otettiin maksulliset käyttöön. Mies ei edelleenkään saa vaimoltaan seksiä. Eikä vaimo puhu miehelleen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 12.04.2016, 07:56:40
Sepä olisikin somaa, että minä nyt sitten kertoisin kaverilleni, että isäsi ryhtyi lopulta käymään maksullisissa, koska äitisi oli frigidi. Tieto olisi meidät kaikki vapauttanut, ja totuuden pyhä voima aiheuttanut koko universumissa mahtavan katarsiksen! :)

Kukaan ei ole esittänyt, että asian tietäminen sinulle taia kaverillesi millään tavalla kuuluisikaan.

Lainaus
Kuten Norma tuossa, minunkaan mielestäni kellään ei ole oikeutta evätä kumppaninsa seksielämää loputtomiin sen vuoksi, että ei siihen enää itse syystä tai toisesta pysty/halua. Jos kuitenkin halutaan jatkaa yhteiselämää, niin sitten tulisi miettiä se ratkaisu yhdessä ja jos se ei onnistu, jokainen tekee lopulta ratkaisunsa itse. Kyllä maailmaan niitä keppihevostelijoita ja jeesustelijoita aina mahtuu, ei uutta auringon alla.

Kyllä, mutta eipä suhdetta oikein - minun mittapuullani - voi kutsua parisuhteeksi, jos ollaan päädytty tilanteeseen, jossa ratkaisuja tehdään itse. Voi olla, että paperilla vielä ollaan naimisissa, mutta mitään parisuhdetta tai avioliittoa ei kyllä voida minusta sanoa olevn enää olemassa. Päinvastoin heidän liittonsa ei läpäisisi tutkintaa, jota tehdään ns. lumeliitoista maahantulosäännösten kiertämiseksi. Jos jokainen tekee ratkaisunsa itse toisesta riippumatta, niin silloinhan osapuolilla nimenomaan ei ole suhdetta. He ovat ratkaisuissaan sinkkuja. Eikä tässä ole mitään jeesustelua. Ei kenenkään tarvitse muiden mielipiteitä kuunnell suhdeasioissaan. Tehkööt kuten itse parhaaksi näkevät. Itse en kuitenkaan kutsuisi tuota ratkaisua "avioliiton pelastumiseksi" tai "ratkaisuksi parisuhdeongelmaan". Erohan se on ja parisuhteen lopetus, vaikkei virallinen. Tai siis - jo ennen tämän "hienon" neuvon kuuntelemista on suhde kuollut ja kuopattu.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 12.04.2016, 08:12:44

Joskus tuntuu että olisiko ihmisten parempi vaan opetella sellaiseen elämänmenoon jossa ei kaikkea mahdollista yritetä saada irti yhdestä ja samasta ihmisestä. Ehkä pitäisi olla erikseen (vaihtuva) seksikumppani ja sosiaalikumppani.

Kyllä tällainen järjestely helpottaisi elämää, kunhan se saataisiin kulttuurissamme yleiseksi.

Tota...kovin on köyhää sosiaalinen elämä, jos pohditaan, pitäisikö saada yhden sosiaalisen suhteen sijaan elämäänsä jopa kaksi. Minkä helkkarin takia pitäisikään aviopuolison olla "koko elämä"? Eiks sen lisäksi ole kaikenlisi muitkin ihmissuhteita, joista sitten saa toisenlaisia asioita kuin siltä puolisoltaan? Eikä kukaan pakota menemään naimisiin, jos haluaa mieluummin vaihdella petikavereitaan. Ainakaan sellaisen kanssa, joka luulee solmivansa yksiavioisen seksiäkin sisältävän parisuhteen. Meillä ei ole ensimmäistäkään lakia, joka estäisi toimimsta juuri kuten ehdotat. Mutta saattaa kyllä olla ihmisiä, joille tuollainen suhde ei maita. Eikö olisi viisainta pyrkiä löytämään sellaisiin kaveriksi joku, joka haluaa samaa? Ei huijata mukaan sellaista, jonka toiveet eivät tuollaisessa järjestelyssä toteudu?

Se on muuten jännää, että vuoron perään usein juuri miesten suusta kuulee valitusta siitä, että vaimo ei anna, mutta ei anna solmia sivusuhteitakaan. Sitten seuraavaan hengenvetoon valitetaankin siitä, miksi mies on naiselle turhake, joka kelpaa vain maksamaan laskuja ja vaihtamaan auton renkaat. Eli haluatteko te nyt sittenlkpulta nisen, jolle mies on maailman napa ja elämän keskipiste - jolloin on aikasen luonnollista, ettei hän hyväksy jalkavaimoja suhteeseen mukaan? Vai haluatteko te sellaisen vaimon, jonka kanssa seksi saattaa hiipua, mutta jonkinlainen taloudellinen työparisuhde säilyy? Eikö se olisi se ehdottamasi sosiaalikumppani? Vaimo, joka kaipaa miestä vain syksyllä ja keväällä, kun pitää autosta renkaat vaihtaa, kantamaan painavia ostoksia, vahtimaan lapsia jummppailtoina. Mutta jolta ei edes pyydetä seksiä? Vai millaisena näet tämän sosiaalikumppanin roolin? Millaisia velvoitteita sosiaalikumppanuus tuo miehelle?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ti 12.04.2016, 08:44:45
Ai nyt toss kyse on huijaamisest, kun ei kerro, mutta tarinasi mieskö ei huijannut jättäessään kertomatta? Ehkä se tosiaan on niin, että mies "säästää" vaimoa jättäessään kertomatta, mutta nainen tietenkin huijaa, jos ei kerro kaikkea.
20 Vuoden jälkeen ja parhaansa joka tavalla jo tehtyään mies ei minun mielestäni ollut enää tilivelvollinen paskan vertaa koko asiasta. Hän pystyi elämään ja kuolemaan sen kanssa, ja sinun mielipiteesi ovat vielä merkityksettömämpiä kuin sen vaimon. Olenko nyt kirjoittanut nämä riittävän selkeästi, vai pitääkö vieläkin toistaa? :)

Mitähän sinä täältä oikeastaan haet, kun keskusteleminen mielipiteistä ei siis sitä ainakaan ole? Ikävä kyllä kuitenkin taitaa olla  niin, että vaikka sinua ei kiinnosta paskan vertaa, me, joiden mielipiteet ei kiinnosta, emme lakkaa niitä kirjoittelemasta. Ottaen kantaa myös sinun mielipiteisiisi.

Juhalle itkemään mars, jos tätä et kestä.


T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Chama - ti 12.04.2016, 08:59:53
Saavatko nykyajan kaiken nähneet kakarat kokea mitään vastaavaa? Syntyykö tarinoita muisteltavaksi?

Tietenkin saavat. Jokaisella aikakaudella on tarjottavanaan omat tarinansa muisteltaviksi. Tarinat ovat ikuisia, sisältö vain vaihtelee.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Chama - ti 12.04.2016, 09:08:37
Rentun antama neuvo kuulostaa minusta ennemmin rohkaisulta toimia vastoin omia (moraalisia) periaatteitaan. Tosin aika lapsellinen heppu on ollut, kun ei ole tuommoista itse ymmärtänyt. Enivei, itse erottaisin kyseisen pariskunnan kohdalla avioliiton ja parisuhteen toisistaan. He halusivat jatkaa nimenomaan avioliittoaan, mikä olisi kyllä todennäköisesti jatkunut ilman maksullisia naisiakin. Varsinaisessa parisuhteessahan he eivät olleet eläneet enää pitkään aikaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Chama - ti 12.04.2016, 09:22:00
Ennen kuin joku sitä kysyy, selvennän sitä, mikä minun mielestäni (huom!) on avioliiton ja parisuhteen ero. Avioliitto on pohjimmiltaan juridinen sopimus, eikä se näin ollen edellytä siinä eläviltä muuta kuin halun pitää avioliitto voimassa. Parisuhde puolestaan on nimensä mukaisesti suhde, ja suhteen tärkein tunnusmerkki on se, että on olemassa kaksi ihmistä, jotka kumpikin haluavat jakaa, tavalla tai toisella, ajatuksiaan, arkeaan - ikään kuin omaa olemassaoloaan - toistensa kanssa.

P.S. Edellä määrittelemääni parisuhteeseen sitten kuuluu seksi tai ei kuulu.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 12.04.2016, 09:25:09
Jos mistään voi olla varma, niin siitä, että tilanne ei ole noin mustavalkoinen kuin Renttu luulee. Että mies kaikkensa joka saralla antanut ja nainen pure evil..
Ei silläkään ole mitään merkitystä, onko se leski pure evil vai ei (Tuskin, kun kumpikaan ei halunnut sitä eroa). Ihan sama sekin, siinä vaiheessa. Tapahtunut kuten tapahtui, tehty mikä tehty. Postuumi märehdintäkin on ajan haaskausta.

Elämä on toisinaan hyvinkin ristiriitaista, ja ristiriidat kuuluvat elämään. Jotkut asiat ratkeavat ajan kanssa itselläänkin, kun toiset asiat eivät ratkeakaan koskaan. Sekin kuuluu elämään.

Kyllä. Eikä sun mukaviisas neuvosi todellkaan korjannut tuota parisuhdetta. Eihän tässä mikään muu ihmetytä kuin se, että sä olet riittävän hölmö ylpeilläksesi sillä. Rikki mikä rikki. Eikä mikään ratkennut, vaikka otettiin maksulliset käyttöön. Mies ei edelleenkään saa vaimoltaan seksiä. Eikä vaimo puhu miehelleen.

Onko jossain tuotu ilmi ettei kyseinen vaimo puhunut miehelleen vaan piti mykkäkoulua?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 12.04.2016, 09:27:50

Joskus tuntuu että olisiko ihmisten parempi vaan opetella sellaiseen elämänmenoon jossa ei kaikkea mahdollista yritetä saada irti yhdestä ja samasta ihmisestä. Ehkä pitäisi olla erikseen (vaihtuva) seksikumppani ja sosiaalikumppani.

Kyllä tällainen järjestely helpottaisi elämää, kunhan se saataisiin kulttuurissamme yleiseksi.

Tota...kovin on köyhää sosiaalinen elämä, jos pohditaan, pitäisikö saada yhden sosiaalisen suhteen sijaan elämäänsä jopa kaksi. Minkä helkkarin takia pitäisikään aviopuolison olla "koko elämä"? Eiks sen lisäksi ole kaikenlisi muitkin ihmissuhteita, joista sitten saa toisenlaisia asioita kuin siltä puolisoltaan? Eikä kukaan pakota menemään naimisiin, jos haluaa mieluummin vaihdella petikavereitaan. Ainakaan sellaisen kanssa, joka luulee solmivansa yksiavioisen seksiäkin sisältävän parisuhteen. Meillä ei ole ensimmäistäkään lakia, joka estäisi toimimsta juuri kuten ehdotat. Mutta saattaa kyllä olla ihmisiä, joille tuollainen suhde ei maita. Eikö olisi viisainta pyrkiä löytämään sellaisiin kaveriksi joku, joka haluaa samaa? Ei huijata mukaan sellaista, jonka toiveet eivät tuollaisessa järjestelyssä toteudu?

Se on muuten jännää, että vuoron perään usein juuri miesten suusta kuulee valitusta siitä, että vaimo ei anna, mutta ei anna solmia sivusuhteitakaan. Sitten seuraavaan hengenvetoon valitetaankin siitä, miksi mies on naiselle turhake, joka kelpaa vain maksamaan laskuja ja vaihtamaan auton renkaat. Eli haluatteko te nyt sittenlkpulta nisen, jolle mies on maailman napa ja elämän keskipiste - jolloin on aikasen luonnollista, ettei hän hyväksy jalkavaimoja suhteeseen mukaan? Vai haluatteko te sellaisen vaimon, jonka kanssa seksi saattaa hiipua, mutta jonkinlainen taloudellinen työparisuhde säilyy? Eikö se olisi se ehdottamasi sosiaalikumppani? Vaimo, joka kaipaa miestä vain syksyllä ja keväällä, kun pitää autosta renkaat vaihtaa, kantamaan painavia ostoksia, vahtimaan lapsia jummppailtoina. Mutta jolta ei edes pyydetä seksiä? Vai millaisena näet tämän sosiaalikumppanin roolin? Millaisia velvoitteita sosiaalikumppanuus tuo miehelle?

Sossukumppani lähtee kanssani mökille ja ehkä joskus hiihtämään, jos lunta on.

Mies tarvitsee sossukumppanin ja tussukumppanin ja mieluummin eri henkilöitä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ti 12.04.2016, 09:43:47
Jos mistään voi olla varma, niin siitä, että tilanne ei ole noin mustavalkoinen kuin Renttu luulee. Että mies kaikkensa joka saralla antanut ja nainen pure evil..
Ei silläkään ole mitään merkitystä, onko se leski pure evil vai ei (Tuskin, kun kumpikaan ei halunnut sitä eroa). Ihan sama sekin, siinä vaiheessa. Tapahtunut kuten tapahtui, tehty mikä tehty. Postuumi märehdintäkin on ajan haaskausta.

Elämä on toisinaan hyvinkin ristiriitaista, ja ristiriidat kuuluvat elämään. Jotkut asiat ratkeavat ajan kanssa itselläänkin, kun toiset asiat eivät ratkeakaan koskaan. Sekin kuuluu elämään.

Kyllä. Eikä sun mukaviisas neuvosi todellkaan korjannut tuota parisuhdetta. Eihän tässä mikään muu ihmetytä kuin se, että sä olet riittävän hölmö ylpeilläksesi sillä. Rikki mikä rikki. Eikä mikään ratkennut, vaikka otettiin maksulliset käyttöön. Mies ei edelleenkään saa vaimoltaan seksiä. Eikä vaimo puhu miehelleen.

Onko jossain tuotu ilmi ettei kyseinen vaimo puhunut miehelleen vaan piti mykkäkoulua?

On tuotu ilmi, että ko. mies on yrittänyt ihan kaikkensa ja vähän yli, mutta vaimo vaan ei millään tavalla tule vastaan. Mies on ollut pyhimys, jonka vaimo pakotti lipsauttamaan sädekehänsä vinoon. Jos vaimo olisikin kyennyt puhumaan, miehen ei olisi ollut pakko mennä huoriin. Näin sen ymmärsin.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Chama - ti 12.04.2016, 09:52:39
On tuotu ilmi, että ko. mies on yrittänyt ihan kaikkensa ja vähän yli, mutta vaimo vaan ei millään tavalla tule vastaan. Mies on ollut pyhimys...

Ja tähän, aivan ennen kuulumattomaan tekoon (!), rohkaisijana on toiminut 20-vuotias kundi. Ei kai kukaan tosissaan lankea sanomaan yhtään mitään heidän avioliittonsa tilasta... ? Mutta mikäli tarina siltä osin pitää paikkansa, että he eivät jakaneet pahaa oloaan toistensa kanssa, minun tulkintani mukaan heillä ei ollut parisuhdetta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 12.04.2016, 10:03:04
On tuotu ilmi, että ko. mies on yrittänyt ihan kaikkensa ja vähän yli, mutta vaimo vaan ei millään tavalla tule vastaan. Mies on ollut pyhimys...

Ja tähän, aivan ennen kuulumattomaan tekoon (!), rohkaisijana on toiminut 20-vuotias kundi. Ei kai kukaan tosissaan lankea sanomaan yhtään mitään heidän avioliittonsa tilasta... ? Mutta mikäli tarina siltä osin pitää paikkansa, että he eivät jakaneet pahaa oloaan toistensa kanssa, minun tulkintani mukaan heillä ei ollut parisuhdetta.

Jos heillä kommunikaatio muissa asioissa pelasi, niin se kai tässä on oleellista.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 12.04.2016, 10:25:43
Jos mistään voi olla varma, niin siitä, että tilanne ei ole noin mustavalkoinen kuin Renttu luulee. Että mies kaikkensa joka saralla antanut ja nainen pure evil..
Ei silläkään ole mitään merkitystä, onko se leski pure evil vai ei (Tuskin, kun kumpikaan ei halunnut sitä eroa). Ihan sama sekin, siinä vaiheessa. Tapahtunut kuten tapahtui, tehty mikä tehty. Postuumi märehdintäkin on ajan haaskausta.

Elämä on toisinaan hyvinkin ristiriitaista, ja ristiriidat kuuluvat elämään. Jotkut asiat ratkeavat ajan kanssa itselläänkin, kun toiset asiat eivät ratkeakaan koskaan. Sekin kuuluu elämään.

Kyllä. Eikä sun mukaviisas neuvosi todellkaan korjannut tuota parisuhdetta. Eihän tässä mikään muu ihmetytä kuin se, että sä olet riittävän hölmö ylpeilläksesi sillä. Rikki mikä rikki. Eikä mikään ratkennut, vaikka otettiin maksulliset käyttöön. Mies ei edelleenkään saa vaimoltaan seksiä. Eikä vaimo puhu miehelleen.

Onko jossain tuotu ilmi ettei kyseinen vaimo puhunut miehelleen vaan piti mykkäkoulua?

Ei suostunut puhumaan miehensä kanss aiheesta seksi. Koska tämä oli tuotu esiin, en jaksanut kirjoittaa sitä näin tarkasti, vaikka tähän esiintuotuun asiaan viittasinkin tuolla puhumattomuudella.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - ti 12.04.2016, 10:29:36
Miehillä näyttää tulevan pudotus eläkeiässä. Mitähän se kertoo työn vaikutuksesta mielenterveyteen?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 12.04.2016, 10:37:00
On tuotu ilmi, että ko. mies on yrittänyt ihan kaikkensa ja vähän yli, mutta vaimo vaan ei millään tavalla tule vastaan. Mies on ollut pyhimys...

Ja tähän, aivan ennen kuulumattomaan tekoon (!), rohkaisijana on toiminut 20-vuotias kundi. Ei kai kukaan tosissaan lankea sanomaan yhtään mitään heidän avioliittonsa tilasta... ? Mutta mikäli tarina siltä osin pitää paikkansa, että he eivät jakaneet pahaa oloaan toistensa kanssa, minun tulkintani mukaan heillä ei ollut parisuhdetta.

Jos heillä kommunikaatio muissa asioissa pelasi, niin se kai tässä on oleellista.

Ei ole, koska parisuhteen toimivuudelle ja lopulta olemassaololle on jokseenkin tärkeää pystyä puhumaan myös sellaisista asioista, jotka siinä eivät oikein skulaa. Vai voidaanko yhtä hyvin sanoa, että jos kaikki muu liitossa pelasi paitsi seksi, niin eikö SE ole oleellista ja seksittömyys sivuseikka, johon ei kannattais liiaksi tuijottaa? Mikä lopulta parisuhteessa on sellaista, mitä ilman suhdetta ei ole? Onko se tosiaan seksi vai mikä? Vai onko olemassa mitään, joka kaikkien mielestä pitää olla parisuhteessa vähimmäisvaatimuksena? Vai onko tämä yksilöllistä, jolloin vain kumppanien yhteinen näkemys vähimmäisedellytyksistä pätee? Vai ehkei edes se?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ti 12.04.2016, 11:25:13
On tuotu ilmi, että ko. mies on yrittänyt ihan kaikkensa ja vähän yli, mutta vaimo vaan ei millään tavalla tule vastaan. Mies on ollut pyhimys...

Ja tähän, aivan ennen kuulumattomaan tekoon (!), rohkaisijana on toiminut 20-vuotias kundi. Ei kai kukaan tosissaan lankea sanomaan yhtään mitään heidän avioliittonsa tilasta... ? Mutta mikäli tarina siltä osin pitää paikkansa, että he eivät jakaneet pahaa oloaan toistensa kanssa, minun tulkintani mukaan heillä ei ollut parisuhdetta.

Jos heillä kommunikaatio muissa asioissa pelasi, niin se kai tässä on oleellista.

Kummallinen ajatus. Siis että jos kommunikaatio pelaa asioissa, jotka eivät ole parisuhteessa ongelmia, se on olennaista, ei ongelmista puhuminen. Ilmeisesti asioiden suhteen, jotka ovat ongellmia, on sitten ihan ok olla puhumatta ja vatvomatta ja kumpikin tekee itsenäiset, omat ratkaisunsa.

Tuossahan ei muuten olisikaan mitään vikaa, mutta se on kummallista, että  kuitenkin katsotaan, että juuri nämä itsenäiset, omat ratkaisut ovat sellaisia, että ne täytyy tehdä salassa ja selän takana.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 12.04.2016, 11:38:34
On tuotu ilmi, että ko. mies on yrittänyt ihan kaikkensa ja vähän yli, mutta vaimo vaan ei millään tavalla tule vastaan. Mies on ollut pyhimys...

Ja tähän, aivan ennen kuulumattomaan tekoon (!), rohkaisijana on toiminut 20-vuotias kundi. Ei kai kukaan tosissaan lankea sanomaan yhtään mitään heidän avioliittonsa tilasta... ? Mutta mikäli tarina siltä osin pitää paikkansa, että he eivät jakaneet pahaa oloaan toistensa kanssa, minun tulkintani mukaan heillä ei ollut parisuhdetta.

Jos heillä kommunikaatio muissa asioissa pelasi, niin se kai tässä on oleellista.

Ei ole, koska parisuhteen toimivuudelle ja lopulta olemassaololle on jokseenkin tärkeää pystyä puhumaan myös sellaisista asioista, jotka siinä eivät oikein skulaa. Vai voidaanko yhtä hyvin sanoa, että jos kaikki muu liitossa pelasi paitsi seksi, niin eikö SE ole oleellista ja seksittömyys sivuseikka, johon ei kannattais liiaksi tuijottaa? Mikä lopulta parisuhteessa on sellaista, mitä ilman suhdetta ei ole? Onko se tosiaan seksi vai mikä? Vai onko olemassa mitään, joka kaikkien mielestä pitää olla parisuhteessa vähimmäisvaatimuksena? Vai onko tämä yksilöllistä, jolloin vain kumppanien yhteinen näkemys vähimmäisedellytyksistä pätee? Vai ehkei edes se?

Nyt olet aivan asian ytimessä, Tämä on kaikkein tärkein kysymys, kun parisuhdeasioista keskustellaan.

Tottakai parisuhde voi olla seksitön, onhan se sitä yleensä mm ikivanhoilla ja pahasti sairaillakin.

Minusta parisuhteessa ei ole mitään muuta kriteeriä kuin se, että molemmat osapuolet pitävät sitä parisuhteena ja haluavat sitä jatkaa. Jos asutaan eri puolilla maapalloa ja moikataan joskus Skypessä, sekin voi olla parisuhde.

Omalla kohdalla määrittelisin rajan niin, että jotain täytyy tehdä yhdessä, pelkkä kirjekaveruus tai virtuaalisuhde ei täytä omia odotuksiani, mutta jonkin toisen kohdalla ehkä täyttää.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 12.04.2016, 11:41:03
On tuotu ilmi, että ko. mies on yrittänyt ihan kaikkensa ja vähän yli, mutta vaimo vaan ei millään tavalla tule vastaan. Mies on ollut pyhimys...

Ja tähän, aivan ennen kuulumattomaan tekoon (!), rohkaisijana on toiminut 20-vuotias kundi. Ei kai kukaan tosissaan lankea sanomaan yhtään mitään heidän avioliittonsa tilasta... ? Mutta mikäli tarina siltä osin pitää paikkansa, että he eivät jakaneet pahaa oloaan toistensa kanssa, minun tulkintani mukaan heillä ei ollut parisuhdetta.

Jos heillä kommunikaatio muissa asioissa pelasi, niin se kai tässä on oleellista.

Kummallinen ajatus. Siis että jos kommunikaatio pelaa asioissa, jotka eivät ole parisuhteessa ongelmia, se on olennaista, ei ongelmista puhuminen. Ilmeisesti asioiden suhteen, jotka ovat ongellmia, on sitten ihan ok olla puhumatta ja vatvomatta ja kumpikin tekee itsenäiset, omat ratkaisunsa.

Tuossahan ei muuten olisikaan mitään vikaa, mutta se on kummallista, että  kuitenkin katsotaan, että juuri nämä itsenäiset, omat ratkaisut ovat sellaisia, että ne täytyy tehdä salassa ja selän takana.

T: Xante

Jos ongelma on kestänyt 20 vuotta, on selvää, ettei mikään kommunikaatio sitä enää korjaa ja siihen on turha tuhlata aikaa. Silloin kannattaa keskittyä kaikkeen muuhun kommunikaatioon ja se on tärkeää.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - ti 12.04.2016, 11:43:52
Jos ongelma on kestänyt 20 vuotta, on selvää, ettei mikään kommunikaatio sitä enää korjaa ja siihen on turha tuhlata aikaa. Silloin kannattaa keskittyä kaikkeen muuhun kommunikaatioon ja se on tärkeää.

Jos ongelma on kestänyt 20 vuotta, on selvää, että todellista halua korjaamiseen ei ole ollut.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 12.04.2016, 11:48:32
On tuotu ilmi, että ko. mies on yrittänyt ihan kaikkensa ja vähän yli, mutta vaimo vaan ei millään tavalla tule vastaan. Mies on ollut pyhimys...

Ja tähän, aivan ennen kuulumattomaan tekoon (!), rohkaisijana on toiminut 20-vuotias kundi. Ei kai kukaan tosissaan lankea sanomaan yhtään mitään heidän avioliittonsa tilasta... ? Mutta mikäli tarina siltä osin pitää paikkansa, että he eivät jakaneet pahaa oloaan toistensa kanssa, minun tulkintani mukaan heillä ei ollut parisuhdetta.

Jos heillä kommunikaatio muissa asioissa pelasi, niin se kai tässä on oleellista.

Ei ole, koska parisuhteen toimivuudelle ja lopulta olemassaololle on jokseenkin tärkeää pystyä puhumaan myös sellaisista asioista, jotka siinä eivät oikein skulaa. Vai voidaanko yhtä hyvin sanoa, että jos kaikki muu liitossa pelasi paitsi seksi, niin eikö SE ole oleellista ja seksittömyys sivuseikka, johon ei kannattais liiaksi tuijottaa? Mikä lopulta parisuhteessa on sellaista, mitä ilman suhdetta ei ole? Onko se tosiaan seksi vai mikä? Vai onko olemassa mitään, joka kaikkien mielestä pitää olla parisuhteessa vähimmäisvaatimuksena? Vai onko tämä yksilöllistä, jolloin vain kumppanien yhteinen näkemys vähimmäisedellytyksistä pätee? Vai ehkei edes se?

Nyt olet aivan asian ytimessä, Tämä on kaikkein tärkein kysymys, kun parisuhdeasioista keskustellaan.

Tottakai parisuhde voi olla seksitön, onhan se sitä yleensä mm ikivanhoilla ja pahasti sairaillakin.

Minusta parisuhteessa ei ole mitään muuta kriteeriä kuin se, että molemmat osapuolet pitävät sitä parisuhteena ja haluavat sitä jatkaa. Jos asutaan eri puolilla maapalloa ja moikataan joskus Skypessä, sekin voi olla parisuhde.

Omalla kohdalla määrittelisin rajan niin, että jotain täytyy tehdä yhdessä, pelkkä kirjekaveruus tai virtuaalisuhde ei täytä omia odotuksiani, mutta jonkin toisen kohdalla ehkä täyttää.

Ok. No milläköhän perusteella sitten se, että tarinan vaimo teki oman ratkaisunsa parisuhteen seksin suhteen (ei kiitos seksiä) oli kauhea teko miestä kohtaan, mutta miehen tekemä oma ratkaisu hakea seksiä muualta sitä vaimolle visusti paljastamatta, ei ollut kuin korkeintaan ymmärrettävää? Jos siis jokainen saa määritellä sen, mitä parisuhteeseen sisällyttää ihan itse ja henklökohtaisesti? Pitääkö näistä parisuhteen vähimmäisvaatimuksista millään tavalla vallita pariskunnan yhteisymmärrys vai ei? Ja jos pitää olla jollain tapaa yhteisymmärrys, niin liittyykö täten parisuhteeseen jonkinlainen neuvotteluvelvollisuus tai edes informointivelvollisuus näistä asioista?

Minusta tässä kukaan ei ole ollut erityisen halukas muiden puolesta päättämään siitä, mitä siihen parisuhteeseen pitää kuulua. (Paitsi kenties on esitetty, että seksiä kyl pitäis). Mutta tästä yhteisymmärryksen jonkinasteisesta kartoittamisesta kyllä ollaan kai joidenkin keskustelijoiden tahoilta esitetty vähän toiveita. Jos ihan äärimmilleen nimittäin tämä viedään, niin ilman jonkinlaista yhteisymmärrystä kaiketi saattaa olla kumppanit eri mieltä jopa siitä, onko heillä parisuhde vai ei. Eikä tämä ole pelkkä vitsi, sillä onhan näitä varsin ikäviä tapauksia, joissa exää kohtaan pitää hankkia lähestymiskielto (ja toivoa, että se tehoaa), kun toinen kokee olevansa suhteessa edelleen, vaikka toinen sen kiistää.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 12.04.2016, 11:52:34
Minä en ole väittänyt, että kyseinen nainen teki kamalasti. Varmasti hänellä oli siihen joku syy.

Niin kuin kirjoitin, molempien täytyy pitää suhdetta parisuhteena, jos toinen on häipynyt, ei tietenkään ole kyseessä parisuhde.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 12.04.2016, 12:05:19
Minä en ole väittänyt, että kyseinen nainen teki kamalasti. Varmasti hänellä oli siihen joku syy.

Tiedän. Monet kommentit kuitenkin ovat olleet juuri sitä jonkinlaista yhteistä parisuhteen sisällön käsittämistä puolustavia. Renttu taisi jollain tapaa olla tälle ajatukselle kriittinen, mutta toisaalta hän tuntui pitävän sitä seksiä oletusarvona. Jotta yhteinen ymmärrys voisi vallita, itse ajattelen, ettei salasuhteet ihan kivuttomasti kuulu suhteeseen. Ellei sitten ole sovittu, että periaatteessa ovat ok, mutta ne pitää hoitaa silleen diskreetisti, ettei toinen joudu asian kanssa suoraan kosketukseen. Esim. ettei tarvitse koskaan näitä muita tavata tai tietää, milloin he ovat keskenään tms.

Lainaus
Niin kuin kirjoitin, molempien täytyy pitää suhdetta parisuhteena, jos toinen on häipynyt, ei tietenkään ole kyseessä parisuhde.

Sisältyykö tähän häipymiseen myös sellainen henkisen tason häipyminen vai puhutaanko nyt ainoastaan ihan konkreettisesta yhdessä vietetystä ajasta? (Mikäköhän määrä yhdessäoloa silloin on vielä parisuhde, mikä ei.)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 12.04.2016, 12:13:15
Minä en ole väittänyt, että kyseinen nainen teki kamalasti. Varmasti hänellä oli siihen joku syy.

Tiedän. Monet kommentit kuitenkin ovat olleet juuri sitä jonkinlaista yhteistä parisuhteen sisällön käsittämistä puolustavia. Renttu taisi jollain tapaa olla tälle ajatukselle kriittinen, mutta toisaalta hän tuntui pitävän sitä seksiä oletusarvona. Jotta yhteinen ymmärrys voisi vallita, itse ajattelen, ettei salasuhteet ihan kivuttomasti kuulu suhteeseen. Ellei sitten ole sovittu, että periaatteessa ovat ok, mutta ne pitää hoitaa silleen diskreetisti, ettei toinen joudu asian kanssa suoraan kosketukseen. Esim. ettei tarvitse koskaan näitä muita tavata tai tietää, milloin he ovat keskenään tms.

Lainaus
Niin kuin kirjoitin, molempien täytyy pitää suhdetta parisuhteena, jos toinen on häipynyt, ei tietenkään ole kyseessä parisuhde.

Sisältyykö tähän häipymiseen myös sellainen henkisen tason häipyminen vai puhutaanko nyt ainoastaan ihan konkreettisesta yhdessä vietetystä ajasta? (Mikäköhän määrä yhdessäoloa silloin on vielä parisuhde, mikä ei.)

Kuten kirjoitin, jokainen määrittelee parisuhteensa odotukset itse. Jos jonkun mielestä pitää elää kuin siamilaiset kaksoset, mikä siinä, jos löytää siihen sopivan kumppanin.

Oma odotusarvoni on, että vapaa-ajalla on jonkin verran juttuja, joissa parisuhde priorisoidaan muitten menojen edelle. Jokaista yksityiskohtaa en jaksa luetella.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 12.04.2016, 12:22:09

Joskus tuntuu että olisiko ihmisten parempi vaan opetella sellaiseen elämänmenoon jossa ei kaikkea mahdollista yritetä saada irti yhdestä ja samasta ihmisestä. Ehkä pitäisi olla erikseen (vaihtuva) seksikumppani ja sosiaalikumppani.

Kyllä tällainen järjestely helpottaisi elämää, kunhan se saataisiin kulttuurissamme yleiseksi.

Tota...kovin on köyhää sosiaalinen elämä, jos pohditaan, pitäisikö saada yhden sosiaalisen suhteen sijaan elämäänsä jopa kaksi. Minkä helkkarin takia pitäisikään aviopuolison olla "koko elämä"? Eiks sen lisäksi ole kaikenlisi muitkin ihmissuhteita, joista sitten saa toisenlaisia asioita kuin siltä puolisoltaan? Eikä kukaan pakota menemään naimisiin, jos haluaa mieluummin vaihdella petikavereitaan. Ainakaan sellaisen kanssa, joka luulee solmivansa yksiavioisen seksiäkin sisältävän parisuhteen. Meillä ei ole ensimmäistäkään lakia, joka estäisi toimimsta juuri kuten ehdotat. Mutta saattaa kyllä olla ihmisiä, joille tuollainen suhde ei maita. Eikö olisi viisainta pyrkiä löytämään sellaisiin kaveriksi joku, joka haluaa samaa? Ei huijata mukaan sellaista, jonka toiveet eivät tuollaisessa järjestelyssä toteudu?

Se on muuten jännää, että vuoron perään usein juuri miesten suusta kuulee valitusta siitä, että vaimo ei anna, mutta ei anna solmia sivusuhteitakaan. Sitten seuraavaan hengenvetoon valitetaankin siitä, miksi mies on naiselle turhake, joka kelpaa vain maksamaan laskuja ja vaihtamaan auton renkaat. Eli haluatteko te nyt sittenlkpulta nisen, jolle mies on maailman napa ja elämän keskipiste - jolloin on aikasen luonnollista, ettei hän hyväksy jalkavaimoja suhteeseen mukaan? Vai haluatteko te sellaisen vaimon, jonka kanssa seksi saattaa hiipua, mutta jonkinlainen taloudellinen työparisuhde säilyy? Eikö se olisi se ehdottamasi sosiaalikumppani? Vaimo, joka kaipaa miestä vain syksyllä ja keväällä, kun pitää autosta renkaat vaihtaa, kantamaan painavia ostoksia, vahtimaan lapsia jummppailtoina. Mutta jolta ei edes pyydetä seksiä? Vai millaisena näet tämän sosiaalikumppanin roolin? Millaisia velvoitteita sosiaalikumppanuus tuo miehelle?

Omalla kohdallani minä olen koko elämäni minun elämässäni. Tätä on aina vähän vaikea kuvailla, mutta en tosiaankaan koe itseäni vajaaksi, puolikkaaksi ilman kumppania. Koen vain elämän hemmetin paljon mielenkiintoisemmaksi jos voi sillä tavalla "tuplata" ilot että saa jakaa kaiken hyvän toisen kanssa. Ja ehkä huonotkin asiat olisivat vähän siedettävämpiä kun olisi kumppani. Mutta kauhean paljon en halua tätä jälkimmäistä puolta korostaa ensisijaisesti, koska monet käsittävät asian ihan kummallisesti. Eli jos haluaisi ettei tarvitse kaikkia henkisiä tai fyysisiäkään taakkoja kantaa yksin omilla harteillaan, niin se merkkaa mukamas sitä että haluaa terapeutin, rengin yms. hyväksikäytettävää/työllistettävää. Nykyään ei saisi millään myöntää olevansa vahvan lisäksi myös heikko, inhimillinen ihminen joka ei olekaan superihminen.

Mutta kun tykästyn mieheen, haluan samassa paketissa sieluntoverin ja rakastajan. Vaikka olisi miten taivaallista seksiä, se tuntuisi ontolta jos henkistä yhteyttä toiseen ei ole. Toisaalta jos on pelkkä henkinen yhteys, mutta ei seksiä, niin ei sekään riitä.

Lisäksi minusta vaikuttaisi siltä että "pelkät" ystävyyssuhteet eivät oikein ihmisille merkkaa järin mitään. Kyllä varsinkin naiset ovat kokoontumisajoissaan kärkkäästi verbaliikallaan maalailemassa kaikenlaista herttaista toisilleen, ollaan mukamas niin kauhean välittäväisiä ja tukevaisia ystävyyden merkeissä, mutta oikeasti se ei sitten kumminkaan konkretisoidu millään tavalla. Osin tähän vaikutelmaani on voinut johtaa se että olen ollut paljon tekemisissä mielenterveyshäiriöitä potevien ihmisten, "kollegoiden", kanssa ja ehkä se kyky innostua muista ihmisistä ja välittää muusta kuin omasta navastaan on vähän hakusessa sillä sektorilla. Osin on saattanut vaikuttaa se kun on kuullut loputtomista riidoista oman laajan suvun taholla, että ei ole jaksanut uskoa naisten välisen ystävyyden oikeasti kantavan. Toisaalta taas kun oman koulu- ja työpaikkakiusatuksi tulemiseni vuoksi olen kehittänyt epäluuloja naisia kohtaan, en ole aikuisella iällä syvästi ystävöitynyt naisten kanssa juuri ollenkaan, joten tietysti siinä mielessä olen kai vähän huono arvioimaan ovatko ystävyyssuhteet niin aitoja ja lämpimiä kuin niiden soisi olevan. Ainoa satunnaisesti kohtaamani kaverinainen minulta kuoli, ja nyt on yksi myöskin satunnaisesti kohdalle osuva tuttava jonka kanssa olemme sentään etunimet vaihtaneet, mutta tiedä siitä sitten jääkö vaan silleen.

Miespuolisia ystäviä tietysti kertyy sitä kautta että etsii kumppania ja yrittää seurustellakin. Osa jää pidempiaikaiseksi tuttaviksi, suurin osa ei. Jossain määrin kaveriksi markkeeraisin nykyään 1 - 4 ihmistä, mutta enpä sanoisi että tässä mistään erittäin lämpimästä ystävyydestä on kyse.

Ettei ihme jos itse edelleenkin kaipailen sitä sydänystävää samassa paketissa kumppanin kanssa. En vaan pysty hajauttamaan näitä rooleja ja ottamaan sieltä sitä ja täältä tätä, vaikka se olisi varmasti hyödyllistä ja tuloksellisempaa. Minusta se ei olisi ollenkaan iloinen eikä tyydyttävä tilanne että pitää vaihtaa seksikumppania aika ajoin kun kumpikin aina kyllästyy, vaikka siinä olisikin joku perusrakastettu kokoajan rinnalla (vaikka vain platonisessakin suhteessa ollen). Minun psyykeni panee vastaan sellaiseen touhuun, vaikka aikoinaan parikymppisenä olisin ollut siihenkin valmis. Tai kuvittelin olevani, kunnes käsitin että taidan olla sen verran romanttinen luonne että haluan normaalin seurustelu/parisuhteen, enkä sitä tilannetta että olen suhteessa biseksuaaliin joka ei enää jaksa heteroseksiä ja seksittelen milloin missäkin jossain muualla.

Tavallaan voin nyökätä hyväksyvästi ihmisille jotka elämässään päätyvät kaikenlaisiin muunlaisiin ratkaisuihin kuin se perinteisin kaava seurustelu > liitto > ehkä lapsia. Mutta kyllä se varmaan aika erityisen luonteen vaatii että alkaa esim. polyamoriseen systeemiin.

(Sosiaalikumppani olisi siis ystävä ja seksikumppani rakastaja joka ei välttämättä ole pysyvästi rinnalla.)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 12.04.2016, 12:27:28
Jossain jutussa (kai se oli jonkun lehden linkki, näitä aina muista) käytiin läpi "tekosyitä" sille miksei aloita suhdetta, ja yksi tekosyistä oli välimatka. Tämä syy kumottiin sillä että nykyään on hyvät välineet pitää yhteyttä. Just. Jos minäkin haluaisin sellaisen suhteen jossa miehen kanssa ei muuta tehdä kuin länkytetään vaan lämpimikseen netin kautta, niin hemmetti soikoon minullahan olisi jo suhde vaikka kuinka monen miehen kanssa.

Ihan kuin semmoista ei saisi ollenkaan edes toivoakaan että vietetään aikaa yhdessä ihan fyysisesti samassa tilassa läsnä ollen. Ja semmoisesta kun yrittää selittää että ei riitä raha siihen että sahaa halki Suomen jonnenkin periferiaan, niin jo alkaa mussutus. Joidenkin on kauhean vaikea ymmärtää että on ihmisiä joille on muitakin rajoja kuin taivas. Vaikka miten yrittäisi olla myönteinen jne. niin kyllähän se vaikuttaa ettei ole pelimerkkejä sen enempää kuin on.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 12.04.2016, 13:49:14
Minä en ole väittänyt, että kyseinen nainen teki kamalasti. Varmasti hänellä oli siihen joku syy.

Tiedän. Monet kommentit kuitenkin ovat olleet juuri sitä jonkinlaista yhteistä parisuhteen sisällön käsittämistä puolustavia. Renttu taisi jollain tapaa olla tälle ajatukselle kriittinen, mutta toisaalta hän tuntui pitävän sitä seksiä oletusarvona. Jotta yhteinen ymmärrys voisi vallita, itse ajattelen, ettei salasuhteet ihan kivuttomasti kuulu suhteeseen. Ellei sitten ole sovittu, että periaatteessa ovat ok, mutta ne pitää hoitaa silleen diskreetisti, ettei toinen joudu asian kanssa suoraan kosketukseen. Esim. ettei tarvitse koskaan näitä muita tavata tai tietää, milloin he ovat keskenään tms.

Lainaus
Niin kuin kirjoitin, molempien täytyy pitää suhdetta parisuhteena, jos toinen on häipynyt, ei tietenkään ole kyseessä parisuhde.

Sisältyykö tähän häipymiseen myös sellainen henkisen tason häipyminen vai puhutaanko nyt ainoastaan ihan konkreettisesta yhdessä vietetystä ajasta? (Mikäköhän määrä yhdessäoloa silloin on vielä parisuhde, mikä ei.)

Kuten kirjoitin, jokainen määrittelee parisuhteensa odotukset itse. Jos jonkun mielestä pitää elää kuin siamilaiset kaksoset, mikä siinä, jos löytää siihen sopivan kumppanin.

Oma odotusarvoni on, että vapaa-ajalla on jonkin verran juttuja, joissa parisuhde priorisoidaan muitten menojen edelle. Jokaista yksityiskohtaa en jaksa luetella.

Jos siis määrittelee itse, niin tarkoitatko, ettei asian pitäisi kuulua millään tapaa sille kumppanille? Että voi vaikkapa salata tämän määrittelynsä luonteen kokonaan ja sen pitää kelvata sille toiselle, koska hän ei voi parisuhdetta toisen puolesta määritellä? (Ihan oikeesti, socru, ehkä sitä kuitenkin on vähän variaatioita siamilaisuuden ja vaikkapa Rentun tarinan tapaisen suhteen välillä.) Onko sun mielestä yhdessä sopiminen tässä jonkinlainen loukkaus sitä oman määrittelyn oikeutta vastaan vai olisiko sinusta jonkinlaiselle yhteiselle näkemykselle siitä yhteisestä suhteesta tarvetta? Samoin jään edelleen pohtimaan sitä "sopivaa kumppania". Jotta arvioidaanko se sopivuus jotenkin yhdessä vai saako sopivaksi katsomalleen antaa sopivasti väritetyn kuvan siitä, millaisen suhteen tämän kanssa aikoo pitää?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 12.04.2016, 13:55:58
Odotusten yhteensopiminen tietenkin on se haaste. Juha joskus kirjoitti parisuhteen odotuksista ja niiden täyttymättönyydestä.

Ongelma on vaikea, koska odotukset elävät ja muuttuvat koko ajan. Pääsääntöisesti odotuksia pitäisi kyetä ajan mittaan laskemaan koska parisuhde alun symbioosivaiheen jälkeen on tavallaan sarja luopumisia yhteisestä.

Parisuhteeseen ryhtyessään on vaikea tietää, mitä siltä odottaa 10, 20 tai 50 vuoden kuluttua.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 12.04.2016, 14:07:34
Odotusten yhteensopiminen tietenkin on se haaste. Juha joskus kirjoitti parisuhteen odotuksista ja niiden täyttymättönyydestä.

Ongelma on vaikea, koska odotukset elävät ja muuttuvat koko ajan. Pääsääntöisesti odotuksia pitäisi kyetä ajan mittaan laskemaan koska parisuhde alun symbioosivaiheen jälkeen on tavallaan sarja luopumisia yhteisestä.

Parisuhteeseen ryhtyessään on vaikea tietää, mitä siltä odottaa 10, 20 tai 50 vuoden kuluttua.

Itse en kuvaisi suhteen kehittymistä luopumiseksi, koska mielestäni se muuttuu enneminkin paremmaksi kuin jotenkin laimeaksi. Erityisesti siksi, että toinen minusta ajan myötä on yhä enemmän vain bonusta kuin niinkään odotusten ja vaatimusten kohde. Symbioosiin kenenkään kanssa en haluaisi suin surminkaan. Ajatuskin ahdistaa, että pitäis aloittaa jonkun kanssa ihan alusta. Äärimmäisen rasittava ajatus.

Itse en tainnut kyllä koskaan ajatella, mitä parisuhteeltani haluaisin vuosien kuluttua. Mulle on aina riittänyt se, mitä haluan juuri tällä hetkellä. Muutokseen voi sopeutua sitten, kun se tulee. Ei siihen tarvitse etukäteen varautua.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - ti 12.04.2016, 14:34:04
Saavatko nykyajan kaiken nähneet kakarat kokea mitään vastaavaa? Syntyykö tarinoita muisteltavaksi?

Tietenkin saavat. Jokaisella aikakaudella on tarjottavanaan omat tarinansa muisteltaviksi. Tarinat ovat ikuisia, sisältö vain vaihtelee.

Tällaista huolta kyllä ilmenee hyvinkin erityyppisillä kasvatukseen liittyvillä toimijoilla. ”Lapsuus ja nuoruus häviävät, kun mainonta tuhoaa mielikuvituksen näyttämällä kaiken jo varhaisella iällä; mitään siitä, minkä  joutaisi kuvittelemaan ja löytämään itse, ei jää jäljelle” . (Näin Neil Postman teoksessaan "lyhenevä lapsuus".)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 12.04.2016, 20:57:54
Kun eksäni löysi uuden naisen, hän kuin uskoontulon kiihkossa möläytteli kaikenlaista minkä koin hyvin loukkaavana. Mutta jotka lausekkeet toisaalta piirsivät kuvaa hänen omasta luonteestaan ja tavallaan helpottivat hänestä irtautumista. Tyyliin "millaista kyykärmestä olenkaan povellani pidellyt." Yksi sanomuksista oli semmoinen että meidän olisi hänen mielestään pitänyt erota jo vuonna-se-ja-se, jolloinka olimme olleet vasta pari vuotta yhdessä. Minäkin voisin ajatella että olisi pitänyt erota heti kun tutustumisvaiheessa sain kokea millainen raivohullu hän pahimmillaan on. Mutta oli miten oli, tuosta parista vuodesta päättelisin että eksälle on tärkeintä suhteessa se alkuhuuma. Minulle mitään alkuhuumaa ei suhteessamme ollut, varmaankin sen hänen riehumisensa vuoksi. Mutta pidin yhdessäolosta ja kaiken jakamisesta.

Ja pidän tai pitäisin edelleenkin. En kauheasti pidä ihmiseen tutustumisesta. Voi tietysti olla että olen alkanut inhota tutustumisvaihetta sen vuoksi ettei se missään suhteessani ole ollut silkkaa ihanuutta. En ole koskaan saanut tuntea todellista rakastumisen tai edes ihastumisen huumaa johon ei sekoittuisi jonkinlainen pettymyksen tunne. Pettymys siitä että mies ei kykene seksuaaliseen suoritukseen tai narisee homoudestaan, pettymys siihen että joutuu pelkäämään miehen seurassa, pettymys sen vuoksi että mies ei halua suhdetta, ei minua. Nevö evö en todellakaan ole saanut olla rakastunut niin että se on IHANAA.

Joten en osaa edes kuvitella tosi ihqua tutustumisvaihetta. Haluaisin heti suhteen alussa kokea että ollaan kuin aina oltu yhdessä. Kun liikun kaupungilla, en välttämättä bongaa sieltä niitä nuoria pareja jotka tunkevat kieliään toistensa korviin (yök), vaan vanhoja pareja joista näkyy ja kuuluu että he ovat löytäneet toisistaan parhaat ystävät ja viihtyvät aidosti yhdessä jutellen niitä näitä jonninjoutavia.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Anemone - ti 12.04.2016, 21:47:39
Saavatko nykyajan kaiken nähneet kakarat kokea mitään vastaavaa? Syntyykö tarinoita muisteltavaksi?

Tietenkin saavat. Jokaisella aikakaudella on tarjottavanaan omat tarinansa muisteltaviksi. Tarinat ovat ikuisia, sisältö vain vaihtelee.

Tällaista huolta kyllä ilmenee hyvinkin erityyppisillä kasvatukseen liittyvillä toimijoilla. ”Lapsuus ja nuoruus häviävät, kun mainonta tuhoaa mielikuvituksen näyttämällä kaiken jo varhaisella iällä; mitään siitä, minkä  joutaisi kuvittelemaan ja löytämään itse, ei jää jäljelle” . (Näin Neil Postman teoksessaan "lyhenevä lapsuus".)

En oikeastaan tarkoittanut kommenttia varsinaiseksi huolestuneisuudeksi lapsista/nuorista, vaan oikeastaan lopulta tyytyväiseksi huokaukseksi, että on itse saanut elää aika viattomalla aikakaudella, jossa mielikuvansa sai muodostaa itse. Kun ei ollut paljon informaatiota, niin mielikuvat olivat vapaampia. Tottakai nykyisilläkin lapsilla on omanlaisensa viattomuus, vaikka näkevätkin pornoa ja tietävät periaatteessa seksistä enemmän. Aika näyttää, mille nykyiset lapset aikuistuttuaan naureskelevat.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 12.04.2016, 21:59:24
Minusta olisi hyvä jos lapset nauraisivat pornolle, jos sitä vahingossa tai tahallaan joutuvat seuraamaan. Pitäisivät touhua naurettavana, eivätkä suinkaan ottaisi siitä silmät pyöreinä oppia että tuommoista sen kuuluu olla. Tuntuu oikeastaan jo ihan kummalliselta että kun netissä on paljon tietoakin tarjolla, että miten tänä päivänä joku teinipoika voisi muka olla niin pöljä että kuvittelee jotta normaali elämä on tosiaan jotain bukkakea ja joka reikään tuuppaamista jokaikisessä seurustelusuhteessa. Mutta hyvähän se on näin sanoa kun on jo 40+ ihminen, kaippa sitä nuorena on juuri niin tyhmä kuin maailma suinkin mahdollistaa ilman että nirri lähtee.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Anemone - ti 12.04.2016, 22:10:13
Tässä muuten erään aikuisen kannanotto aiheesta Why I stopped watching porn , jos nyt jotain kiinnostaa. (Kesto 15:57)

https://www.youtube.com/watch?v=gRJ_QfP2mhU
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ke 13.04.2016, 10:50:51
Ei se välttämättä ole aina nainen joka on niin solmussa ettei homma etene:

Eräs lääkäri koulutuksessamme sanoi, että suomalainen mies on keskimäärin kymmenen vuotta kotona erektiohäiriönsä kanssa, ennen kuin hakee­ apua, Kinnunen sanoo.

http://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/seksi/sex_coach_parantaa_nyt_suomalaistenkin_seksielamaa

Ei kyse ole sukupuolesta. Kyse on siitä että kykeneekö ihminen hakemaan apua jos aivot tai genitaalit eivät pelitä. Sitähän voi pelätä vaikka esim. sitä että jos hakee apua, onko se henkilökemia auttajan (lääkäri, terapeutti) kanssa niin toimiva että jaksaa siellä rampata. Itse esim. olen hyvin tarkka kielestä, ja jos menisin seksuaaliterapeutille ja tämä alkaa hokemaan jotain kyrpää ja pillua, niin toteaisin että tämä oli tässä. "Kansanomaisten" nimitysten käyttäminen ei nappaa minulle. Otin nokkiini aikoinaan siitä kun minulla oli virtsatieinfektio ja lääkäri(tär) alkoi puhumaan "pissataudista". Mikä hemmetin vauva minä muka olen?!
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ke 13.04.2016, 13:35:41
Mitähän sinä täältä oikeastaan haet, kun keskusteleminen mielipiteistä ei siis sitä ainakaan ole? Ikävä kyllä kuitenkin taitaa olla  niin, että vaikka sinua ei kiinnosta paskan vertaa, me, joiden mielipiteet ei kiinnosta, emme lakkaa niitä kirjoittelemasta. Ottaen kantaa myös sinun mielipiteisiisi.

Juhalle itkemään mars, jos tätä et kestä.


T: Xante
Päin vastoin, osalle teistähän näytti olevan tämmöisessäkin (Sairaassa) tilanteessa täysin sietämätön ajatus, että mies ryhtyy käymään huorissa. Että itke sinäkin nyt vain niin paljon kuin lystäät, minusta miehen päätös oli täysin oikein - ja oikeutettua. Parisuhteiden abstraktiotasot ja ideaalitilanteet ovat toinen juttu; tämmöistäkin se elävä elämä nyt vain joskus on, ja turha sitä on jeesustella.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ke 13.04.2016, 13:47:50
Rentun antama neuvo kuulostaa minusta ennemmin rohkaisulta toimia vastoin omia (moraalisia) periaatteitaan. Tosin aika lapsellinen heppu on ollut, kun ei ole tuommoista itse ymmärtänyt. Enivei, itse erottaisin kyseisen pariskunnan kohdalla avioliiton ja parisuhteen toisistaan. He halusivat jatkaa nimenomaan avioliittoaan, mikä olisi kyllä todennäköisesti jatkunut ilman maksullisia naisiakin. Varsinaisessa parisuhteessahan he eivät olleet eläneet enää pitkään aikaan.
Tottahan siinä 20 vuoden aikana on ehtinyt käydä läpi myös kaikkia muita mahdollisia keinoja, mutta hänellä ei oikein ollut ollut koko aikana ketään, jolle puhua asiasta. Minusta mies oli ollut aivan liian kiltti ja mitä lapsellisuuteen tulee, vielä lapsellisempi oli vaimo kuvitellessan, että mies antaisi asian loppuelämänsä vain olla.

Toisaalta, ravintoloistakin saisi jatkuvasti pettämishalukasta naisseuraa. Moni nainen on täysin kyllästynyt rutiininomaiseen ja ennalta-arvattavaan avioseksiin ja lähtevät liikkeelle mieluummin pettäminen mielessä, kuin että puhuisivat asiasta kumppaninsa kanssa. Parisuhteen tärkeimmät tekijät ovat kommunikaatio, kommunikaatio ja kommunikaatio ja jos se ei toimi, niin ajan saatossa ei toimi sitten mikään muukaan. Moni haluaa myös rajumpia ja pervompia otteita, kuin oman kumppanin kanssa voi kuvitella. Samasta syystähän moni mies käy niissä maksullisissakin, eivätkä sitten miellä sitä edes pettämiseksi.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ke 13.04.2016, 14:12:52
Mitähän sinä täältä oikeastaan haet, kun keskusteleminen mielipiteistä ei siis sitä ainakaan ole? Ikävä kyllä kuitenkin taitaa olla  niin, että vaikka sinua ei kiinnosta paskan vertaa, me, joiden mielipiteet ei kiinnosta, emme lakkaa niitä kirjoittelemasta. Ottaen kantaa myös sinun mielipiteisiisi.

Juhalle itkemään mars, jos tätä et kestä.


T: Xante
Päin vastoin, osalle teistähän näytti olevan tämmöisessäkin (Sairaassa) tilanteessa täysin sietämätön ajatus, että mies ryhtyy käymään huorissa. Että itke sinäkin nyt vain niin paljon kuin lystäät, minusta miehen päätös oli täysin oikein - ja oikeutettua. Parisuhteiden abstraktiotasot ja ideaalitilanteet ovat toinen juttu; tämmöistäkin se elävä elämä nyt vain joskus on, ja turha sitä on jeesustella.

Pah. Sitä ei kritisoitu, vaan sitä, että se tehtiin salaa puolisolta. Toki ymmärrettävää, vaan ei silti hyväksyttävää. Lisäksi oltiin vähän sillä kannalla, että voiko tuota tarinan tilannetta oikeastaan enää kutsua olemassaolevaksi parisuhteeksi ollenkaan. Jos molemmat tekee toisesta välittämättä ihan omat ratkaisunsa. Avioliitto saattaa olla nimellisesti voimassa, mutta monen mittapuulla parisuhde on kyllä jo kuopattu. Eikä kukaan ole jeesustellut. Kunhan vain päätit jo etukäteen, että kyllä me varmaan ryhdytään kauhistelemaan. Niinpä syytät meitä siitä, vaikka ei kukaan erityisesti huorissa käymisestä ollut moksiskaan. Ainoastaan tarinassasi ilmenee, etyei se maksullisiin palveluihin tutvautunut mies tinnut itsekään olla niin varma asiansa oikeutuksest, jos se salassa piti pitää. Ihmiset harvemmin haluaa visusti salata tekoja, jotka kaikesta sydämestään tuntevat oikeiksi ja oikeutetuiksi.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ke 13.04.2016, 22:55:51

Edellisessä osassa kerroin, miten sain ”seksuaalikasvatukseni” aikoinaan hyvin pienistä ja epämääräisistä tiedonmuruista, ja miten vähäiset ja vääristyneet tietoni kaiken kaikkiaan olivat. Nyt kerron ensiksi, millaisissa kaveriporukoissa liikuin, ja millaista tietoa tätä kautta sain.

Kaveripiiriini kuului noihin aikoihin kahdenlaisia poikia. Osa oli ns. parempien perheiden lapsia, joiden isät olivat pappeja, pankinjohtajia, yrittäjiä, opettajia jne. Toinen puoli kaveripiiristäni kuului puolestaan työväenluokkaan ja vieläpä alempaan sellaiseen, jos nyt tällaisen luokituksen voi tehdä. Tarkoitan lähinnä työn vaativuutta ja raskautta ja palkkatasoa. Joidenkin työntekijöiden perheet olivat jo onnistuneet hankkimaan oman asunnon, mikä maaseudulla tarkoitti yleensä omakotitaloa. Suurin osa työväestöstä asui kuitenkin vuokra-asunnoissa ja nykymittapuun mukaan hyvin ahtaasti ja alkeellisesti. Perheet olivat suuria. Asunnot olivat pieniä. Ei ollut suihkuja, ei vesijohtoa, ei sisävessaa. Käyttövesi haettiin kärryllä satojen metrien päässä. Vessa oli ulkohuussi takapihalla. Tyypillisessä työväen asunnossa oli pelkästään olohuone ja keittiö. Ja tuollaisissa olosuhteissa saattoi asua jopa kahdeksanlapsinen perhe. No, eivät vuokratkaan kovin korkeat olleet.

Ylempää yhteiskuntaluokkaa edustavat kaverini eivät koskaan puhuneet mistään ”seksiasioista” tai tyttöihin ihastumisesta tai muustakaan aiheeseen millään tavalla liittyvästä. Tätä puolta ei yksinkertaisesti ollut heidän elämässään. Ei puheissa eikä teoissa. He – kuten minäkin – olivat niin häveliäitä, että edes uimahousuja ei kukaan vaihtanut uimareissuilla muiden nähden.

Häveliäisyyteeni liittyen muistan tapauksen, jossa koulun urheilunopettaja määräsi oppilaat tunnin jälkeen suihkuun. Minä ja eräs toinen poika kieltäydyimme. Vaikka yleensä tottelin opettajien käskyjä nöyrästi ja mukisematta, tässä asiassa en antanut periksi. Olin valmis vaikka siihen, että minut erotetaan koulusta. Mikään mahti maailmassa ei olisi saanut minua näyttäytymään alastomana luokkatovereitteni edessä. Opettaja joutui lopulta antamaan periksi.

Työväenluokkataustaiset kaverini olivat toista maata, ja heiltä vähäiset tietoni seksiasioista olivatkin peräisin. Siinä missä ylempään yhteiskuntaluokkaan – vai pitäisikö puhua keskiluokasta – kuuluvat pitivät yksityisyydestään kiinni viimeiseen asti, työväenluokan poikien käytökseen kuului jotain aivan muuta. Tässä poikaporukassa puhuttiin asioista avoimesti. Olihan näiden poikien asuinyhteisössä kymmenittäin eri ikäisiä tyttöjä ja poikia, ja ahtaissa asunnoissa tapahtui kaikenlaista. Monet pojista olivat omin silmin, jos ei muualta niin salaa peiton raosta, nähneet ja kuulleet asioita, joista meillä ”parempien” perheiden pojilla ei ollut aavistustakaan.

Asenne-erot keskiluokan kulttuurin ja työväenluokan kulttuurin välillä näkyivät kaikessa. Työväenluokkaan kuuluvien poikien puheet olivat härskimpiä ja teot rohkeampia. Muistan kuinka eräskin minua vanhempi, tuolloin noin 16 -vuotias poika, esitteli itseään – ei tarvinne sanoa mistä ja missä tilassa – istuessaan alastomana veneen kannella uimahousujen vaihtopuuhissa. Hävetti katsoakin, mutta järkytykseltämme me nuoremmat pojat emme toisaalta saaneet suunnattua silmiämme muuallekaan. Jääkööt tarkemmat yksityiskohdat kertomatta. Mikään tällainen ei olisi tullut kyseeseenkään toisessa kaveripiirissäni.

Edellä mainittu poika oli päätekijänä myös opettamassa meille nuoremmille uutta harrastusta, jollainen ei olisi itselleni tullut mieleenkään. Kyseessä oli uimapukuja vaihtavien tyttöjen salakatselu. Rannassamme kävi kesäisin paljon uimareita, joten katseltavaa riitti. Jos jokaisen katselukerran – ja enhän niitä kaikkia muistakaan – selostaisin, kertomuksesta tulisi pitkä. Säästän kuitenkin lukijat yksityiskohdilta ja kerroin asioista vain pääpiirteittäin.

Salakatselupuuhat jatkuivat useana kesänä, ja vaikka itse sanonkin, olimme mestareita keksimään piilopaikkoja, joista tirkistelimme. Joskus olimme aivan kohteidemme vieressä, eivätkä he huomanneet mitään. Piilouduimme milloin mihinkin. Sellaistakin tapahtui, että jotkut pojista jäivät kiinni, kun naurun tirskahdukset paljastivat heidän piilopaikkansa. Minä sen sijaan säilytin mielenmalttini enkä koskaan paljastunut. Kerrankin olin ainoa, joka jäi katselemaan, muiden poikien paljastuttua ja jouduttua lähtemään paikalta. Pahaa aavistamattomat tytöt eivät arvanneet, että aivan lähellä aitiopaikalla – suuren pahvilaatikon sisällä – piileskelee vielä yksi 12-vuotias poika ja katsoo pienestä reiästä, joka laatikkoon oli tehty. Laatikko oli uuden perämoottorin mukana tullut kuljetuspakkaus. Tapahtumapaikka oli venevaja.

Tuollainen toiminta ei tietenkään ollut hyväksyttävää, mutta kukaan meistä ei tullut ajatelleeksi asiaa tältä kannalta. Eihän pelkkä salaa katsominen mielestämme aiheuttanut kenellekään vahinkoa. Sellainenkin ajatus saattoi tulla joskus mieleemme, että koska tytöt tiesivät vaarasta, eivätkä silti muuttaneet pukeutumispaikkojaan, tirkistelyn kohteena oleminen ei kenties ollutkaan aina niin vastenmielistä. Ehkä nykyisin Lähi-idän miesten ajattelutapa on vähän samanlainen.

Kaikki edellä mainittu tapahtui ennen 15-vuotispäivääni, joten en olisi ollut rikosoikeudellisesti vastuussa toiminnastani, jos joku olisi siitä tehnyt numeron.

Olin 15-vuotias, kun aloin seurustella ensimmäisen kerran tyttöjen kanssa. He olivat kaksi sisarusta, ja ikäeroa heillä oli vähän yli vuosi. Minun syntymäpäiväni osui aika tarkalleen heidän ikäeronsa puoliväliin. Vaikka Anssi Kelan saman niminen laulu ei sovikaan tapaukseen, kuullessani sen, mieleni muistuu joka kerta omat seurustelukokemukseni kahden sisaruksen kanssa. Ensiksi toisen, sitten toisen. Aivan kuten laulussakin.

Kumpikaan seurustelusuhteista ei lisännyt ainakaan oleellisesti tietojani sukupuoliasioista. Ensimmäisen tytön kanssa vaihdoin lähinnä kirjeitä, ja ainoastaan muutaman kerran tapasimme kahdestaan. Yleensä mukana oli muitakin. Kirjeissä vannoimme rakkautta tosillemme, mutta tosipaikan tullen emme päässeet edes suudelman asteelle. Suhteemme intiimeimpiä hetkiä olivat ne, kun istuimme jossakin vierekkäin ja nojasimme toinen toisiamme vasten – täydet talvivaatteet päällä. Tämän verran yritystä lähempään kontaktiin sentään oli. Suhde päättyi, kun tyttökaverini ”löysi toisen”, jonka olin pahaa aavistamatta esitellyt hänelle.

Ei mennyt kauankaan, kun tein jo lähempää tuttavuutta entisen tyttöystäväni pikkusiskon kanssa. Kumpikin tyttö asui naapurissamme, joten tunsin heidät jo ennestään. Olimme olleet muutaman vuoden koulussa samalla luokalla. Jo silloin, kun seurustelin vanhemman sisaren kanssa, olin paljon tekemisissä myös nuoremman kanssa. Kävimme kahdestaan jopa iltakävelyllä, kun satuimme tapaamaan. Kun rakkauden liekki syttyi välillemme, tunsimme siis toisemme jo entuudestaan hyvin.

En tiedä, johtuiko vuodenajan vaihtumisesta talvesta kesäksi vai mistä, mutta yhdessä olomme muistutti jo ”oikeata” seurustelua. Ei ollut enää talvivaatteitakaan riesana. Tässäkään suhteessa – ja ehkä näin oli ikämme huomioiden parastakin – ei kuitenkaan päästy kovin pitkälle ”siinä” mielessä. Sain kuitenkin tilaisuuden tyydyttää uteliaisuuttani, mutta tapahtumapaikan piti tyttöystäväni vaatimuksesta olla pimennetty. Tällainen paikka olikin käytettävissämme – erään vanhan laivan hytti, johon minulla oli avaimet – ja siellä monesti kahden kesken vietimme aikaamme. Hytin sai pimennettyä, mutta ehkä siellä kuitenkin jonkinlainen valon kajastus oli.

Saamani ”seksiopetus” rajoittui alkeiden - kuten rintsikoiden avaamisen – opettelemiseen ja siihen, mitä sen jälkeen yleensä seuraa. Ainostaan yhden ainoan kerran, lähes tunnin kestävän suudelman aikana, pääsin seikkailemaan tutkimusmatkallani aina ”maaliin” asti. Tätä kertaa pidän edelleen – kaiken muun kokemani jälkeenkin - eroottisimpana hetkenä elämässäni. Olinhan sentään vasta 15-vuotias, ja tuossa iässä asiat merkitsevät paljon. Olin monta päivää aivan kuin pyörällä päästäni.

Lähdin seuraavana päivänä vanhempieni kanssa kahdeksi viikoksi ulkomaan matkalle, ja kun palasin, ”huuma” suhteestamme oli jo poistunut. Tyttöystäväni jätti minut kylmästi muutama viikko myöhemmin. Sen jälkeen seurasi vuosikausia jatkunut täydellinen pitäytyminen kaikenlaisesta kanssakäymisestä tyttöjen kanssa. Olin toki tyttöjen seurassa koulussa, mutta yksikään tyttö ei edes katsonut minuun päin ”siinä mielessä”, enkä myöskään koskaan jutellut yhdenkään tytön kanssa. Olin aivan niin kuin minua ei olisi olemassakaan. Mielessäni tietenkin olin ihastunut milloin kehenkin tyttöön.

Nuoruuteni ankeilta ”selibaattivuosilta” minulle jäi ehkä jonkinlainen herkkyys kokea naishenkilöiden viattomatkin lähestymiset aivan kuin ne olisivat kutsuja seurusteluun. Kun opiskeluaikana eräs tyttö tuli puhumaan minulle kirjastossa kysyen jotain asiaa, ihastuin välittömästi häneen. Keskustelimme vielä myöhemminkin muutamaan otteeseen lyhyesti jostakin asiasta. Tyttö hymyili minulle söpösti eikä todennäköisesti voinut kuvitellakaan, mitä minun mielessäni samaan aikaan liikkui. Otin luennolla muistoksi muutaman kuvan hänestä Minox -agenttikameralla, joka oli piilotettu kynäpenaaliini. Isäni oli ostanut kameran ”teollisuusvakoiluun”, eikä hän kuitenkaan käyttänyt sitä.

Muutama vuosi myöhemmin pyrin erääseen virkaan eräässä kunnassa. Hakemukseeni liittyen sain postissa käsin kirjoitetun kirjelappusen, jossa kerrottiin, missä ja milloin työpaikkahaastattelu on. Kirjeen oli allekirjoittanut kunnassa työskentelevä naishenkilö pelkällä etunimellään. Näin henkilökohtainen ele sai tietenkin aikaan ”ihastumisreaktion”, vaikka tässä tapauksessa kyse oli sentään pelkästään ”viattomasta” sekundääri-ihastumisesta tai virtuaali-ihastumisesta. Joka tapauksessa ihailin tietyissä rajoissa tätä naishenkilöä vuosien ajan. Kun myöhemmin tein ohjelmaa paikallisradioon, soitin kahden tunnin ajan peräkkäin levyjä, joissa kaikissa tavalla tai toisella mainittiin tämän henkilön etunimi. Olin jostakin saanut mieleeni ajatuksen, että hän ehkä kuuntelee. Alkoi itseänikin hirvittää, että entäpä jos hän tai joku muu tajuaa, mistä on kyse. Kyseinen kirjelappu on muuten vieläkin tallessa. Löysin sen jokin aika sitten tavaroistani. Ja edellä mainittu nainen on yksi Facebook -kavereistani. En ole tehnyt itse ainoatakaan kaveripyyntöä, joten kaikki ovat tulleet omasta aloitteestaan, niin hänkin. Hän on nykyisin sanomalehden toimittaja.

Tyttöystäväni oli siis jättänyt minut, joten käytännön oppitunti rakkauden salaisuuksissa oli ohi. Kovin paljon uutta en ollut oppinut, vaikka tietynlaisia kokemuksia olikin kertynyt. Lisäopetusta oli hankittava muualta. Ja sitä saimme elokuvista. Ja se, mitä näimme, oli yllätys. Kirjoitan monikossa, koska kävin katsomassa elokuvan erään kaverini kanssa, ja kun elokuvan jälkeen häveliäästi keskustelimme näkemästämme, hänkin paljasti, ettei hän ollut tiennyt kaikkea. Asioiden perimmäinen olemus oli siis yllätys myös hänelle.

Kertomus venähti taas tarpeettoman pitkäksi ja karkasi tavalliseen tapaan sivupoluillekin. Jatkan taas myöhemmin. Seuraava osa lienee jo viimeinen. Tätä kirjoittaessani siitä ei ole valmiina vielä sanaakaan. On ainoastaan ajatus mielessäni, miten jatkan tästä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Anemone - ke 13.04.2016, 23:58:22
Ei jumalauta, tätä Kopekin jatkista. Mikä suspense!!! Ihan Nobel-tasoa.

"Kamera teollisuusvakoiluuun"  ;D  ;D  ;D

Ja "käsin kirjoitettu kirjelappunen". Tää on kirjallisuutta, saatana!
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - to 14.04.2016, 09:36:50
Kopek ihmettelee, että jossain kulttuureissa silmiin katsominen on kutsu seksiin, kun hän itse jää vuosikymmeniksi vellomaan siihen, että joku naisvirkailija on puhutellut häntä kirjeessä etunimellä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 14.04.2016, 10:00:19
Mitähän sinä täältä oikeastaan haet, kun keskusteleminen mielipiteistä ei siis sitä ainakaan ole? Ikävä kyllä kuitenkin taitaa olla  niin, että vaikka sinua ei kiinnosta paskan vertaa, me, joiden mielipiteet ei kiinnosta, emme lakkaa niitä kirjoittelemasta. Ottaen kantaa myös sinun mielipiteisiisi.

Juhalle itkemään mars, jos tätä et kestä.


T: Xante
Päin vastoin, osalle teistähän näytti olevan tämmöisessäkin (Sairaassa) tilanteessa täysin sietämätön ajatus, että mies ryhtyy käymään huorissa. Että itke sinäkin nyt vain niin paljon kuin lystäät, minusta miehen päätös oli täysin oikein - ja oikeutettua. Parisuhteiden abstraktiotasot ja ideaalitilanteet ovat toinen juttu; tämmöistäkin se elävä elämä nyt vain joskus on, ja turha sitä on jeesustella.

Opettele lukemaan, sinä oman elämäsi jeesus. En moittinut huorissa käyntiä, vaan sitä, että miehellä ei munaa (hah) vaimolleen suoraan kertoa kertoa käyvänsä huorissa - tai kertoa yhtään mitään.

Taisi "mies" olla kaltaisesi nössö, ilmankos osasit hyvän neuvon antaa, neuvoit, kuten tekisit itse, samassa tilanteessa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - to 14.04.2016, 10:08:41
Kopek ihmettelee, että jossain kulttuureissa silmiin katsominen on kutsu seksiin, kun hän itse jää vuosikymmeniksi vellomaan siihen, että joku naisvirkailija on puhutellut häntä kirjeessä etunimellä.

Kun kirjoitin "selibaattivuosistani" ja niistä kenties johtuneesta herkkyydestä kokea ihastumisen tunteita melko pienienkin signaalien seurauksena, mieleeni tulivat muslimiehet ja heidän "herkkyytensä" toimia niin kuin he toimivat, kun signaalit ovat sopivia. Hyökkäähän nälkäinen kalakin syöttiin kiinni heti, kun vedenpinta vähänkin värähtää. Kylläinen kala sen sijaan ui laiskasti paikalle ja katsoo, kannattaako haukata. Ehkä kyse on vähän samasta asiasta. Tai ehkä ei ole. En osaa sanoa.

Eikö ole kuitenkin eri asia kokea lievää etäistä ihastumista kuin hyökätä jonkun kimppuun ja raiskata hänet? Jälkimmäisessä tapauksessa taustalla lienee muitakin syitä kuin pelkkä naiselta saatu tahaton signaali. Jos hame ja lyhythihainen pusero tulkitaan sanoiksi "raiskaa minut", kulttuurien välistä sanakirjaa olisi ehkä syytä päivittää.

Aikoinaan kielikoulussa Englannissa harjoittelimme erilaisia sanontoja, joissa pyydetään tai kysytään jotain eri kohteliaisuusasteilla - eli minkä tyyppinen pyyntö sopii mihinkin tilanteeseen. Harjoittelutilanteessa ranskalainen nuori mies sanoi leikillään vieressään olevalle thaimaalaiselle tytölle "Will you marry me?", josta thaimaalainen tyttö meni täysin pois tolaltaan ja alkoi itkeä. Opettajalla oli iso työ saada hänet rauhoittumaan ja ymmärtämään, että Euroopassa voidaan sanoa leikkimielellä tämänkin tyyppisiä asioita, joten ei niistä pidä välittää. En tunne thaimaalaista kulttuuria, mutta tuon esimerkin valossa voisin kuvitella, että siihen ei kuulu kosiminen muuten kuin tositarkoituksella. Ehkä tyttö ei ole enää sen jälkeen "koskematon". Tai voihan olla, että edellä mainittu tyttö alkoi itkeä omista henkilökohtaisista syistään.

Luulisin, että ymmärrän ainakin jossakin määrin sen, että eri kulttuureissa erilaisilla asioilla on erilainen painoarvo. Toisaalta uskon myös, että ei kenenkään tarvitse olla kulttuurinsa vanki, vaikka joistakin käsityksistä irti pyristeleminen voikin olla vaikeaa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - to 14.04.2016, 10:22:28
Ei jumalauta, tätä Kopekin jatkista. Mikä suspense!!! Ihan Nobel-tasoa.

"Kamera teollisuusvakoiluuun"  ;D  ;D  ;D

Ja "käsin kirjoitettu kirjelappunen". Tää on kirjallisuutta, saatana!

Anemonella on hyvä huumorintaju.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - to 14.04.2016, 10:31:46
Kun kirjoitin "selibaattivuosistani" ja niistä kenties johtuneesta herkkyydestä kokea ihastumisen tunteita melko pienienkin signaalien seurauksena, mieleeni tulivat muslimiehet...

Ne tulevatkin sinulle usein mieleen. Johtuisiko selibaattivuosistasi, en tiedä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - to 14.04.2016, 13:24:12
Odotusten yhteensopiminen tietenkin on se haaste. Juha joskus kirjoitti parisuhteen odotuksista ja niiden täyttymättönyydestä.

Ongelma on vaikea, koska odotukset elävät ja muuttuvat koko ajan. Pääsääntöisesti odotuksia pitäisi kyetä ajan mittaan laskemaan koska parisuhde alun symbioosivaiheen jälkeen on tavallaan sarja luopumisia yhteisestä.

Parisuhteeseen ryhtyessään on vaikea tietää, mitä siltä odottaa 10, 20 tai 50 vuoden kuluttua.

Itse en kuvaisi suhteen kehittymistä luopumiseksi, koska mielestäni se muuttuu enneminkin paremmaksi kuin jotenkin laimeaksi. Erityisesti siksi, että toinen minusta ajan myötä on yhä enemmän vain bonusta kuin niinkään odotusten ja vaatimusten kohde. Symbioosiin kenenkään kanssa en haluaisi suin surminkaan. Ajatuskin ahdistaa, että pitäis aloittaa jonkun kanssa ihan alusta. Äärimmäisen rasittava ajatus.

Itse en tainnut kyllä koskaan ajatella, mitä parisuhteeltani haluaisin vuosien kuluttua. Mulle on aina riittänyt se, mitä haluan juuri tällä hetkellä. Muutokseen voi sopeutua sitten, kun se tulee. Ei siihen tarvitse etukäteen varautua.

Puolisohan se joutuu sopeutumaan niihin muuttuneisiin odotuksiisi etkä sinä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - to 14.04.2016, 13:26:04
Mitähän sinä täältä oikeastaan haet, kun keskusteleminen mielipiteistä ei siis sitä ainakaan ole? Ikävä kyllä kuitenkin taitaa olla  niin, että vaikka sinua ei kiinnosta paskan vertaa, me, joiden mielipiteet ei kiinnosta, emme lakkaa niitä kirjoittelemasta. Ottaen kantaa myös sinun mielipiteisiisi.

Juhalle itkemään mars, jos tätä et kestä.


T: Xante
Päin vastoin, osalle teistähän näytti olevan tämmöisessäkin (Sairaassa) tilanteessa täysin sietämätön ajatus, että mies ryhtyy käymään huorissa. Että itke sinäkin nyt vain niin paljon kuin lystäät, minusta miehen päätös oli täysin oikein - ja oikeutettua. Parisuhteiden abstraktiotasot ja ideaalitilanteet ovat toinen juttu; tämmöistäkin se elävä elämä nyt vain joskus on, ja turha sitä on jeesustella.

Pah. Sitä ei kritisoitu, vaan sitä, että se tehtiin salaa puolisolta. Toki ymmärrettävää, vaan ei silti hyväksyttävää. Lisäksi oltiin vähän sillä kannalla, että voiko tuota tarinan tilannetta oikeastaan enää kutsua olemassaolevaksi parisuhteeksi ollenkaan. Jos molemmat tekee toisesta välittämättä ihan omat ratkaisunsa. Avioliitto saattaa olla nimellisesti voimassa, mutta monen mittapuulla parisuhde on kyllä jo kuopattu. Eikä kukaan ole jeesustellut. Kunhan vain päätit jo etukäteen, että kyllä me varmaan ryhdytään kauhistelemaan. Niinpä syytät meitä siitä, vaikka ei kukaan erityisesti huorissa käymisestä ollut moksiskaan. Ainoastaan tarinassasi ilmenee, etyei se maksullisiin palveluihin tutvautunut mies tinnut itsekään olla niin varma asiansa oikeutuksest, jos se salassa piti pitää. Ihmiset harvemmin haluaa visusti salata tekoja, jotka kaikesta sydämestään tuntevat oikeiksi ja oikeutetuiksi.

Tuskin kukaan täysijärkinen ihminen kertoo puolisolleen käyvänsä huorissa.

Vain Jatkumolla kukaan voi edes esittää mitään noin älytöntä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - to 14.04.2016, 15:27:20
Ulkomaalaisilla miehillä on luontainen oikeus lääppiä ja käpälöidä suomalaisia naisia, mutta jos suomalainen mies ei saa vaimoltaan seksiä 20 vuoteen, niin tärkeintä koko asiassa olisi varmaan että ko. mies tekee kirjallisen anomuksen vaimolleen jossa pyytää että saanko sitten edes käydä vieraissa, kun sinä et halua sänkyyn kanssani.

Tässä asiassa en kyllä ihmettele jos jotkut suomalaiset miehet alkavat pikkaisen katkeroitumaan.

***

Kiirettä pukkaa enkä ole ehtinyt edes vilkaista Kopekin juttuja, mutta sitten kun on aikaa...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: pimpelis pompelis - to 14.04.2016, 15:31:14

Tuskin kukaan täysijärkinen ihminen kertoo puolisolleen käyvänsä huorissa.

Vain Jatkumolla kukaan voi edes esittää mitään noin älytöntä.

Jatkumolla jää täysjärkistä esittävä heti kiinni.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - to 14.04.2016, 16:01:58
Odotusten yhteensopiminen tietenkin on se haaste. Juha joskus kirjoitti parisuhteen odotuksista ja niiden täyttymättönyydestä.

Ongelma on vaikea, koska odotukset elävät ja muuttuvat koko ajan. Pääsääntöisesti odotuksia pitäisi kyetä ajan mittaan laskemaan koska parisuhde alun symbioosivaiheen jälkeen on tavallaan sarja luopumisia yhteisestä.

Parisuhteeseen ryhtyessään on vaikea tietää, mitä siltä odottaa 10, 20 tai 50 vuoden kuluttua.

Itse en kuvaisi suhteen kehittymistä luopumiseksi, koska mielestäni se muuttuu enneminkin paremmaksi kuin jotenkin laimeaksi. Erityisesti siksi, että toinen minusta ajan myötä on yhä enemmän vain bonusta kuin niinkään odotusten ja vaatimusten kohde. Symbioosiin kenenkään kanssa en haluaisi suin surminkaan. Ajatuskin ahdistaa, että pitäis aloittaa jonkun kanssa ihan alusta. Äärimmäisen rasittava ajatus.

Itse en tainnut kyllä koskaan ajatella, mitä parisuhteeltani haluaisin vuosien kuluttua. Mulle on aina riittänyt se, mitä haluan juuri tällä hetkellä. Muutokseen voi sopeutua sitten, kun se tulee. Ei siihen tarvitse etukäteen varautua.

Puolisohan se joutuu sopeutumaan niihin muuttuneisiin odotuksiisi etkä sinä.

Luuletkos, että meidän parisuhteessa vain minä muutun? Vai ajattelitko, että meidän pariauhteessa vain minulla on puoliso, mutta sillä puolisollani ei?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - to 14.04.2016, 16:03:07
Mitähän sinä täältä oikeastaan haet, kun keskusteleminen mielipiteistä ei siis sitä ainakaan ole? Ikävä kyllä kuitenkin taitaa olla  niin, että vaikka sinua ei kiinnosta paskan vertaa, me, joiden mielipiteet ei kiinnosta, emme lakkaa niitä kirjoittelemasta. Ottaen kantaa myös sinun mielipiteisiisi.

Juhalle itkemään mars, jos tätä et kestä.


T: Xante
Päin vastoin, osalle teistähän näytti olevan tämmöisessäkin (Sairaassa) tilanteessa täysin sietämätön ajatus, että mies ryhtyy käymään huorissa. Että itke sinäkin nyt vain niin paljon kuin lystäät, minusta miehen päätös oli täysin oikein - ja oikeutettua. Parisuhteiden abstraktiotasot ja ideaalitilanteet ovat toinen juttu; tämmöistäkin se elävä elämä nyt vain joskus on, ja turha sitä on jeesustella.

Pah. Sitä ei kritisoitu, vaan sitä, että se tehtiin salaa puolisolta. Toki ymmärrettävää, vaan ei silti hyväksyttävää. Lisäksi oltiin vähän sillä kannalla, että voiko tuota tarinan tilannetta oikeastaan enää kutsua olemassaolevaksi parisuhteeksi ollenkaan. Jos molemmat tekee toisesta välittämättä ihan omat ratkaisunsa. Avioliitto saattaa olla nimellisesti voimassa, mutta monen mittapuulla parisuhde on kyllä jo kuopattu. Eikä kukaan ole jeesustellut. Kunhan vain päätit jo etukäteen, että kyllä me varmaan ryhdytään kauhistelemaan. Niinpä syytät meitä siitä, vaikka ei kukaan erityisesti huorissa käymisestä ollut moksiskaan. Ainoastaan tarinassasi ilmenee, etyei se maksullisiin palveluihin tutvautunut mies tinnut itsekään olla niin varma asiansa oikeutuksest, jos se salassa piti pitää. Ihmiset harvemmin haluaa visusti salata tekoja, jotka kaikesta sydämestään tuntevat oikeiksi ja oikeutetuiksi.

Tuskin kukaan täysijärkinen ihminen kertoo puolisolleen käyvänsä huorissa.

Vain Jatkumolla kukaan voi edes esittää mitään noin älytöntä.

Aa. Se siis ei ollutkaan täysin oikeutettua? Vai miksei sen kertominen ole täysjärkistä?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Mjulkku - to 14.04.2016, 16:07:39
Ei voi mitään, mutta väkisinkin tulee sellainen ajatus mieleen, ettei kaikilla tähän, ja erääseen toiseen ketjuun kirjoittajilla ole ihan kaikki muumit laaks kunnossa omassa seksielämässä!?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - to 14.04.2016, 16:14:29
Mitähän sinä täältä oikeastaan haet, kun keskusteleminen mielipiteistä ei siis sitä ainakaan ole? Ikävä kyllä kuitenkin taitaa olla  niin, että vaikka sinua ei kiinnosta paskan vertaa, me, joiden mielipiteet ei kiinnosta, emme lakkaa niitä kirjoittelemasta. Ottaen kantaa myös sinun mielipiteisiisi.

Juhalle itkemään mars, jos tätä et kestä.


T: Xante
Päin vastoin, osalle teistähän näytti olevan tämmöisessäkin (Sairaassa) tilanteessa täysin sietämätön ajatus, että mies ryhtyy käymään huorissa. Että itke sinäkin nyt vain niin paljon kuin lystäät, minusta miehen päätös oli täysin oikein - ja oikeutettua. Parisuhteiden abstraktiotasot ja ideaalitilanteet ovat toinen juttu; tämmöistäkin se elävä elämä nyt vain joskus on, ja turha sitä on jeesustella.

Pah. Sitä ei kritisoitu, vaan sitä, että se tehtiin salaa puolisolta. Toki ymmärrettävää, vaan ei silti hyväksyttävää. Lisäksi oltiin vähän sillä kannalla, että voiko tuota tarinan tilannetta oikeastaan enää kutsua olemassaolevaksi parisuhteeksi ollenkaan. Jos molemmat tekee toisesta välittämättä ihan omat ratkaisunsa. Avioliitto saattaa olla nimellisesti voimassa, mutta monen mittapuulla parisuhde on kyllä jo kuopattu. Eikä kukaan ole jeesustellut. Kunhan vain päätit jo etukäteen, että kyllä me varmaan ryhdytään kauhistelemaan. Niinpä syytät meitä siitä, vaikka ei kukaan erityisesti huorissa käymisestä ollut moksiskaan. Ainoastaan tarinassasi ilmenee, etyei se maksullisiin palveluihin tutvautunut mies tinnut itsekään olla niin varma asiansa oikeutuksest, jos se salassa piti pitää. Ihmiset harvemmin haluaa visusti salata tekoja, jotka kaikesta sydämestään tuntevat oikeiksi ja oikeutetuiksi.

Tuskin kukaan täysijärkinen ihminen kertoo puolisolleen käyvänsä huorissa.

Vain Jatkumolla kukaan voi edes esittää mitään noin älytöntä.

Aa. Se siis ei ollutkaan täysin oikeutettua? Vai miksei sen kertominen ole täysjärkistä?

Koska se on yhtä järkevää kuin että kulkisin soittelemassa ovikelloja ja kertoisin ovien avaajille, että munani kutisevat. Ihan oikeutetusti ne kutisevat, mutta mitä helvettiä kukaan sillä tiedolla tekee?

Edes Rampsi ei ole esittänyt mitään näin totaalisen typerää kuin sinä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - to 14.04.2016, 16:28:02
Mitähän sinä täältä oikeastaan haet, kun keskusteleminen mielipiteistä ei siis sitä ainakaan ole? Ikävä kyllä kuitenkin taitaa olla  niin, että vaikka sinua ei kiinnosta paskan vertaa, me, joiden mielipiteet ei kiinnosta, emme lakkaa niitä kirjoittelemasta. Ottaen kantaa myös sinun mielipiteisiisi.

Juhalle itkemään mars, jos tätä et kestä.


T: Xante
Päin vastoin, osalle teistähän näytti olevan tämmöisessäkin (Sairaassa) tilanteessa täysin sietämätön ajatus, että mies ryhtyy käymään huorissa. Että itke sinäkin nyt vain niin paljon kuin lystäät, minusta miehen päätös oli täysin oikein - ja oikeutettua. Parisuhteiden abstraktiotasot ja ideaalitilanteet ovat toinen juttu; tämmöistäkin se elävä elämä nyt vain joskus on, ja turha sitä on jeesustella.

Pah. Sitä ei kritisoitu, vaan sitä, että se tehtiin salaa puolisolta. Toki ymmärrettävää, vaan ei silti hyväksyttävää. Lisäksi oltiin vähän sillä kannalla, että voiko tuota tarinan tilannetta oikeastaan enää kutsua olemassaolevaksi parisuhteeksi ollenkaan. Jos molemmat tekee toisesta välittämättä ihan omat ratkaisunsa. Avioliitto saattaa olla nimellisesti voimassa, mutta monen mittapuulla parisuhde on kyllä jo kuopattu. Eikä kukaan ole jeesustellut. Kunhan vain päätit jo etukäteen, että kyllä me varmaan ryhdytään kauhistelemaan. Niinpä syytät meitä siitä, vaikka ei kukaan erityisesti huorissa käymisestä ollut moksiskaan. Ainoastaan tarinassasi ilmenee, etyei se maksullisiin palveluihin tutvautunut mies tinnut itsekään olla niin varma asiansa oikeutuksest, jos se salassa piti pitää. Ihmiset harvemmin haluaa visusti salata tekoja, jotka kaikesta sydämestään tuntevat oikeiksi ja oikeutetuiksi.

Tuskin kukaan täysijärkinen ihminen kertoo puolisolleen käyvänsä huorissa.

Vain Jatkumolla kukaan voi edes esittää mitään noin älytöntä.

Aa. Se siis ei ollutkaan täysin oikeutettua? Vai miksei sen kertominen ole täysjärkistä?

Koska se on yhtä järkevää kuin että kulkisin soittelemassa ovikelloja ja kertoisin ovien avaajille, että munani kutisevat. Ihan oikeutetusti ne kutisevat, mutta mitä helvettiä kukaan sillä tiedolla tekee?

Edes Rampsi ei ole esittänyt mitään näin totaalisen typerää kuin sinä.

Sulla ei olekaan parisuhdetta kaikkein niiden kanssa, joilla on ovikello. Sen sijaan puolison kanssa käsittääkseni on ainakin ollut oletus sellaisesta. Ihanko tosissasi haluat nyt väittää, ettei sun seksielämä ole millään tavalla puolisollesi kuuluva asia? Oletko myös tehnyt tämän puolisollesi selväksi vai päätitkö asian ihan vaivihkaa? Sekin olisi toki mahdollinen tapa sopia asiasta, että tosiaan on puhuttu yhdessä, ettei meidän avioliitossa sitten ei toiselle kuulu pätkääkään, kenen kanssa puoliso harrastaa seksiä. Olen kuullut, että tällaisia ns. avoimia liittoja myös joillakin on. Mikäs siinä. Kyse on vain siitä, että ehkäpä tämä kuitenkin on jotakin yhdessä päätettävää, ei vain oma asia. Tai näin ainakin aika moni luultavasti ajattelee - vaikkapa siitä päätellen, että moni ero tulee ns. syrjähypyn seurauksena. Joku osapuoli siis ei sittenkään ajatellut, että seksihommat on puolison oma asia, joka ei vaimolle / miehelle kuulu.

Sitten sekin kieltämättä on syy haluta tietää, että kyllähän huorissa käyminen nostaa riskiä seksitaudeista. Vaikka kortsuakin käyttäis. Jos puolisot kuitenkin ehkä yhdessäkin joskus seksiä harrastaa, niin olis ihan reilua kertoa siihen mahdollisesti liittyvät riskit. Ainakin reilumpaa kuin kertoa vasta sitten, kun jo on tartuttanut taudin. (Toki tämä pointti ei koske Rentun tarinaa, jos seksielämä sen pariskunnalla oli loppunut.)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - to 14.04.2016, 16:40:24
Rentun pariskunnalla oli seksielämä loppunut 20 vuotta sitten, joten on selvää, ettei miehen mahdollinen seksielämä kuulu tippaakaan sen enempää vaimolle kuin kenellekään muullekaan. Muutenkin toisen seksielämä kuuluu puolisolle vain kun sillä on merkitystä vai oletatko ihmisten raportoivat vaikka jokaisesta pornon katselusta?

Huorissa käyminen on luonteeltaan sellaista, ettei täysissä sielun voimissa oleva sitä tapaa huutele puolisolleen. Jos et sitä ymmärrä, niin olet ihmissuhdeasioissa ihan pihalla.

Maksullisten kanssa sitä kortsua jokainen järkevä ihminen käyttää ja lähes aina on pakko käyttää.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - to 14.04.2016, 17:20:22
Rentun pariskunnalla oli seksielämä loppunut 20 vuotta sitten, joten on selvää, ettei miehen mahdollinen seksielämä kuulu tippaakaan sen enempää vaimolle kuin kenellekään muullekaan.

Socru on jäljillä. Miehen seksielämä ei kuulu kuin sille, jonka kanssa mies harrastaa seksiä. Hyvä meininki!
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - to 14.04.2016, 17:30:52
Lainaus käyttäjältä: socrates link=topic=1124.msg69474#msg69474 date=1460641224
.... miehen mahdollinen seksielämä kuulu tippaakaan sen enempää vaimolle kuin kenellekään muullekaan.[/quote

Miehen seksielämä ei kuulu kuin sille, jonka kanssa mies harrastaa seksiä. Hyvä meininki!

Niin muslimimiehellähän on mahdollisuus paitsi moneen vaimoon, niin lisäksi solmia tarpeen mukaan myös esim. tunnin tai puoli kestäviä pika-avioliittoja. Instant islam.

VA.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 14.04.2016, 17:46:08
Mitähän sinä täältä oikeastaan haet, kun keskusteleminen mielipiteistä ei siis sitä ainakaan ole? Ikävä kyllä kuitenkin taitaa olla  niin, että vaikka sinua ei kiinnosta paskan vertaa, me, joiden mielipiteet ei kiinnosta, emme lakkaa niitä kirjoittelemasta. Ottaen kantaa myös sinun mielipiteisiisi.

Juhalle itkemään mars, jos tätä et kestä.


T: Xante
Päin vastoin, osalle teistähän näytti olevan tämmöisessäkin (Sairaassa) tilanteessa täysin sietämätön ajatus, että mies ryhtyy käymään huorissa. Että itke sinäkin nyt vain niin paljon kuin lystäät, minusta miehen päätös oli täysin oikein - ja oikeutettua. Parisuhteiden abstraktiotasot ja ideaalitilanteet ovat toinen juttu; tämmöistäkin se elävä elämä nyt vain joskus on, ja turha sitä on jeesustella.

Pah. Sitä ei kritisoitu, vaan sitä, että se tehtiin salaa puolisolta. Toki ymmärrettävää, vaan ei silti hyväksyttävää. Lisäksi oltiin vähän sillä kannalla, että voiko tuota tarinan tilannetta oikeastaan enää kutsua olemassaolevaksi parisuhteeksi ollenkaan. Jos molemmat tekee toisesta välittämättä ihan omat ratkaisunsa. Avioliitto saattaa olla nimellisesti voimassa, mutta monen mittapuulla parisuhde on kyllä jo kuopattu. Eikä kukaan ole jeesustellut. Kunhan vain päätit jo etukäteen, että kyllä me varmaan ryhdytään kauhistelemaan. Niinpä syytät meitä siitä, vaikka ei kukaan erityisesti huorissa käymisestä ollut moksiskaan. Ainoastaan tarinassasi ilmenee, etyei se maksullisiin palveluihin tutvautunut mies tinnut itsekään olla niin varma asiansa oikeutuksest, jos se salassa piti pitää. Ihmiset harvemmin haluaa visusti salata tekoja, jotka kaikesta sydämestään tuntevat oikeiksi ja oikeutetuiksi.

Tuskin kukaan täysijärkinen ihminen kertoo puolisolleen käyvänsä huorissa.

Vain Jatkumolla kukaan voi edes esittää mitään noin älytöntä.

Vain Jatkumolla tulee mieleen kenenkään kerskua, että ratkasii aviokriisin parikymppisenä neuvomalla miehen menemään huoriin. Sen myönnän. että siitä jatkunut keskustelu johtui omalta oaslta Juhan oikein diagnosoimasta addiktioista.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - to 14.04.2016, 17:53:17

Huorissa käyminen on luonteeltaan sellaista, ettei täysissä sielun voimissa oleva sitä tapaa huutele puolisolleen. Jos et sitä ymmärrä, niin olet ihmissuhdeasioissa ihan pihalla.


Myönnän, että itselleni olisi ongelma juuri tämä. Mitä huorissa käyminen luonteeltaan on. Olen täysin vapaan huoraamisen kannattaja, mutta sille en voi mitään, että huoran ostaja saa mielessäni leiman, joka kertoo vallankäytön, tms. kannalta asioita, joista en pidä. En siis voisi elää elää ihmisen kanssa, joka maksattaa huvinsa toisen ihmisen ruumiilla, tai jotain sinnepäin.

Joten stana, jos saisinkin tietää eläneeni, maksaneeni lsakuja ja paistaneeni jauhelihapihvejä moiselle ihmiselle.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - to 14.04.2016, 20:02:28
Eniten Rentun jutussa ihmetyttää se, ettei mies ollut aiemmin hoksannut huorien ilmoituksia, vaan Rentun piti valistaa niistä. Kyllähän kaikenlaista päiväkahvien mainostajaa oli jo ennen nettiä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: pimpelis pompelis - to 14.04.2016, 20:20:13
Minua on ihmetyttänyt jutussa se, miten Renttu on päässyt/joutunut asemaan jossa merkittävästi vanhempi mies kuuntelee ja noudattaa hänen näkemystään. Eihän Rentulla ymmärtääkseni ole kokemusta avioliitosta.
Jospa mies tarvitsi rohkaisua ja Renttu lähti kaveriksi?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - to 14.04.2016, 20:30:02
Minua on ihmetyttänyt jutussa se, miten Renttu on päässyt/joutunut asemaan jossa merkittävästi vanhempi mies kuuntelee ja noudattaa hänen näkemystään. Eihän Rentulla ymmärtääkseni ole kokemusta avioliitosta.


Kieltämättä absurdilta kuulostaa tilanne, jossa oman lapsen kaverille avautuisi seksiongelmistaan, ja kaveri auktoriteetin elkein opastaisi oikealle tielle. Vailla kokemusta pitkistä parisuhteista tai avioliitosta.

Mutta kaipa sitä kännissä tapahtuu kaikenlaista.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - to 14.04.2016, 20:31:10
Minua on ihmetyttänyt jutussa se, miten Renttu on päässyt/joutunut asemaan jossa merkittävästi vanhempi mies kuuntelee ja noudattaa hänen näkemystään. Eihän Rentulla ymmärtääkseni ole kokemusta avioliitosta.
Jospa mies tarvitsi rohkaisua ja Renttu lähti kaveriksi?

Minua ei ihmetytä ollenkaan. Joillekin ihmisille tullaan uskoutumaan, kuten Renttu sanoi. Minä olen myös sellainen, ja kaikenlaista on tullut kuultua.

Eikä sukupolvikuilukaan estä tilitystä. Yllättävänkin usein vanhat miehet uskoutuvat nuoremmilleen asioista, joita olisi vaikea kertoa ikätovereilleen.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - to 14.04.2016, 21:22:22
Kopekin tarinassa piirtyy kuva herkästä miehestä joka ei ehkä pärjää "normaalien" ihmisten parissa missä millään ei ole mitään oikeaa, syvempää merkitystä. Itse taidan suhtautua vähän turhautuneesti miehiin joille jää ikiajoiksi joku nainen mieleen kummittelemaan nimenomaan sen takia että en halua itsessäni kokoajan muistaa sitä että olen kumminkin aika tunteellinen ja periaatteessa minulle voi käydä niin että mielikuvituksessani alan liioittelemaan jotain asiaa joka toiselle ihmiselle on yhdentekevä. Parikymppisenä aloin fantasoimaan, kun olin avoimessa liitossa, yhdestä pojasta joka oli ollut ihastunut minuun peruskoulussa. Lopulta kysyin häntä kirjeitse rakastajakseni, ja kun ei vastausta kuulunut, kirjoittelin parikin kirjettä. Lopulta hänen vaimonsa soitti ja sanoi että he eivät pidä siitä että kirjoittelen. En ollut ikimaailmassa osannut kuvitellakaan että sillä pojalla joka oli minuun ihastunut ja johon minä sitten itsekin ihastuin voisi olla vaimo. No totta helvetissä voisi olla ja todennäköisempää aina on että on, kuin että ei ole... Oli muuten ainoa kerta kun sitten yritin juoda itseni umpihumalaan. En onnistunut, ei taida kolmannes lakkalikööripulloa riittää. Nukahdin vain ja herätessä otti päähän yhtä ankarasti kuin aiemminkin.

Kun muutama vuosi myöhemmin vielä ihastuin pariin mieheen, toiseen joka ei halunnut suhdetta ja toiseen joka ei halunnut minua, niin kyllähän siinä harvinaisen selväksi tulee että yksipuolinen ihastuminen on kertakaikkisen perseestä. Enkä halua kokea sitä enää koskaan.

Mutta ei ihastumistaipumuksesta niin vain pääse. Voi kokea vaikkapa sosiaalisen ihastumisen. Koin juuri tänään. Tapasin erään asian tiimoilta yhden nuoremman reippaan naisen, ja olin välittömästi aivan lääpälläni. Vaikutti juuri sellaiselta tytöltä jommoisen haluaisin kaverikseni, jos naiskavereita keräisin. Mutta maailma ei ole sellainen että kun kerran kohtaa jonkun kivan ventovieraan ihmisen, että häneltä voi heti kysyä että alatko kaverikseni. Umpihulluna siinä vain pidettäisiin. Kai se on sitten vaan osattava nauttia siitä hetkestä kun kohtaa kivan ihmisen. Yhdessä rautakaupassa syksyllä kohtasin miehen josta tuli samanlainen fiilis. Olisi ollut "sopivan ikäinenkin" ihan romanttisessakin mielessä, mutta niin kivan näköisenä varmasti varattu, ja sillä hetkellä kuvittelin itsekin alkavani seurustelemaan erään ihmisen kanssa. Kaikkea sitä kuvitteleekin, hah.

***

Minun suurin seksuaalisuuden ongelmani on ollut viime vuodet se että toisaalta koen että minun pitäisi harjoittaa seksiä kun vielä ehdin tai pystyn, kun ei tiedä millainen harppu minusta tulee menopaussin myötä, mutta aina kun ajattelen että hanketta lähtisi tosissaan viemään eteenpäin, tulee tunne: plääh en jaksa. On samanlainen innoton, ponneton, vetämätön ja pätemätön olo kuin kaiken muunkin kanssa elämässäni (kuten esim. fiktion kirjoittamisen). Kaikenlainen vaivannäkö ja ponnistelu ajatuksenakin aiheuttaa suurta vastenmielisyyden tunnetta. Osaltaan asiaan vaikuttaa että olen kokolailla kesänaipa ihminen, eli olisin valoisampaan vuodenaikaan helpommin aktiivinen, mutta nykyään käytän keväästä alkutalveen asti antihistamiinia ja se tekee minut niin väsyneeksi että voisi melkein pystyyn nukahtaa minne tahansa istahtaa tai pysähtyy. Eikä se varmaankaan ole ainoa syy miksi olen väsynyt. Muista syistä en vain keksi että mitä ne olisivat. Kilpirauhashormonit on elämäni varrella mitattu normaaleiksi kahteen kertaan, viime mittauksesta tosin on jo jokunen vuosi.

Silloin tällöin laitan nettiin seksideittisaiteille ilmoituksen mieleisestäni miehestä, mutta saamiini vastauksiin en ikinä jaksa vastata. Tuntuu että pelkkää tusinaa tarjolla. Tämä taas tuntuu pahalta, koska enhän minä voi oikeasti tietää kuinka mielenkiintoisia ja kenties jopa mukavia miekkosia vastaajissa on. Mutta kun "tyhjän saa pyytämättäkin" on ymmärrettävää että nämä poitsut eivät jaksa kokonaista romaania kirjoittaa vastaukseensa, jolloinka se vastaus tapaa jäädä hyvin lyhyeksi ja minua ei jaksa tippaakaan kiinnostaa jos miehestä ei ole muuta tietoa kuin mitat ja se että "olen tulossa [paikkakunta] silloin ja silloin, tavattaisiinko vaikka kahvitellen". Vaikka tiedänkin ettei minulla ole niin vain rahkeita havitella pysyvämpää systeemiä ja tod.näk. 99,99 % miehistä haluaa vain kertakiksautusta, niin silti minua alkaa jo etukäteen jurppia ajatus että sitä pitäisi olla kuin joku helvetin huora että kutsutaan paikalle kun jätkä sattuu olemaan paikkakunnalla. Tällaisia yhteydenottoja tulee nakusaitillakin, oli minulla mitään seuranhakuilmoitusta tai ei.

Väsymykseni kanssa tuntuu häiritsevältä sekin että pitäisi tyydytellä joku mies, jos vain itse haluaa näppärät ja nopeat orkut, eli siis tulla itse tyydyttyneeksi. Minusta ei ole ihan oikein että jos aikoo seksuaalista kanssakäymistä jonkun kanssa, ei välitä/välittäisi hänestä hittojakaan. Ei kai ole ihme että ihmiset irtotouhut ovat yleensä aika tympeitä, koska niitä touhuja harjoitetaan vain oman tyydytyksen vuoksi, ei sen takia että pääsisi olemaan hyvä ja kiva toiselle ihmiselle. Kyllähän jotkut jaksavat lepertää jostain halipulasta (sana jota inhoan oksennukseen asti, koska se on niin korni!) ja korostavat jotain "läheisyyden tarvetta" ja ihmisen ikävää toisen luo. Halaaminen, läheisyys ja toisen ihmisen kaipuu eivät välttämättä ole jotain eritteitä pursuavaa naimisen rytkettä minun mielikuvituksessani, joten ihmettelen miksi ihmiset käyttävät noita sulosanojaan jos haluavat vain paritella. Mutta harvahan kai haluaa VAIN. Mieluiten haluttaisiin enemmän. Ja sen takia että minäkin haluan enemmän, en sitten jaksa ottaa vastaan mitään, enkä antaa mitään itsestäni. Parempi että vaan pihtailee keskenään eikä ala puolinaisesti touhuskelemaan toisen kanssa jos siinä ei voi olla yhtään sydäntä mukana.

Tai jos alkaa ihan vaan seksin vuoksi seksiä harrastamaan, niin sitten pitää olla aikas reipas kiima, ja sellaista minulla ei ole ollut sitten vuoden 2011.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Rampsi - to 14.04.2016, 22:26:38
Sex ongelmanan obn jos esim mies biukkake haluaa epäsiveän miehen perään jolloin esim. Tnimim. Toope Ja mina eoi voi antaa abnteeksi JUMALANPILKKAA'!!!
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 15.04.2016, 10:08:47
Sex ongelmanan obn jos esim mies biukkake haluaa epäsiveän miehen perään jolloin esim. Tnimim. Toope Ja mina eoi voi antaa abnteeksi JUMALANPILKKAA'!!!

Onnittelut! Jumalanpilkka meni ihan oikeinkirjoitetusti. Oot varmaan harjoitellut?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 16.04.2016, 14:16:48
socrates,

 Kyse on siitä miten kertomani hahmottaa. Totta kai hän oli ne huomannut, mutta kun hän ei halunnut käyttää ketään hyväksi.

Sepe, TSS,

Luonteeni ja henkilöhistoriani vuoksi persoonallisuudessani on ominaisuuksia joita ei aivan kaikilta löydy, sopii sitä ihmetellä. Mikäli TSS tunnet esim. jonkin perheterapeutin kysy joskus häneltä vanhoista (Yli 50-vuotiaista) pariskunnista: Joutuuko heitä terapiassa pompottamaan, kuin pieniä lapsia? Kerron jo etukäteen, että saat vastaukseksi tuhautuneen tuhahduksen. :)

Et tiedä parisuhteitteni laadusta ja kestosta mitään. Hilpeää, että mielstäsi pitäisi olla itsekin avioliitossa, ennen kuin niistä tietää tai ymmärtää mitään! Juuri ulkopuolinen, neutraali osapuoli näkee usein jo lyhyessä ajassa, mikä liitossa mättää, jos mättää.

Tässä tapauksessa olet itse jättänyt täysin huomiotta erittäin oleellisen asian, ja saat - parin muun ohella - satapataa miinusta.

Koitin joskus Näkökulmalla perustaa ketjun, jossa miehet olisivat voineet keskustella toisilleen, miehet miehille. Siinä kävi niin, että naiset saapuivat välittömästi kaakattamaan, ja ketju kuoli pystyyn. Sen sijaan, että naisetkin olisivat voineet oppia samalla miehistä jotain uutta, siskot pälättivät ketjun kättelyssä pilalle,  kuin pahaiset kanat. Koska täällä on samoja höpönassuja on turha kuvitella, että niitä keskusteluja syntyisi täälläkään. Case closed.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - la 16.04.2016, 15:56:40
Renttu, niin kuin itsekin tiedät, et ole mikään tavantallaaja. Se hinta siitä on maksettava, että muiden mielestä juttusi kuulostavat välillä absurdeilta. Ei siitä kannata harmistua.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 16.04.2016, 16:15:07
Tuo nyt ei sinänsä ole edes sieltä absurdeimmasta päästä, mutta noin pitkään kestäneenä surullinen tapaus. Omista suhteistani - joista niin vankkumattomalla tiedolla esitit mielipiteitäsi - voin kertoa sen verran, että mukaan mahtuu niitä yli kolme vuotta kestäneitä. Nokkelana nuorena naisena osannet päätellä, mitä tuo tarkoittaa psykologisella tasolla.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Chama - la 16.04.2016, 16:36:34
Minua ei ihmetytä ollenkaan. Joillekin ihmisille tullaan uskoutumaan, kuten Renttu sanoi. Minä olen myös sellainen, ja kaikenlaista on tullut kuultua.

Sama täällä. Minulle tilanne oli joskus hieman alle kaksikymppisenä ja vähän päälle kaksikymppisenä jopa hieman kiusallinen, sillä jotkut ihmiset takertuivat minuun kuin johonkin guruun! Toki tiedän syynkin tähän. Olin elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni virtahepo olohuoneessa -perheessä (ei alkoholiongelma), ja riittävän älykkäänä ja verbaalisesti lahjakkaana lapsena tuntosarveni olivat kehittyneet hyvin herkiksi. Myöhemmin, kun ikää tuli enemmän, pystyin itse annostelemaan ominaisuuteni käyttöä kieltäytymällä esimerkiksi joistakin 'terapiasuhteista'. Tosin muistan vielä nelikymppisenä neuvoneeni naapurin rouvaa eroamaan, jonka aikeen hän sitten toteuttikin.

No, onhan tästä piirteestä tietty ollut todellista hyötyäkin vaikkapa sosiaalityöntekijän duuneissa, joissa tietynlainen henkilökohtainen karisma on plussaa.  :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 16.04.2016, 16:51:48
Sama täällä. Minulle tilanne oli joskus hieman alle kaksikymppisenä ja vähän päälle kaksikymppisenä jopa hieman kiusallinen, sillä jotkut ihmiset takertuivat minuun kuin johonkin guruun! Toki tiedän syynkin tähän. Olin elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni virtahepo olohuoneessa -perheessä (ei alkoholiongelma), ja riittävän älykkäänä ja verbaalisesti lahjakkaana lapsena tuntosarveni olivat kehittyneet hyvin herkiksi. Myöhemmin, kun ikää tuli enemmän, pystyin itse annostelemaan ominaisuuteni käyttöä kieltäytymällä esimerkiksi joistakin 'terapiasuhteista'. Tosin muistan vielä nelikymppisenä neuvoneeni naapurin rouvaa eroamaan, jonka aikeen hän sitten toteuttikin.

No, onhan tästä piirteestä tietty ollut todellista hyötyäkin vaikkapa sosiaalityöntekijän duuneissa, joissa tietynlainen henkilökohtainen karisma on plussaa.  :)
Onkin aika tyypillistä, että tämän tyyppisissä oloissa kasvaville kehittyvät herkät ja ennakoivat tuntosarvet.

Kiistatta huvittaakin, miten niin moni hikipinkotyttö pyrkii opiskelemaan psykologiaa. On elänyt suojatun elämän, sairastunut 14-16-vuotiaana anoreksiaan, toipunut ja saanut samalla päähänsä, että kyllä hänestäkin nyt tulisi hyvä, empaattinen auttaja. Jos sitten vielä sisään päästyäänkään ei tule toisiin ajatuksiin, vaan kliininen psykologia viehkoo, niin todellisuus avautuu aika karuna sen jälkeen. Ala on aivan liian naisvaltainen, samalla valtaosa potilaista ja asiakkaista miehiä - eikä todellakaan saa olla vain naisten päätettävissä, mikä on "normaalia" ja mikä ei. Varsinkaan semmoisen turhankin suojatun elämän eläneen tyttösen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - la 16.04.2016, 19:01:40
Jokainen tietää, mitä se tarkoittaa, ellei nelikymppinen ihminen ole kyennyt solmimaan suhdetta - vaikka on kaikenlainen täydellisyys seksuaalisesti, älyllisesti ja henkisesti - joka kestää pidempään kuin kolme vuotta.

Se tarkoittaa, että tämä ihminen nyt on niin täydellinen, että maailma ei voi koskaan tuottaa ihmistä, jonka kanssa tämän täydellisyyden olisi syytä jäädä pidemmäksi ajaksi kuin parisen vuotta. Jotkut on luotu kulkemaan, joo. Ja arvostelemaan. Niitä muita.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 16.04.2016, 20:29:14
Kiitän urogallusta ja Chamaa komppaamisesta, kun kerran asema on tuttu teillekin. Sossun tädin kantsii kuitenkin muistaa, että eivät ne asiakkaat mielellään niitä asioita kerro, vaan pakosta. Siellä kyllä varmasti kuulee tositarinoita, mutta mukaan mahtuu myös paljon satuja. Silloin ollaan suorassa valtasuhteeessa kuunneltavaan, ja kyse on rahan/etujen saannista tai niiden epäämisestä. Hyväntekeväisyyttä se ei ole.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Chama - la 16.04.2016, 20:48:02
Sossun tädin kantsii kuitenkin muistaa, että eivät ne asiakkaat mielellään niitä asioita kerro, vaan pakosta...

Sulla on kyllä liikkis tapa ohjeistaa minua milloin mistäkin asiasta; yleensä vielä sellaisista jutuista, jotka ovat minulle niin päivänselviä, että en älyä niitä viesteissäni edes mainita. Et sitten ole ajatellut, että pätevillä sosiaalityöntekijöillä on maisteritasoinen peruskoulutus, jossa jokunen bökkeri tentitään koskien näitä asiakas-työntekijä -valtasuhteitakin. Sitä paitsi minun kohdallani sinä tunnut usein unohtavan myös sen, että koska minulla on ikää paljon enemmän kuin sinulla, olen siitäkin syystä ehtinyt kahlata läpi jo monen monta ajatusta ja näkökulmaa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - la 16.04.2016, 20:51:40
Sama täällä. Minulle tilanne oli joskus hieman alle kaksikymppisenä ja vähän päälle kaksikymppisenä jopa hieman kiusallinen, sillä jotkut ihmiset takertuivat minuun kuin johonkin guruun! Toki tiedän syynkin tähän. Olin elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni virtahepo olohuoneessa -perheessä (ei alkoholiongelma), ja riittävän älykkäänä ja verbaalisesti lahjakkaana lapsena tuntosarveni olivat kehittyneet hyvin herkiksi. Myöhemmin, kun ikää tuli enemmän, pystyin itse annostelemaan ominaisuuteni käyttöä kieltäytymällä esimerkiksi joistakin 'terapiasuhteista'. Tosin muistan vielä nelikymppisenä neuvoneeni naapurin rouvaa eroamaan, jonka aikeen hän sitten toteuttikin.

No, onhan tästä piirteestä tietty ollut todellista hyötyäkin vaikkapa sosiaalityöntekijän duuneissa, joissa tietynlainen henkilökohtainen karisma on plussaa.  :)
Onkin aika tyypillistä, että tämän tyyppisissä oloissa kasvaville kehittyvät herkät ja ennakoivat tuntosarvet.

Kiistatta huvittaakin, miten niin moni hikipinkotyttö pyrkii opiskelemaan psykologiaa. On elänyt suojatun elämän, sairastunut 14-16-vuotiaana anoreksiaan, toipunut ja saanut samalla päähänsä, että kyllä hänestäkin nyt tulisi hyvä, empaattinen auttaja. Jos sitten vielä sisään päästyäänkään ei tule toisiin ajatuksiin, vaan kliininen psykologia viehkoo, niin todellisuus avautuu aika karuna sen jälkeen. Ala on aivan liian naisvaltainen, samalla valtaosa potilaista ja asiakkaista miehiä - eikä todellakaan saa olla vain naisten päätettävissä, mikä on "normaalia" ja mikä ei. Varsinkaan semmoisen turhankin suojatun elämän eläneen tyttösen.

Ei kai ne psykologit itse keksi, mikä on normaalia, vaan tukeutuvat tutkittuun tietoon. Sieltähän se "normaali" otetaan. Moni muu voi olla kiinni psykologin persoonasta, mutta ei "normaali".

Jos ihminen on sairastanut anoreksian, ei hän kyllä aivan näköalaton ole psyykkisiin ongelmiin. Itseasiassa hänen psyykkiset ongelmansa ovat olleet niin pahoja, että ne ovat olleet lähellä tappaa hänet. Eihän hyvältä psykologilta voi vaatia sitä, että hänellä pitäisi olla ollut mahdollisimman huono lapsuus ja moninaisia ongelmia. Siitä huolimatta minulla on mielikuva, että psykologista kiinnostuneilla/opiskelevillä helposti on perheteaustassa jotain, mikä aiheuttaa kiinnostuksen. Mistä olet saanut käsityksen, että moni suojatun elämän kasvatti, hikipinkotyttö, juuri on se innokas psykologian opiskelija? Voiko ulkopäin sanoa, kenen elämä on ollut liian "hyvää", ettei kelpaa psykologiksi? - En oikein tavoittanut ajatustasi.

Totta on, että tietynlaisten perhetaustojen omaavista voi tulla erittäin hyviä sosiaalityöntekijöitä, miksei psykologejakin. Mutta toisaalta se, että työssä tulee vastaan omiin ongelmiin viittaavia tapauksia, voi olla todella raskasta. Erityisesti heillä on suurentunut riski empatiauupumukseen.

Niin, joo, itsekin olen sellainen tyyppi, jolle kerrotaan ongelmista ja uskoudutaan. Mutta ei se kyllä karismasta johdu, vaan niistä tuntosarvista varmaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 16.04.2016, 20:53:01
Sulla on kyllä liikkis tapa ohjeistaa minua milloin mistäkin asiasta; yleensä vielä sellaisista jutuista, jotka ovat minulle niin päiväselviä, että en älyä niitä viesteissäni edes mainita. Et sitten ole ajatellut, että pätevillä sosiaalityöntekijöillä on maisteritasoinen peruskoulutus, jossa jokunen bökkeri tentitään koskien näitä asiakas-työntekijä -valtasuhteitakin. Sitä paitsi minun kohdallani sinä tunnut usein unohtavan myös sen, että koska minulla on ikää paljon enemmän kuin sinulla, ja olen siitäkin syystä ehtinyt kahlata läpi jo monen monta ajatusta ja näkökulmaa.
Et sitten itse muistanut, että olen maininnut seukanneenikin joskus sossun tädin kanssa. Hänellä ei ollut mitään illuusioita työstään, joillain muilla niitä saattaa olla. Olen seurustellut myös seksuaaliterapeutin kanssa. Hänkin minua kaiholla muistelee, vaikka on sittemmin naimisissa ja lapsia. :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 16.04.2016, 20:58:39
Sama täällä. Minulle tilanne oli joskus hieman alle kaksikymppisenä ja vähän päälle kaksikymppisenä jopa hieman kiusallinen, sillä jotkut ihmiset takertuivat minuun kuin johonkin guruun! Toki tiedän syynkin tähän. Olin elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni virtahepo olohuoneessa -perheessä (ei alkoholiongelma), ja riittävän älykkäänä ja verbaalisesti lahjakkaana lapsena tuntosarveni olivat kehittyneet hyvin herkiksi. Myöhemmin, kun ikää tuli enemmän, pystyin itse annostelemaan ominaisuuteni käyttöä kieltäytymällä esimerkiksi joistakin 'terapiasuhteista'. Tosin muistan vielä nelikymppisenä neuvoneeni naapurin rouvaa eroamaan, jonka aikeen hän sitten toteuttikin.

No, onhan tästä piirteestä tietty ollut todellista hyötyäkin vaikkapa sosiaalityöntekijän duuneissa, joissa tietynlainen henkilökohtainen karisma on plussaa.  :)
Onkin aika tyypillistä, että tämän tyyppisissä oloissa kasvaville kehittyvät herkät ja ennakoivat tuntosarvet.

Kiistatta huvittaakin, miten niin moni hikipinkotyttö pyrkii opiskelemaan psykologiaa. On elänyt suojatun elämän, sairastunut 14-16-vuotiaana anoreksiaan, toipunut ja saanut samalla päähänsä, että kyllä hänestäkin nyt tulisi hyvä, empaattinen auttaja. Jos sitten vielä sisään päästyäänkään ei tule toisiin ajatuksiin, vaan kliininen psykologia viehkoo, niin todellisuus avautuu aika karuna sen jälkeen. Ala on aivan liian naisvaltainen, samalla valtaosa potilaista ja asiakkaista miehiä - eikä todellakaan saa olla vain naisten päätettävissä, mikä on "normaalia" ja mikä ei. Varsinkaan semmoisen turhankin suojatun elämän eläneen tyttösen.

 Mitä helvettiä ne miehet tekee siellä,psykologin vastaanotolla, jos niillä ei ole minkään vaktakunnan ongelmia eikä vikaa missään?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - la 16.04.2016, 21:00:59
Tuo nyt ei sinänsä ole edes sieltä absurdeimmasta päästä, mutta noin pitkään kestäneenä surullinen tapaus. Omista suhteistani - joista niin vankkumattomalla tiedolla esitit mielipiteitäsi - voin kertoa sen verran, että mukaan mahtuu niitä yli kolme vuotta kestäneitä. Nokkelana nuorena naisena osannet päätellä, mitä tuo tarkoittaa psykologisella tasolla.

Myönnetään, että ei ollut hyvänmaun mukaista ottaa kantaa suhteidesi kestoon, eikä edes kompetensiisi neuvon antajana. Olin ehkä hieman ärsyyntynyt mm. varmuudestasi, että ohjeesi oli oikea. En sano, etteikö se olisi ollut, mutta en sano, että se myöskään oli. Joka tapauksessa, on ärsyttävää, että luullaan tietävän toisen elämästä enemmän kuin tiedetään, ja lankesin siihen itse, joten pahoittelut tästä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 16.04.2016, 21:02:57
Ei kai ne psykologit itse keksi, mikä on normaalia, vaan tukeutuvat tutkittuun tietoon. Sieltähän se "normaali" otetaan. Moni muu voi olla kiinni psykologin persoonasta, mutta ei "normaali".
Jos nyt kumminkin tulisit sieltä ideaalien parista takaisin arjen tasolle? :)

Lainaus käyttäjältä: Tummasilmäsusanna
Totta on, että tietynlaisten perhetaustojen omaavista voi tulla erittäin hyviä sosiaalityöntekijöitä, miksei psykologejakin. Mutta toisaalta se, että työssä tulee vastaan omiin ongelmiin viittaavia tapauksia, voi olla todella raskasta. Erityisesti heillä on suurentunut riski empatiauupumukseen.

Niin, joo, itsekin olen sellainen tyyppi, jolle kerrotaan ongelmista ja uskoudutaan. Mutta ei se kyllä karismasta johdu, vaan niistä tuntosarvista varmaan.
"Miksei psykologejakin". Millähän auktoriteetilla sinä näitä kirjoittelet? Juu, kun "susta tuntuu".

En tiedä psykiatrian (Katsos, kun heistä tulee hyviä psykiatrejakin) perusteoksen uusimmista painoksista, mutta ainakin vanhemmissa painoksissa todetaan aiheesta ihan suoraan: omista, voitoksi käännetyistä kokemuksista on suurtakin hyötyä. Oikeasta luonteenlaadusta yhdistettynä tiettyihin elämänkokemuksiin on sellaista hyötyä, että sellaista ei hankita millään koulutuksella. Ammatti-ihmistenkin taso vaihtelee, ja se voi vaihdella paljonkin. Onneksi näissä asioissa on mahdollista vaihtaa ammatti-ihminen lennosta, jos ei henkilökemia ja osaaminen natsaa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 16.04.2016, 21:04:55
Myönnetään, että ei ollut hyvänmaun mukaista ottaa kantaa suhteidesi kestoon, eikä edes kompetensiisi neuvon antajana. Olin ehkä hieman ärsyyntynyt mm. varmuudestasi, että ohjeesi oli oikea. En sano, etteikö se olisi ollut, mutta en sano, että se myöskään oli. Joka tapauksessa, on ärsyttävää, että luullaan tietävän toisen elämästä enemmän kuin tiedetään, ja lankesin siihen itse, joten pahoittelut tästä.
Okei. Tämä minuakin asiassa huvitti, toivottavasti osaat nauraa myös itsellesi. En minä näitä niin vakavissani ota.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Chama - la 16.04.2016, 21:10:41
Et sitten itse muistanut, että olen maininnut seukanneenikin joskus sossun tädin kanssa. Hänellä ei ollut mitään illuusioita työstään, joillain muilla niitä saattaa olla.

Lapsuusympäristöni muovasi minusta jo varhain armottoman realistin, joten sellainen minä olen ollut aina työssänikin. Sosiaalityöntekijänä minulla ei ole ollut mitään vaikeutta olla yhtä aikaa realisti ja samalla osoittaa myötätuntoa asiakkailleni. Nämä eivät ole toisiaan pois sulkevia vaihtoehtoja.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tummasilmäsusanna - la 16.04.2016, 21:13:16
Ei kai ne psykologit itse keksi, mikä on normaalia, vaan tukeutuvat tutkittuun tietoon. Sieltähän se "normaali" otetaan. Moni muu voi olla kiinni psykologin persoonasta, mutta ei "normaali".
Jos nyt kumminkin tulisit sieltä ideaalien parista takaisin arjen tasolle? :)

Lainaus käyttäjältä: Tummasilmäsusanna
Totta on, että tietynlaisten perhetaustojen omaavista voi tulla erittäin hyviä sosiaalityöntekijöitä, miksei psykologejakin. Mutta toisaalta se, että työssä tulee vastaan omiin ongelmiin viittaavia tapauksia, voi olla todella raskasta. Erityisesti heillä on suurentunut riski empatiauupumukseen.

Niin, joo, itsekin olen sellainen tyyppi, jolle kerrotaan ongelmista ja uskoudutaan. Mutta ei se kyllä karismasta johdu, vaan niistä tuntosarvista varmaan.
"Miksei psykologejakin". Millähän auktoriteetilla sinä näitä kirjoittelet? Juu, kun "susta tuntuu".

En tiedä psykiatrian (Katsos, kun heistä tulee hyviä psykiatrejakin) perusteoksen uusimmista painoksista, mutta ainakin vanhemmissa painoksissa todetaan aiheesta ihan suoraan: omista, voitoksi käännetyistä kokemuksista on suurtakin hyötyä. Oikeasta luonteenlaadusta yhdistettynä tiettyihin elämänkokemuksiin on sellaista hyötyä, että sellaista ei hankita millään koulutuksella. Ammatti-ihmistenkin taso vaihtelee, ja se voi vaihdella paljonkin. Onneksi näissä asioissa on mahdollista vaihtaa ammatti-ihminen lennosta, jos ei henkilökemia ja osaaminen natsaa.

Paino sanoilla "voitoksi käännetyistä kokemuksista". Ihan samaa mieltä olen, ja tätä juuri kirjoitin.

"Miksei psykologejakin" - heitto liittyi siihe, että kun puhe oli niistä sosiaalityöntekijöistä tuossa yhteydessä. Niin tulipa mieleen heittää, että asia on näin myös psykolohejen kohdalla.

Mistäs sinä kompetenssini tosiaan tietäisit.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 16.04.2016, 21:15:43
Et sitten itse muistanut, että olen maininnut seukanneenikin joskus sossun tädin kanssa. Hänellä ei ollut mitään illuusioita työstään, joillain muilla niitä saattaa olla.

Lapsuusympäristöni muovasi minusta jo varhain armottoman realistin, joten sellainen minä olen ollut aina työssänikin. Sosiaalityöntekijänä minulla ei ole ollut mitään vaikeutta olla yhtä aikaa realisti ja samalla osoittaa myötätuntoa asiakkailleni. Nämä eivät ole tosiaan pois sulkevia vaihtoehtoja.

Mutta onahn se aika liikkistä, että Renttu yrittää väittää ymmärtävänsä niin psykologiaa, sosiaalityötä että terapeutin hommaa ihan vain, koska on seukannut alan ihmis kanssa hetkisen. Siinäpä sitä tuleekin kertymää osaamiseen, kun laskee omaksi ansiokseen myös kumppaninsa ja vaikka vanhempiensakin ammattipätevyydet. Määkin on ihan yleisnero, jos ynnäämään ryhdyn.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - la 16.04.2016, 21:16:22
Et sitten itse muistanut, että olen maininnut seukanneenikin joskus sossun tädin kanssa. Hänellä ei ollut mitään illuusioita työstään, joillain muilla niitä saattaa olla.

Lapsuusympäristöni muovasi minusta jo varhain armottoman realistin, joten sellainen minä olen ollut aina työssänikin. Sosiaalityöntekijänä minulla ei ole ollut mitään vaikeutta olla yhtä aikaa realisti ja samalla osoittaa myötätuntoa asiakkailleni. Nämä eivät ole toisiaan pois sulkevia vaihtoehtoja.

...Vaikka osa asiakkaista olisikin ihan kusettajia?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 16.04.2016, 21:19:01
Lapsuusympäristöni muovasi minusta jo varhain armottoman realistin, joten sellainen minä olen ollut aina työssänikin. Sosiaalityöntekijänä minulla ei ole ollut mitään vaikeutta olla yhtä aikaa realisti ja samalla osoittaa myötätuntoa asiakkailleni. Nämä eivät ole tosiaan pois sulkevia vaihtoehtoja.
Ei niiden tarvitsekaan olla. Mutta ylenpalttisesta empaattisuudesta ei ole siinä hommassa pitkällä tähtäimellä muuta, kuin haittaa - niin henkistä kuin taloudellistakin haittaa.

***

Jouko Turkka oli kyllä tavallisen oikeassa kysyessään sarkastisesti Suomen-nuorimpana-koskaan-väitelleeltä filosofi Pekka Himaselta (Väittäri koski Bertrand Russellin uskontokäsitystä), mitä 21-vuotias filosofi Himanen tietää pillusta?

Tuli mieleeni sen vuoksi, että huomasin juuri näytelmän Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa (http://seinajoenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto/rakkaita-pettymyksia-rakkaudessa/) olevan Seinäjoen kaupunginteatterissa vielä tovin, ja tuo päivitetty versio täytyy päästä näkemään. Pääosassa on muuan Turkan oppilaskin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 16.04.2016, 21:20:03
Eipä se sitten mikään ihme ole jos minä en saa munaa mielenkiintoisilta miehiltä, koska pitäisi olla ilmeisesti maisteri ja vaikka mitä pätevää kiinnostaakseen miehiä. Kiinnostan vain niitä mielenkiintoisia miehiä joilla on ongelmia, enkä niitä mielenkiintoisia miehiä joilla toimisi edes genitaalit. Täydellinen ei tarvitse olla tietenkään. Mutta tosiaankin jos vastaan paukkuu helvetisti miehiä joiden otsaläskiin voisi iskeä kyltit "minulla ei seiso", "minulla ei mälli lennä", "minulla on ongelmia kumin kanssa", "olen niin lääpälläni yhteen neitokaiseen että eihän minulle onnistu mikään toisen naisen kanssa, mutta sitä yhtä en voi kuitenkaan saada joten yritän kumminkin muiden kanssa ja vituiksi menee", "olen niin HOMO"... Ja olikohan näitä vielä muita? No varmaan niitä joiden kanssa en sitten edes yrittänyt ekaakaan kertaa. Kuten se joka väitti ettei enää seiso kunnolla kun tunki pippuria terskansa alle.

Tässä kun hoitelin pitkästä aikaa itse itseni kunnolla niin tuli kyllä niin miesvihaavainen olo siihen päätteeksi että oksat pois. Joskus tulee tosi negatiivisia tuntemuksia oman käden oikeuden jälkeen, varmaan sitä tuntee itsensä jotenkin petetyksi. Ja nyt tuli kaikki nuo problem childit mieleen ja meinaa päässä räjähtää. Muuta en tarvitsisi toistaiseksi kuin kivan panomiehen, mutta tuntuu että sanat kiva ja panomies eivät välttämättä mahdu samaan lauseeseen, ja jos ikinä haksahdan epäkivaan kunnansonniin niin perkele tulee jo ruumiita tämän seksuaalihistorian päällepäätteeksi, koska ei jaksa enää jotain uutta negatiivista kokemusta.

 ::)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Chama - la 16.04.2016, 21:23:14
...Vaikka osa asiakkaista olisikin ihan kusettajia?

Katsopas, jos on ominaisuuksiltaan sellainen tyyppi, jolla on hyvin kehittynyt oivalluskyky suhteessa erilaisiin tilanteisiin ja ihmisiin, sitä pystyy melko vaivatta tasapainottelemaan monenlaisten, ristiriitaistenkin pyrkimysten keskellä. Kusettajakin kusettaa aina jostakin syystä. Sitten, kun niihin syihin päästään, päästään tekemään sitä varsinaista sosiaalityötä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 16.04.2016, 21:23:49
Norma,

Olen jossain toisessa ketjussa kirjoittanutkin jo seuraavaan suuntaan, yleisellä tasolla... Että jos tuollaisia miehiä kohtaa säännöllisesti, ja ottaa sitten vielä elämäänsäkin säännöllisesti, niin silloin ainoa todellinen yhdistävä tekijä niiden miesten välillä olet sinä itse.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - la 16.04.2016, 21:24:03
Taas täyden kympin arvoinen viesti Normalta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 16.04.2016, 21:42:16
Norma,

Olen jossain toisessa ketjussa kirjoittanutkin jo seuraavaan suuntaan, yleisellä tasolla... Että jos tuollaisia miehiä kohtaa säännöllisesti, ja ottaa sitten vielä elämäänsäkin säännöllisesti, niin silloin ainoa todellinen yhdistävä tekijä niiden miesten välillä olet sinä itse.

Kyllä minä sen uskon, usko pois vaan.

Tällä lärvillä ja tällä koulutuksella (= ei akateeminen) ei vaan kiinnosta tarpeeksi ketään kiinnostavaa miestä joka olisi myös vapaa. Vaikken edes havittelisi oikeaa suhdetta, niin minua kyllä todella tympisi olla jonkun ukkomiehen varanaisena. Sen verran olen itsetietoinen ihminen että minua alkaisi jurppimaan että minkä takia tuon jätkän pitää saada ihan kaikki. Mikä siitä tekee paremman ihmisen kuin minusta, että sillä on oikeus pyörittää oikein haaremia, enkä minä saa jumalauta parisuhdetta, häh. Ehkä moni nainen selittelee itselleen keski-ikäisenä asiat parhain päin että enhän minä oikeastaan mitään suhdetta enää halua, ja sitten heille on ihan ok horostella naimisissa olevien miesten kanssa. Minun ylpeydelleni se kävisi pahasti.

Ne vapaat miehet jotka ovat halukkaita suhteeseen ovat aina jotain ihme reppanoita joilta sitten löytyy juurikin noita seksuaalisuuden ongelmia, sitä todennäköisemmin mitä älykkäämpi ja mielenkiintoisempi mies on. Ehkä yksinkertaiset miehet ovat niin yksinkertaisia ettei heille tule mitään niin monimutkaista elämässä eteen kuten seksuaalisuuden ongelmat, hah.

Ne vapaat miehet jotka eivät halua suhteeseen mutta joilta saisi seksiä... No, aika usein ne pelottavat minua. Pelkään että tulen rumasti kohdelluksi kun miehen ei millään tavalla tarvitse varmistaa tulevaisuutta kanssani, eli hänen ei tarvitse vaivautua olemaan kiva.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 16.04.2016, 21:45:17
Lapsuusympäristöni muovasi minusta jo varhain armottoman realistin, joten sellainen minä olen ollut aina työssänikin. Sosiaalityöntekijänä minulla ei ole ollut mitään vaikeutta olla yhtä aikaa realisti ja samalla osoittaa myötätuntoa asiakkailleni. Nämä eivät ole tosiaan pois sulkevia vaihtoehtoja.
Ei niiden tarvitsekaan olla. Mutta ylenpalttisesta empaattisuudesta ei ole siinä hommassa pitkällä tähtäimellä muuta, kuin haittaa - niin henkistä kuin taloudellistakin haittaa.

***

Jouko Turkka oli kyllä tavallisen oikeassa kysyessään sarkastisesti Suomen-nuorimpana-koskaan-väitelleeltä filosofi Pekka Himaselta (Väittäri koski Bertrand Russellin uskontokäsitystä), mitä 21-vuotias filosofi Himanen tietää pillusta?

Tuli mieleeni sen vuoksi, että huomasin juuri näytelmän Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa (http://seinajoenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto/rakkaita-pettymyksia-rakkaudessa/) olevan Seinäjoen kaupunginteatterissa vielä tovin, ja tuo päivitetty versio täytyy päästä näkemään. Pääosassa on muuan Turkan oppilaskin.

No jaa. Turkka nyt ei ole mikään erityisen suurien totuuksien haltija, vaikka joskus hyvää teatteria onkin tehnyt. Aika pieleen sen monetkin ennusteet ihmisistä ja heidän kyvyistään on menneet. Joskus 80-luvulla toki olikin Iso Juttu sanoa pillu julkisesti, mutta it's so last season.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - la 16.04.2016, 21:49:32
En erityisemmin ole Pekka Himanen-fani, mutta minusta kyllä kertoo eniten sellaisen aikuisen mielenmaisemasta jotakin, joka aivan asian vierestä alkaa nuorelta ihmiseltä pillukokemuksia tinkamaaan. On nimittäin usealle aikuiselle selvää, että nuori, jolla on filosofismiehen elkeitä, ei ehkä ole ennättänyt pillua sedän tapaan jahdata. Joten täysin turha nolaus, molemmin puolin.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - la 16.04.2016, 21:51:19

No jaa. Turkka nyt ei ole mikään erityisen suurien totuuksien haltija, vaikka joskus hyvää teatteria onkin tehnyt. Aika pieleen sen monetkin ennusteet ihmisistä ja heidän kyvyistään on menneet. Joskus 80-luvulla toki olikin Iso Juttu sanoa pillu julkisesti, mutta it's so last season.

Teki Turkka hyviä kirjojakin. Itse pidin kovastikin Häpeästä ja Aiheista.

Joo taisi olla Aiheet se kirja, missä T. väitti, että olisi täysin mahdotonta julkisesti näyttää miten oikein lihava pariskunta nussii, koska se romuttaisi vallitsevan seksuaalisen vallan tasapainon tjsp. Kiitos kotipornosaittien tiedämme nyt, että Vanha Mulkosilmä oli väärässä...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 16.04.2016, 22:06:24
Tällä lärvillä ja tällä koulutuksella (= ei akateeminen) ei vaan kiinnosta tarpeeksi ketään kiinnostavaa miestä joka olisi myös vapaa. Vaikken edes havittelisi oikeaa suhdetta, niin minua kyllä todella tympisi olla jonkun ukkomiehen varanaisena. Sen verran olen itsetietoinen ihminen että minua alkaisi jurppimaan että minkä takia tuon jätkän pitää saada ihan kaikki. Mikä siitä tekee paremman ihmisen kuin minusta, että sillä on oikeus pyörittää oikein haaremia, enkä minä saa jumalauta parisuhdetta, häh. Ehkä moni nainen selittelee itselleen keski-ikäisenä asiat parhain päin että enhän minä oikeastaan mitään suhdetta enää halua, ja sitten heille on ihan ok horostella naimisissa olevien miesten kanssa. Minun ylpeydelleni se kävisi pahasti.
Ongelmasi (Sitä lainkaan vähättelemättä) on vielä yleisempi miehillä, kuin naisilla: jos miehellä ei ole vähintään vastaavan tasoista koulutusta kuin naisella, niin mies ei kiinnosta naista pätkääkään. Naiset ovat - yleisellä tasolla - liian nirsoja ja sitten itketään, kun kumppania ei muka löydy. En usko oikein siihenkään, etteikö kukaan sinua itseäsi kiinnostava voisi olla kiinnostunut sinusta takaisin. Tämmöisen asian kanssa on hyväkin sisuuntua. En toitottelisi tilanteessa kuitenkaan heti ääneen sitä, että haluaa vakavan suhteen. "All set" -mentaliteetti on helposti luotaantyöntävää ja tilanteiden on parempi edetä syteen tai saveen omalla painollaan, hätäilemällä ei tule kuin... Niin. Totuus kuitenkin on, että me miehet emme lopu kesken.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates
Ne vapaat miehet jotka ovat halukkaita suhteeseen ovat aina jotain ihme reppanoita joilta sitten löytyy juurikin noita seksuaalisuuden ongelmia, sitä todennäköisemmin mitä älykkäämpi ja mielenkiintoisempi mies on. Ehkä yksinkertaiset miehet ovat niin yksinkertaisia ettei heille tule mitään niin monimutkaista elämässä eteen kuten seksuaalisuuden ongelmat, hah.
"Halukkaita suhteeseen" juuri siksi, että ovat reppanoita. Tasapainoinen, omillaan toimeen tuleva mies ei ole ole heti tuosta vaan halukas syvään suhteeseen, ellei ole vähintään syvästi ihastunut, tai suoranaisesti rakastunut. Päätä pahkaa meno ilman, että on ehtinyt edes kunnolla tutustumaan saa kyllä aikaan suhteitakin, mutta on eri asia mikä niiden laatu on, ja kauanko kestävät. Jos kaikki tuntuu etenevän liian nopeasti ja samalla liian hyvältä ollakseen totta, niin  sitä se todennäköisesti sitten onkin. Myöhemmin alkaa näkyäkin merkkejä pirusta ihqun miehen naamion takaa.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates
Ne vapaat miehet jotka eivät halua suhteeseen mutta joilta saisi seksiä... No, aika usein ne pelottavat minua. Pelkään että tulen rumasti kohdelluksi kun miehen ei millään tavalla tarvitse varmistaa tulevaisuutta kanssani, eli hänen ei tarvitse vaivautua olemaan kiva.
Tämä on isompi ongelma suuremmissa kaupungeissa, joissa voi mennä tyylillä fuck&forget. Toista ei tarvitse edes nähdä ikinä yhden yön jutun jälkeen. Pienemmissä paikoissa tilanne on toinen, ja saatanallis-perkeleellinen tylyys ilman mitään syytä on epätodennäköisempää. Teidän siskojen välinen viidakkorumpu kyllä toimii tehokkaammin kuin mikään internet, jos jätkä töppää kunnolla. :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 16.04.2016, 22:08:36
Teki Turkka hyviä kirjojakin. Itse pidin kovastikin Häpeästä ja Aiheista.

Joo taisi olla Aiheet se kirja, missä T. väitti, että olisi täysin mahdotonta julkisesti näyttää miten oikein lihava pariskunta nussii, koska se romuttaisi vallitsevan seksuaalisen vallan tasapainon tjsp. Kiitos kotipornosaittien tiedämme nyt, että Vanha Mulkosilmä oli väärässä...
Minulla on omina molemmat. Jouko Turkkaa ei ole näkynyt julkisuudessa enää vuosiin (Eikä poikaakaan), mutta siihen on hyvät syyt. Niistä ei sen enempää.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - su 17.04.2016, 08:34:19
Teki Turkka hyviä kirjojakin. Itse pidin kovastikin Häpeästä ja Aiheista.

Joo taisi olla Aiheet se kirja, missä T. väitti, että olisi täysin mahdotonta julkisesti näyttää miten oikein lihava pariskunta nussii, koska se romuttaisi vallitsevan seksuaalisen vallan tasapainon tjsp. Kiitos kotipornosaittien tiedämme nyt, että Vanha Mulkosilmä oli väärässä...
Minulla on omina molemmat. Jouko Turkkaa ei ole näkynyt julkisuudessa enää vuosiin (Eikä poikaakaan), mutta siihen on hyvät syyt. Niistä ei sen enempää.

Sillähän ei asiassa ole mitään tekemistä, mitä Turkka tällä hetkellä tekee tai ei tee. Mutta mikään suurien totuuksien paljastaja hän ei kuitenkaan aikoinaankaan ollut. Siitä huolimatta, että halusi sellaisena esiintyä. Hänen laukomissaan "analyyseissä" oli täsmälleen sama heikkous, josta hän niin hanakasti muita syytti eli ne olivat hyvin kapean näkökulman mukaisia tulkintoja. Juuri sellaisia hölmöyksiä kuin että nuoren filosofin voisi jotenkin kyseenalaistaa hänen seksuaalisen kokeneisuutensa vähäisyydellä. Eiköhän filosofisen ajattelun pätevyys todeta ihan vain sen filosofian kautta. Jos ihan tarkkoja ollaan niin Turkan pillukommentti ola vain puhdas argumenttivirhe, jossa hän puutteellisen filosofisen kykynsä ajatteli korvata kyseenalaistamalla henkilön. Sinusta taas kertoo paljonkin se, että viitsit tätä argumenttivirhettä jopa pitkien aikojen kuluttua ihailla.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 17.04.2016, 10:18:13
Tällä lärvillä ja tällä koulutuksella (= ei akateeminen) ei vaan kiinnosta tarpeeksi ketään kiinnostavaa miestä joka olisi myös vapaa. Vaikken edes havittelisi oikeaa suhdetta, niin minua kyllä todella tympisi olla jonkun ukkomiehen varanaisena. Sen verran olen itsetietoinen ihminen että minua alkaisi jurppimaan että minkä takia tuon jätkän pitää saada ihan kaikki. Mikä siitä tekee paremman ihmisen kuin minusta, että sillä on oikeus pyörittää oikein haaremia, enkä minä saa jumalauta parisuhdetta, häh. Ehkä moni nainen selittelee itselleen keski-ikäisenä asiat parhain päin että enhän minä oikeastaan mitään suhdetta enää halua, ja sitten heille on ihan ok horostella naimisissa olevien miesten kanssa. Minun ylpeydelleni se kävisi pahasti.
Ongelmasi (Sitä lainkaan vähättelemättä) on vielä yleisempi miehillä, kuin naisilla: jos miehellä ei ole vähintään vastaavan tasoista koulutusta kuin naisella, niin mies ei kiinnosta naista pätkääkään. Naiset ovat - yleisellä tasolla - liian nirsoja ja sitten itketään, kun kumppania ei muka löydy. En usko oikein siihenkään, etteikö kukaan sinua itseäsi kiinnostava voisi olla kiinnostunut sinusta takaisin. Tämmöisen asian kanssa on hyväkin sisuuntua. En toitottelisi tilanteessa kuitenkaan heti ääneen sitä, että haluaa vakavan suhteen. "All set" -mentaliteetti on helposti luotaantyöntävää ja tilanteiden on parempi edetä syteen tai saveen omalla painollaan, hätäilemällä ei tule kuin... Niin. Totuus kuitenkin on, että me miehet emme lopu kesken.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates
Ne vapaat miehet jotka ovat halukkaita suhteeseen ovat aina jotain ihme reppanoita joilta sitten löytyy juurikin noita seksuaalisuuden ongelmia, sitä todennäköisemmin mitä älykkäämpi ja mielenkiintoisempi mies on. Ehkä yksinkertaiset miehet ovat niin yksinkertaisia ettei heille tule mitään niin monimutkaista elämässä eteen kuten seksuaalisuuden ongelmat, hah.
"Halukkaita suhteeseen" juuri siksi, että ovat reppanoita. Tasapainoinen, omillaan toimeen tuleva mies ei ole ole heti tuosta vaan halukas syvään suhteeseen, ellei ole vähintään syvästi ihastunut, tai suoranaisesti rakastunut. Päätä pahkaa meno ilman, että on ehtinyt edes kunnolla tutustumaan saa kyllä aikaan suhteitakin, mutta on eri asia mikä niiden laatu on, ja kauanko kestävät. Jos kaikki tuntuu etenevän liian nopeasti ja samalla liian hyvältä ollakseen totta, niin  sitä se todennäköisesti sitten onkin. Myöhemmin alkaa näkyäkin merkkejä pirusta ihqun miehen naamion takaa.
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates
Ne vapaat miehet jotka eivät halua suhteeseen mutta joilta saisi seksiä... No, aika usein ne pelottavat minua. Pelkään että tulen rumasti kohdelluksi kun miehen ei millään tavalla tarvitse varmistaa tulevaisuutta kanssani, eli hänen ei tarvitse vaivautua olemaan kiva.
Tämä on isompi ongelma suuremmissa kaupungeissa, joissa voi mennä tyylillä fuck&forget. Toista ei tarvitse edes nähdä ikinä yhden yön jutun jälkeen. Pienemmissä paikoissa tilanne on toinen, ja saatanallis-perkeleellinen tylyys ilman mitään syytä on epätodennäköisempää. Teidän siskojen välinen viidakkorumpu kyllä toimii tehokkaammin kuin mikään internet, jos jätkä töppää kunnolla. :)

Noh, viimeisimmän keissin kohdalla tilanne oli se että mies otti yhteyttä ja minä kiinnostuin hänestä takaisin. Miehen kanssa pystyi puhumaan ihan mistä vaan, ja se mitä tuli seksistä esille oli lähinnä se että hänen täytyy saada päivittäin, mutta ei välttämättä naista. Kuvittelin että kerrankin olisi sekä mielenkiintoinen että mieleinen että myös kykenevä mies. Kyseessä ei minun mielestäni ollut mikään reppana. Enkä oikein edes tykkää siitä että ihan kiva mies pitäisi lokeroida johonkin surkimusosastoon jos ei seksi toimi, mutta kyllä se minulle on helvetin paha takaisku jos ei toimi, kun se on niin moneen kertaan nähty. Eivätkä nämä kaikki ongelmatyypit ole olleet jotain peräkammarin poikia. En tiedä sitten että onko seuraani kaivattu juuri vaikeassa elämäntilanteessa, kun esmes ns. suuri ihastuksenikin oli ollut 4 v selibaatissa kyllästyttyään nymfomaaniin naiseen, ja ehkä se seksuaalisuuden käynnistäminen sen jälkeen oli vähän vaikeaa, kun ei se hänenkään kanssa ollut heti alkuun toimivaa ja hän ruikutti kumista. Minulla kun ei ole miehen elintä (olisikin, semmoinen irrallinen mitä voisi käyttää dildona - ja nyt kaikki kyökkipsykologit kipin kapin määkymään niitä näitä...) niin en voi tietää että kuinka suuri ongelma se kumi loppujen lopuksi on, kun siitä on useampikin rutkuttanut jotain. En minäkään siitä tykkää, mutta en tykkää taudeista enkä tiinehtymisestä. Estrogeenin lopsahtaminen ei oikein näytä häämöttävän vielä ihan lähipiirissä. Pillereistä en pidä ja kun joku viime vuonna niitäkin hätäpäissäni mietin, joku ilmoitti minulle että ei niitä noin vanhalle edes anneta. Koska hedelmällisyys on laskenut ja pitäisi pärjätä ihan ilman mitään! Tsiisus näitä näkemyksiä. Minulla on pari sukulaista jotka ovat saaneet lapsia ikävälillä 40 - 50 v ja ei kiinnosta yhtään ottaa riskejä.

Ei kaikista miehistä voi päätellä noin vain että ei tule seksi toimimaan. En tiedä sitten että olenko jotenkin pelottava jos olen pienen tutustumisen jälkeen avoimesti halukas, enkä naama norsunvitulla pidä sääriä solmussa vaikka väkisin joku kaksitoista tapaamista putkeen. Kyllä minua epäilyttää että olen jotenkin sen oloinen nainen että minun kanssa kokeillaan että voisiko mikään toimia (kuten esim. vasta parissa huorissa käynyt eka eksäni joka sitä homouttaan oli alkanut funtsia, se koe kesti sitten 4 v), mutta ei minua jakseta pitää jonain ykkössortin naisena jonka kanssa voisi ajatella jotain pysyvämpää. Tokaa eksääni lukuunottamatta, joka oli sillä tavalla avoin asioille ettei ollut etukäteen päättänyt päässään että en aloita suhdetta (eikä hänellä ollut mitään seksuaalisuuden jumituksia, vaikka päässä mättikin).

Vaikeahan se on tietysti omaa itseään täysin autenttisesti nähdä ulkopuolisin silmin, mutta väittäisin etten kyllä ala livenä tavatessa veivaamaan että nyt heti seurustelemaan hopi hopi. Enpä oikein usko tuossa viimeisimmässäkään kokemuksessa olleen kyse semmoisesta että miehellä ei seiso koska pelkää että jää nalkkiin eli on pakko olla suhteessa. Hän kuten minäkin ymmärsi ettei sitä voi tietää tutustumisvaiheessa että miten jatko menee, eli kyllähän se tosiaan ihan tutustumista on ja tuntosarvilla tutkailua. Eksieni kanssa aikoinaan "ryntäsin suhteeseen" koska heitäkin huvitti alkaa heti, sen kummemmin pohtimatta. Ja en tullut parikymppisenä ajatelleeksi että siinä olisi jotain outoa jos menee kerran sänkyyn ja sitten alkaa oleen. Nykyään seksi ja seurustelu eivät minulla liity välttämättä yhteen, mutta sitten taas toisaalta kun kumminkin liittyvät, niin eipä tässä paljon paritella kun jää sitä kokemusvajetta pelkkään seksiin tyytymisestä. Ja aina kun alkaa silleen tehdä mieli että jos tyytyisi pelkkään seksiin, niin apatia vaan pahenee ja se siitä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 17.04.2016, 10:21:18
En jaksa tutkia miksi ketjussa puhutaan Jouko Turkasta, mutta olen hänen suhteensa ihmetellyt että mikä hänessä oli niin ihmeellistä että niin moni vain mukisematta taipui siihen pelleilyyn miltä sivusta hivenen seurattuna Turkan koulutus on vaikuttanut. Ja nämä räkä lentää -projektit mitä telkassa oli ja ekan jakson jälkeen ei meidän perheessä enempää seurattu... En yhtään ihmettele että ihmiset repivät ahterinsa niitä nähtyään.

 ;D

Kukakohan se oli jonka jostain juuri taannoin luin sanoneen että uhkasi vetää Turkkaa turpaan kun ei tykännyt tämän työskentelytavoista jonkin projektin puitteissa. Heikki Kinnunen?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - su 17.04.2016, 10:27:21
En tiedä sitten että olenko jotenkin pelottava jos olen pienen tutustumisen jälkeen avoimesti halukas, enkä naama norsunvitulla pidä sääriä solmussa vaikka väkisin joku kaksitoista tapaamista putkeen.

Enpä usko. Eivät miehet yleensä pelkää halukkaita naisia, ja ne jotka pelkäävät eivät ryhdy yhtään mihinkään naisten kanssa.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 17.04.2016, 10:34:29
Jaa-a. Tokan eksäni jätettyä minut ja riideltyään itsensä 4. kerran eroon sen naisen kanssa jonka vuoksi minut jätti eksä alkoi tapailemaan jotain naista jota hän piti hyvin kauniina (en tiedä oliko, tämä on niitä harvoja joiden kuvaa en ole nähnyt). Ko. nainen vaati että pitää hankkia sukupuolitautitestitulos ennen kuin lirahtaa seksiä paljaaltaan. Eksähän oli hankkinut vasektomian ja sen nelinkertaisesti eroamansa naisen kanssa heitä varmaan nauratti se että myös ko. nainen oli hankkinut sterilisaation, joten olipa siinä sitten kaksinkertaista suojaa... Mutta ei taudeilta tietenkään. Enivei, kun kuulin siitä seuraavan naisen vaateesta, pidin sitä äkkiseltään vähän outona. Tähän sitten eksä: "kaikki eivät ole samanlaisia horoperseitä kuin sinä ja N" (N=se nainen jonka vuoksi jätti minut, jolla oli ilmeisesti ollut enemmän partnereita kuin eksälläni, aivan kuten minullakin oli ollut enemmän kuin eksälläni, kun tutustuimme).

Jep jep. Se että olin luottanut mieheen (eksääni) enkä esittänyt mitään vaateita ikinä, kuten vaikka tuollaista testituloslappua, oli mielestäni asia josta olisi pitänyt olla kiitollinen ja hyvillään, kun on nin luottavainen ja rakastava nainen. Ja paskanmarjat, jälkikäteen sitä saakin sitten kuulla olleensa horoperse.

Tämä on yksi niitä syitä joiden takia arvelen että ehkäpä olen sitten ollut liian kiltti, ja pitäisikin olla jotenkin ynseä ja koppava. Mutta tässä iässä se kyllä varmaan karkottaisi kaikki miehet, paitsi jos haluaa painaa jotain 10 v itseään vanhempaa papparaista, jolloin on tietysti varaa vaatia ihan mitä vaan. Tai ainakin nämä taatat itse antoivat moista ymmärtää kun tuputtivat itseään kun olin lähempänä neljää- kuin viittäkymmentä. Luvattiin suurinpiirtein vaikka kuu taivaalta jos vain vastaisin heille nettideiteissä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - su 17.04.2016, 10:44:40
Ko. nainen vaati että pitää hankkia sukupuolitautitestitulos ennen kuin lirahtaa seksiä paljaaltaan. Eksähän oli hankkinut vasektomian ja sen nelinkertaisesti eroamansa naisen kanssa heitä varmaan nauratti se että myös ko. nainen oli hankkinut sterilisaation, joten olipa siinä sitten kaksinkertaista suojaa...

Ei tuollainen vaatimus todellakaan ole harvinainen, ainakaan oman käsitykseni mukaan. Ei silti, ei ole harvinaista suruton paljaalla painaminenkaan.

Ei muuten vasektomia eikä sterilisaatiokaan ole aina 100% varmoja. Kyllä ihmiset osaa sössiä nekin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 17.04.2016, 10:57:52
Tietyn tyypin itsetietoiset naiset varmasti niitä läpysköitä vaativatkin. Kyseinen nainen oli kai erittäin pitkälle koulutettu, ja kyldyyrisyytensä vuoksi oli mm. luopunut televisiostakin. Mietin jo etukäteen että mitähän siitäkin suhteesta tulee kun tiedän miten fiksoitunut eksä on siihen että aina pitää tuijottaa telkkaa samalla kun syö...

Enpä tiedä sitten mikä on oikein ja mikä väärin, mutta mielestäni minä en ole mikään horoperse jos en vaadi joka mieheltä tautitestitulosta. Koska en hässiskele ympäripäissään ja ihan miten sattuu pidän kyllä itseäni tuommoista nimitystä parempana.

Enivei, noita telkkarin vihaajia olen kyllä sittemmin itsekin kohdannut. Mutta he eivät ole olleet niin pitkälle koulutettuja että kaikki aika menee jossain syvämietteisissä pohdiskeluissa muiden oppineiden kanssa, taikka kirjallisuutta tutkiessa. Ovatpahan vain olleet jotain itsepäisiä jääriä, oman sorttisensa filosofian harjoittajia. Itse olen kyllä sen verran juntti että ihan mielelläni katson televisiota - kuitenkin sillä twistillä että tietoisesti etukäteen valkkaan mitä sieltä aion katsoa. Sitten on tietenkin myös näitä tietokoneen tuijottelijoita jotka katsovat että se pikkuruinen ruutu välttää eikä tarvita mitään televisiota olohuoneeseen, mutta minusta tällaiset nörtit ovat jo liian nörttejä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - su 17.04.2016, 11:06:14
Kertoo netissä omat, kumppanien ja kumppanien kumppanien intiimit asiat ja ihmettelee, miksi suhteet ei kestä  :P
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 17.04.2016, 19:39:33
Ihmisenhän pitäisi elää asennettaan todeksi. Minun asenteeni on se että kaikki ihmiset ovat seksuaalisia olentoja, ei siinä ole mitään ihmeellistä ja halut ne on hiirelläkin. Sukupuolijako on täysin keinotekoinen nykypäivänä kun on ehkäisykin keksitty, joten nainen voi naida napsutella siellä täällä siinä missä mieskin. Jos siinä on jollain miehellä jotain kurnuttamista, niin suksikoon mäkeen.

Minusta 80-luvun nuorena tuntui että se asenne jota edustan oli aika yleinen siihen aikaan muutenkin. Eivät ikäiseni tytöt silloin olleet mitään hui kamalaa hih hih hii -typerehtijöitä, vaan heille seksi oli ihan luonnollinen asia. Mitä nyt tietysti AIDSia piti varoa. Voin tietysti kuvitella ja olettaa väärinkin, mutta tuollaisen vaikutelman sain.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - su 17.04.2016, 19:49:36
Voin tietysti kuvitella ja olettaa väärinkin, mutta tuollaisen vaikutelman sain.

Mulla on se käsitys, että kokonaisuutena nykynuoriso nussuttelee vähemmän kuin 80-90-lukujen nuoret. Yksinäisyys ja masennus nääs.

Se, että nykyään on kaikenlaisia seksivetoisia alakulttuureja joissa nuoretkin heiluu ihan avoimesti, voi äkkiseltään johtaa harhaan. Noissa porukoissa on kumminkin aika pieni määrä väkeä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ma 18.04.2016, 00:01:16
Mulla on se käsitys, että kokonaisuutena nykynuoriso nussuttelee vähemmän kuin 80-90-lukujen nuoret. Yksinäisyys ja masennus nääs.

Se, että nykyään on kaikenlaisia seksivetoisia alakulttuureja joissa nuoretkin heiluu ihan avoimesti, voi äkkiseltään johtaa harhaan. Noissa porukoissa on kumminkin aika pieni määrä väkeä.

Ei voi tietää, omista nuoruusvuosista on jo aikaa, eikä tässä ymmärretä nykynuorisoa sen paremmin, mitä meidän aikoinamme ymmärrettiin. Minusta vain tuntuu, ettei ihmisten tulisi käyttäytyä niin vapaamielisesti, kuin voivat, vaan tietynlaista sosiaalista normistoa tarvittaisiin enemmän? Ehkä jonkinasteinen ankarampi sosiaalinen normisto seksuaalikäytökselle olisi lopulta parempi, kuin nykyinen ultraliberaali näkemys, jossa ei arvosteta perheitä, eikä juuri mitään arvoja? En tarkoita sitä, että ihmisiä tulisi tai voitaisiin pakottaa tietynlaisiin käytösnormeihin, mutta kritisoin sitä, että liberaalius seksuaalisuuden suhteen ehkä on mennyt liian pitkälle. Vapaus ei enää toimi hyvänä mallina, vaan enemmänkin anarkistisena sellaisena.

Jonkinasteinen käyttäytymisen ja myös seksuaalisen käyttäytymisen hallinta olisi aina hyväksi yhteiskunnalle, liiallisen liberalismin sijaan. Tiedän, että kuulostan nyt Tahalta, mutta sitä en halua tarkoittaa. Yhteiskunta tarvitsee rajoja, ihmisten käytöksen suhteenkin, arvorajoja- moraalisia sellaisia. Ehkä me olemme menneet jo liian pitkälle tuossa seksuaalisuuden ja individualismin/hedonismin ylikorostamisessamme? Oman aikamme tauti?

En halua julistaa, esitän kysymystä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - ma 18.04.2016, 08:51:13
Yhteiskunta tarvitsee rajoja...

Ainoa mitä pitäisi rajoittaa, on sinunlaistesi fasistien oikeus saarnata sanomaansa anonyyminä netissä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 18.04.2016, 10:03:19
Mulla on se käsitys, että kokonaisuutena nykynuoriso nussuttelee vähemmän kuin 80-90-lukujen nuoret. Yksinäisyys ja masennus nääs.

Se, että nykyään on kaikenlaisia seksivetoisia alakulttuureja joissa nuoretkin heiluu ihan avoimesti, voi äkkiseltään johtaa harhaan. Noissa porukoissa on kumminkin aika pieni määrä väkeä.

Ei voi tietää, omista nuoruusvuosista on jo aikaa, eikä tässä ymmärretä nykynuorisoa sen paremmin, mitä meidän aikoinamme ymmärrettiin. Minusta vain tuntuu, ettei ihmisten tulisi käyttäytyä niin vapaamielisesti, kuin voivat, vaan tietynlaista sosiaalista normistoa tarvittaisiin enemmän? Ehkä jonkinasteinen ankarampi sosiaalinen normisto seksuaalikäytökselle olisi lopulta parempi, kuin nykyinen ultraliberaali näkemys, jossa ei arvosteta perheitä, eikä juuri mitään arvoja? En tarkoita sitä, että ihmisiä tulisi tai voitaisiin pakottaa tietynlaisiin käytösnormeihin, mutta kritisoin sitä, että liberaalius seksuaalisuuden suhteen ehkä on mennyt liian pitkälle. Vapaus ei enää toimi hyvänä mallina, vaan enemmänkin anarkistisena sellaisena.

Jonkinasteinen käyttäytymisen ja myös seksuaalisen käyttäytymisen hallinta olisi aina hyväksi yhteiskunnalle, liiallisen liberalismin sijaan. Tiedän, että kuulostan nyt Tahalta, mutta sitä en halua tarkoittaa. Yhteiskunta tarvitsee rajoja, ihmisten käytöksen suhteenkin, arvorajoja- moraalisia sellaisia. Ehkä me olemme menneet jo liian pitkälle tuossa seksuaalisuuden ja individualismin/hedonismin ylikorostamisessamme? Oman aikamme tauti?

En halua julistaa, esitän kysymystä.

Niin kuulostatkin.  ::) Kun tässä on muutamia vuosia mäkätetty holhousyhteiskunnasta ja ihmiset on mieluummin haluttu heittää jopa oman onnensa nojaan mitä tulee taloudelliseen toimeentuloon (on haluttu, mutta ei sitten ihan täysin ole pystytty asiaa loppuunasti viemään - tosin juuri oli teksti-tv:ssä juttua että työnhakuun tulee jotain tiukennuksia), niin olisihan se perin merkillistä että sitten kuitenkin samaan hönkään aletaan esittämään kaikenlaisia vaatimuksia että elät niin ja elät noin, etkä siten kuin itse katsoisit hyväksi. Ei joka suunnalta voi ihmistä kuristaa tai lähtee henki.

En usko että suurin osa suomalaisista eläisi sen enempää kuin sikana pellossa oli miten "vapaata" hyvänsä. Siihen aikaan kun ihmiset eivät noin vain kehdanneet erota, saattoi perheessä olla melkoinen helvetti meneillään. Oliko se muka parempi vaihtoehto kuin se että erotaan ja kumpikin vahemmista alkaa raahaamaan kaikenlaista tyyppiä ja tapausta kotiinsa kun haluaa edelleenkin seksiä ja seurustella uuden naisen/miehen kanssa. Joiltain osin tietysti kai, jos mukana ei sattunut olemaan viina tai väkivalta. Mutta pelkkä kolea tunnelma kodissa vanhempien välillä voi sekin tehdä hallaa. Uusperheissä ei ole mitään vikaa jos uusvanhempi osaa olla ihmisiksi. Tai siinäkään että on kahden talouden systeemeitä, pakkoko kaikkien on aina yhteen rynnätä asumaan vaikka seurustelisivatkin?

Moraaliarvoja kyllä tarvittaisiin, mutta ei suinkaan millään seksuaalisektorilla. Kyllä se on se talous se mistä ne hukkuu helpoimmin. Rikkaiden ja poliitikkojen taholla. Viime vuosina on sentään vähän alettu jo tajuamaan että kaikenlaiset optiot sun muut veroparatiisit ovatkin nolo juttu. Tai jälkimmäinen on lähinnä jos siitä kärähtää. Kaikkeahan ihminen on aina sallinut itsensä tehdä, jos ei vaan jää kiinni...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 18.04.2016, 13:05:42
Noh, viimeisimmän keissin kohdalla tilanne oli se että mies otti yhteyttä ja minä kiinnostuin hänestä takaisin. Miehen kanssa pystyi puhumaan ihan mistä vaan, ja se mitä tuli seksistä esille oli lähinnä se että hänen täytyy saada päivittäin, mutta ei välttämättä naista.
Normaalilla itsesuojeluvaistolla varustetulla ihmisellä soisivat hälytyskellot jo tästä täysillä varsinkin, jos sen parisuhteen haluaa. Jos kummallekin käy ns. vapaa suhde ja molemmilla on oikeus hässiä ketä ja mitä huvittaa niin sama se minulle, heidän välisensä asia. No shit Sherlock, jos kuitenkin epäilen heidän tunne-elämänsä stabiiliutta.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates
Kuvittelin että kerrankin olisi sekä mielenkiintoinen että mieleinen että myös kykenevä mies.
Kerro nyt, miten ihmeessä tämmöistä kuvittelit - juuri sen perusteella, mitä kerroit edellä? Todellisuudessa jätkä kertoi ihqun avoimesti ja kaiken keskustelevasti suoraan olevansa iso kasa ongelmia. Sinun ongelmasi+hänen ongelmansa=kaksinkertainen määrä ongelmia.

Vinkiksi sekin, että parisuhdetta halajavalle me, joiden kanssa voi puhua ihan heti kaikesta olemme usein kaikkein vaarallisimpia, mitä sydämen särkymiseen tulee. Hymyilin sitä tämän Axl Smithinkin tapauksen kanssa, kun muutamakin nainen kertoi julkisuudessa suurin piirtein ensimmäisenä, että kun hänen kanssaan voi puhua ihan kaikesta, ja kun kaikki oli niin luontevaa. En epäillyt lainkaan, sillä kyllä susi suden tuntee. :)

Eivät miehet sitä pelkää, jos olet aktiivinen ja halukas. Kyse on jostain muusta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ma 18.04.2016, 14:55:28
Noh, viimeisimmän keissin kohdalla tilanne oli se että mies otti yhteyttä ja minä kiinnostuin hänestä takaisin. Miehen kanssa pystyi puhumaan ihan mistä vaan, ja se mitä tuli seksistä esille oli lähinnä se että hänen täytyy saada päivittäin, mutta ei välttämättä naista.

Itse ymmärsin tämän niin, että mies halusi orgasmin joka päivä, mutta ei välttämättä naisen/toisen kanssa, vaan esim. itsekseen. Eli meillä on seksiä kuudelta, olit sinä sitten paikalla tai ei-tyyppisesti.

Sitäkään en osaa pitää ongelmana, että kaikesta voi puhua. Sitä sen sijaan ehkä pidän, että usein tämä "ihan mistä vain voi puhua" ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihan kaikesta puhuttaisiin. Joten tässäkin tapauksessa tulee mieleen näennäisavoimuus, eli se, että kerrotaan jotain, mutta ei kuitenkaan ehkä kokonaisuuden kannalta niitä olennaisimpia asioita. Toki usein on niinkin, ettei niitä tahallaan pimitetä, vaan ei oikeasti nähdä, että jokin tieto on toiselle olennaisempi kuin itselle. Yllättävän usein näkee näitä "miten se nyt tuommoisesta pikkujutusta"-ihmettelyjä.

Eli siis valitettavasti ei kai se, että kaikesta periaatteessa voidaan puhua, tarkoita, että ajatukset kohtaisivat tai tulisivat selkeästi ilmaistuksi.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 18.04.2016, 16:20:14
Renttu on nyt hieman eri linjoilla kuin aiemmin:
Lainaus
Jos kummallekin käy ns. vapaa suhde ja molemmilla on oikeus hässiä ketä ja mitä huvittaa niin sama se minulle, heidän välisensä asia.

Mistäs nyt ilmestyi tuo 'jos kummallekin käy'? Vielä hetki sitten kovasti halveksuen suhtauduit siihen, että ehdottelimme parisuhteessa olemiseen vähän niinku kuuluvan sen toisenkin osapuolen näkemyksen tarkistamisen tällaisessa asiassa. Eiks sun mukaan asia olekaan jokaisen oma asia, josta ei voi vaatia kumppania informoimaan edes periaatteellisella tasolla ja yhdessä jollain tapaa sopimaan tai edes hakemaan yhteistä näkemystä?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 18.04.2016, 20:48:30
Noh, viimeisimmän keissin kohdalla tilanne oli se että mies otti yhteyttä ja minä kiinnostuin hänestä takaisin. Miehen kanssa pystyi puhumaan ihan mistä vaan, ja se mitä tuli seksistä esille oli lähinnä se että hänen täytyy saada päivittäin, mutta ei välttämättä naista.
Normaalilla itsesuojeluvaistolla varustetulla ihmisellä soisivat hälytyskellot jo tästä täysillä varsinkin, jos sen parisuhteen haluaa. Jos kummallekin käy ns. vapaa suhde ja molemmilla on oikeus hässiä ketä ja mitä huvittaa niin sama se minulle, heidän välisensä asia. No shit Sherlock, jos kuitenkin epäilen heidän tunne-elämänsä stabiiliutta.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates
Kuvittelin että kerrankin olisi sekä mielenkiintoinen että mieleinen että myös kykenevä mies.
Kerro nyt, miten ihmeessä tämmöistä kuvittelit - juuri sen perusteella, mitä kerroit edellä? Todellisuudessa jätkä kertoi ihqun avoimesti ja kaiken keskustelevasti suoraan olevansa iso kasa ongelmia. Sinun ongelmasi+hänen ongelmansa=kaksinkertainen määrä ongelmia.

Vinkiksi sekin, että parisuhdetta halajavalle me, joiden kanssa voi puhua ihan heti kaikesta olemme usein kaikkein vaarallisimpia, mitä sydämen särkymiseen tulee. Hymyilin sitä tämän Axl Smithinkin tapauksen kanssa, kun muutamakin nainen kertoi julkisuudessa suurin piirtein ensimmäisenä, että kun hänen kanssaan voi puhua ihan kaikesta, ja kun kaikki oli niin luontevaa. En epäillyt lainkaan, sillä kyllä susi suden tuntee. :)

Eivät miehet sitä pelkää, jos olet aktiivinen ja halukas. Kyse on jostain muusta.

Ensin olin että täh, sitten tajusin että jäi vähän vajaaksi sieltä virke. Tässä uusiksi: "Miehen kanssa pystyi puhumaan ihan mistä vaan, ja se mitä tuli seksistä esille oli lähinnä se että hänen täytyy saada orgasmi päivittäin, mutta ei välttämättä naista." Eli siis hän haluaa laueta joka päivä, mutta jos hän on suhteessa, niin ei se sitä tarkoita että naisen on oltava halukas seksiin joka päivä. Näin!

Tietenkin minua jäi ihmetyttämään että jos mies etukäteen kuvailee seksuaalisuudesta keskusteltaessa itseään noin ja sitten ei mahdollisuuden avauduttua kuitenkaan kykene. Tietty olen sillä tavalla yksinkertainen että jos joku kuvailee olevansa semmoinen ja tämmöinen, minä aina uskon sen. Johtuu varmaan siitä että kun kuvailen itseäni, itse olen todella juuri sellainen kuin kuvailen olevani. Tai ainakin kuvittelisin niin. Jos esmes sanon että puhun/kirjoitan ihan helvetisti seksistä, mutta en sitä välttämättä harrasta (hah, vuosiin...) niin ei siinä ole yhtään mitään semmoista mikä on mennyt jotenkin väärin; olisi vähäteltyä tai liioiteltua. Voi olla että ihmisillä, tai ehkä juurikin miehillä, on tarvis vähän sievistellä?

Me todellakin pystyimme ja pystymme puhumaan ihan mistä vaan, että ei ne seksiasiat olleet mikään pääasiallinen sisältö keskusteluissa. Jos kohtaisin miehen joka puhuu pääasiassa tai pelkästään seksistä, en tällaisen kanssa lähtisi tutustumaan olettaen että on suhteeseenkin mahdollisuus.

Mutta en vain viitsisi hänen kanssaan alkaa ruotimaan läpi että mikä oli että ei värkki toiminut. Kun ollaan kerta pelkästään kavereita, niin minusta se olisi riivinrautamaista käytöstä että alan repimään miehestä oikein pihtien kanssa tietoa irti että miksi, häh. Jälkikäteen alkoi tulemaan sitten kaikenlaista seikkaa mieleen että ehkä meistä ei olisi paria pitkäksi aikaa tullutkaan, vaikka systeemi olisi toiminut, joten se että haluaisin kiskoa sen tiedon irti olisi vain omahyväisen ihmisen kiukuttelua että minä kun en kuvittele aivan vastenmielinen olevani, niin mikäs on perkele ettei muka toimi.

Jos nyt lähdetään siitä että minun syytäni että aina osuu kohdalle joku mies jolla on seksuaalisia ongelmia, hetkellisiä tai pidempiaikaisia, niin kyllähän se minusta väkisinkin menee siihen että pidän älykkäistä, herkistä ja monimutkaisemmista miehistä. Mutta minkä ihmeen takia näiden miesten pitää olla monimutkaisia juurikin genitaaleistaan, mikseivät voi olla jossain muussa asiassa solmussa? Vai onko niin että jos miehellä on jotain häikkää itsessään, niin se väistämättä aina heijastuu seksuaalisuuteen? Jossain muussa asiassa minulla voisi ollakin kärsivällisyyttä jäädä odottamaan että pääseekö mies demoneistaan, tai mikä milloinkin riivaakin, mutta seksuaalisissa ongelmissa en jaksa alkaa toisen kanssa rypemään juuri sen takia että niitä on ollut ihan tarpeeksi jo tähänkin mennessä. Tosiaankin myös omasta takaa, kun sairastumisen vuoksi monta vuotta meni täysin susille. Matemaattisestikin ajatellen haluan että vaihteeksi on taas normaalia aikaa miehen kanssa, aivan kuten oli esmes 1997 - 2005. Niilläkö vuosilla minun pitäisi pärjätä loppuelämä ja niiden hiilloksessa lämmitellä...

Tietty joku toinen nainen voisi varmaan purnata vaikka sitä että miksi aina tulee juoppoja vastaan. Hän ehkä sanoisi ettei ollenkaan lähtenyt juottolaan näitä hakemaan, tapasi vaan jonkun kivan miehen eikä olisi voinut arvatakaan että silläkin sama ongelma, ja olihan sillä. Minä kun olen hörhö muutenkin, niin helposti tulee sellaista fiilistä että ehkä ihmisellä on joku aura joka vetää magneetin tavoin tietynlaista hässäkkää puoleensa. Pitäisikö mennä jollekin hiilerille sanomaan että käännäpä vähän sitä polariteettikytkintä toiseen asentoon, mutta olisi vähän nolo alkaa parantajalle avautumaan että on tässä ollut kaikenlaista seksin merkeissä. En minäkään ihan niin avoin ja ronski ole että livenä alan kelle tahansa pälättämään.

Ne ihmiset joille seksi on aina ollut helppoa ja ihmisten kohtaaminen varsinkin, tutustuminen käy kuin tanssi, ärsyyntyvät näistä pohdiskeluistani. Mutta ettehän te ekstrovertit voi tulla kertomaan että mitään ongelmaa ei ole kun on ekstrovertti, sellaiselle joka ei sitä ole.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 18.04.2016, 20:49:43
Noh, viimeisimmän keissin kohdalla tilanne oli se että mies otti yhteyttä ja minä kiinnostuin hänestä takaisin. Miehen kanssa pystyi puhumaan ihan mistä vaan, ja se mitä tuli seksistä esille oli lähinnä se että hänen täytyy saada päivittäin, mutta ei välttämättä naista.

Itse ymmärsin tämän niin, että mies halusi orgasmin joka päivä, mutta ei välttämättä naisen/toisen kanssa, vaan esim. itsekseen. Eli meillä on seksiä kuudelta, olit sinä sitten paikalla tai ei-tyyppisesti.

Sitäkään en osaa pitää ongelmana, että kaikesta voi puhua. Sitä sen sijaan ehkä pidän, että usein tämä "ihan mistä vain voi puhua" ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihan kaikesta puhuttaisiin. Joten tässäkin tapauksessa tulee mieleen näennäisavoimuus, eli se, että kerrotaan jotain, mutta ei kuitenkaan ehkä kokonaisuuden kannalta niitä olennaisimpia asioita. Toki usein on niinkin, ettei niitä tahallaan pimitetä, vaan ei oikeasti nähdä, että jokin tieto on toiselle olennaisempi kuin itselle. Yllättävän usein näkee näitä "miten se nyt tuommoisesta pikkujutusta"-ihmettelyjä.

Eli siis valitettavasti ei kai se, että kaikesta periaatteessa voidaan puhua, tarkoita, että ajatukset kohtaisivat tai tulisivat selkeästi ilmaistuksi.

T: Xante

Nyt olet asian ytimessä. Juuri noin tarkoitin ja "kaikesta puhuminenkin" on tosiaan sellainen tietty kemia toisen ihmisen kanssa. Ei sitä että kerrotaan ihan kaikki mitä päähän pälkähtää.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Chama - ma 18.04.2016, 21:19:25
Jos nyt lähdetään siitä että minun syytäni että aina osuu kohdalle joku mies jolla on seksuaalisia ongelmia, hetkellisiä tai pidempiaikaisia, niin kyllähän se minusta väkisinkin menee siihen että pidän älykkäistä, herkistä ja monimutkaisemmista miehistä... Minä kun olen hörhö muutenkin, niin helposti tulee sellaista fiilistä että ehkä ihmisellä on joku aura joka vetää magneetin tavoin tietynlaista hässäkkää puoleensa.

Minusta sinä lähestyt näitä juttuja aivan kuin sillä, mitä sinä itse olet, olisi vain hyvin vähän, tai ei ollenkaan, vaikutusta siihen, minkälaisia miehiä tapaat tai minkälaisten miesten kanssa päädyt suhteeseen. Oletan, että tätä näkökulmaa se Renttukin edellä ajaa takaa. Ei ole olemassa mitään taianomaista magneettia, joka vetää tietynlaisia tyyppejä puoleensa. Se olet sinä, joka vetää tietynlaisia tyyppejä puoleensa. Ainoa todellinen ratkaisu tilanteeseen, mikäli sellaista etsit, on oman itsetuntemuksen lisääminen, sillä muita ihmisiä sinä et kykene muuttamaan.

Jatkan vielä vähän. Vaikka se oletkin sinä, joka vetää tietynlaisia miehiä puoleensa, se ei tarkoita, että tilanne olisi millään muotoa sinun vikasi. Kyse on siitä, mikä ylipäätään on mahdollista. Se nainen, kuka sinä tällä hetkellä olet, viehättää tietynlaisia miehiä. Mikäli siis haluat muutosta nimenomaan tähän tilanteeseen, sinun kannattaisi paneutua siihen, minkälainen nainen olet ja miten olet kasvanut naiseksi, joka nyt olet. Jos olisin sinä, soittaisin esimerkiksi Väestöliittoon ja kysyisin, miten pääsee pätevän seksuaaliterapeutin juttusille.

Oikeastaan ihmettelen, miksi raapustin tuon edellä olevan... ? En nimittäin oikein usko, että sinua varsinaisesti kiinnostaa tällaiset neuvot, joita todennäköisesti olet kuullut ennenkin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 18.04.2016, 22:26:57
Jos nyt lähdetään siitä että minun syytäni että aina osuu kohdalle joku mies jolla on seksuaalisia ongelmia, hetkellisiä tai pidempiaikaisia, niin kyllähän se minusta väkisinkin menee siihen että pidän älykkäistä, herkistä ja monimutkaisemmista miehistä... Minä kun olen hörhö muutenkin, niin helposti tulee sellaista fiilistä että ehkä ihmisellä on joku aura joka vetää magneetin tavoin tietynlaista hässäkkää puoleensa.

Minusta sinä lähestyt näitä juttuja aivan kuin sillä, mitä sinä itse olet, olisi vain hyvin vähän, tai ei ollenkaan, vaikutusta siihen, minkälaisia miehiä tapaat tai minkälaisten miesten kanssa päädyt suhteeseen. Oletan, että tätä näkökulmaa se Renttukin edellä ajaa takaa. Ei ole olemassa mitään taianomaista magneettia, joka vetää tietynlaisia tyyppejä puoleensa. Se olet sinä, joka vetää tietynlaisia tyyppejä puoleensa. Ainoa todellinen ratkaisu tilanteeseen, mikäli sellaista etsit, on oman itsetuntemuksen lisääminen, sillä muita ihmisiä sinä et kykene muuttamaan.

Jatkan vielä vähän. Vaikka se oletkin sinä, joka vetää tietynlaisia miehiä puoleensa, se ei tarkoita, että tilanne olisi millään muotoa sinun vikasi. Kyse on siitä, mikä ylipäätään on mahdollista. Se nainen, kuka sinä tällä hetkellä olet, viehättää tietynlaisia miehiä. Mikäli siis haluat muutosta nimenomaan tähän tilanteeseen, sinun kannattaisi paneutua siihen, minkälainen nainen olet ja miten olet kasvanut naiseksi, joka nyt olet. Jos olisin sinä, soittaisin esimerkiksi Väestöliittoon ja kysyisin, miten pääsee pätevän seksuaaliterapeutin juttusille.

Voisi olla kyllä mielenkiintoista kuulla mitä joku alan ammattilainen sanoo tällaisessa asiassa, kun "kaikki" kuvittelevat että ainoa seksuaalinen ongelma naisella voi olla se ettei häntä haluta tai ettei hän itse laukea yhdynnässä (tai muutenkaan). Joskus minusta kyllä tuntuu kuin olisin jopa väärään kehoon syntynyt. Vuosia sitten äitini jutteli aika avoimesti omista seksijutuistaan, joten itsekin sitten hänelle lähdin kertomaan ihan ekasta kumppanistani miten tämä ei pystynyt laukeamaan, ja äiti käsitti heti väärin että puhun itsestäni ja suositteli hieromasauvaa. (Sitä hän suositteli myös kun erosin ja tulin horisseeksi niitä näitä sekavia kun olin kokolailla pahoissa vieroitusoireissa menetettyäni mahdollisuuden säännölliseen seksiin.)

Itseni on kyllä kauhean vaikea nähdä että mistä pieraisen miehen jolla on takuuvarma seisokki. Ainoastaan kuolemanväsyneenä korkeintaan saattaa kokea potenssin lässähdyksen. Näetsen minä kun en käy menomestoissa, enkä myöskään aio alkaa käymään, missä ne seksiseikkailijat kai eniten pyörivät. Lisäksi olen lukenut netistä naisten ikävistä kokemuksista joita he ovat baareissa keräilleet. Yhtenä kokemuksena se ettei sieltä löydä yhtään ketään ja kerta toisensa jälkeen joutuu tulemaan yksin kotiin myöhään yöllä. Minusta tuollainen olisi kauhean lohdutonta. Kuin nyös se että laskisi rimaa itse taikka joku mies laskisi rimaa minun kohdallani, ja jompikumpi päätyisi sänkyyn sellaisen kanssa joka ei edusta lähimainkaan suosikkityyppiä.

Yksi syy miksen halua menomestoihin on se että niissä on saatanallinen meteli ja minulle tulee melkein fyysisesti pahoinvoiva olo kun aistit ylikuormittuvat. Hörhösektorilta mieluiten ottaisin yhtälailla kumppanin kuin satunnaista seksiseuraakin, mutta en ole kauhean paljoa miehiä nähnyt hörhöjen kokoontumisajoissa. Jotkut harvoista esmes luennoilla käyneistä miehistä ovat vaikuttaneet niin henkistyneiltä että he ovat katsoneet että eipä tarvitse käydä enää edes pesullakaan. Taitaa "henkisten" miesten lisäksi myös taiteilijamiehissä olla noita haisuleita, toisaalta taiteilijat ne vasta herkkiä ovatkin, joten heillä taatusti olisi taas niitä ongelmia.

Seksuaalisesti ongelmattoman tokan eksäni löysin kirjeenvaihtoilmoituksen kautta, mutta silloin oltiin parikymppisiä ja siinä iässä miehiä kai on enemmän vapaana. Kyllä jos pelkkä seksiseura käy, niin nakusaitilta ja seksitreffisaiteilta löytyy aina joku, ja ehkä joku päivä taas hankin sitä kautta säpinää kun ei viitsisi hautaansa kaatua vuosikausien selibaatissa olon päälle. Vielä se henki pihisee.

Minun silmiini tilanne on se että jos mies miellyttäisi minua niin hän ei ole joko saatavillani, tai sitten hänellä on ongelmia.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Rampsi - ma 18.04.2016, 22:43:27
Meidän tulee muistsa eettä homot eivät klisäänny itse mutta käännyttäjät tulevat idästä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ma 18.04.2016, 22:52:49
Ensin olin että täh, sitten tajusin että jäi vähän vajaaksi sieltä virke. Tässä uusiksi: "Miehen kanssa pystyi puhumaan ihan mistä vaan, ja se mitä tuli seksistä esille oli lähinnä se että hänen täytyy saada orgasmi päivittäin, mutta ei välttämättä naista." Eli siis hän haluaa laueta joka päivä, mutta jos hän on suhteessa, niin ei se sitä tarkoita että naisen on oltava halukas seksiin joka päivä. Näin!

Tietenkin minua jäi ihmetyttämään että jos mies etukäteen kuvailee seksuaalisuudesta keskusteltaessa itseään noin ja sitten ei mahdollisuuden avauduttua kuitenkaan kykene. Tietty olen sillä tavalla yksinkertainen että jos joku kuvailee olevansa semmoinen ja tämmöinen, minä aina uskon sen. Johtuu varmaan siitä että kun kuvailen itseäni, itse olen todella juuri sellainen kuin kuvailen olevani. Tai ainakin kuvittelisin niin. Jos esmes sanon että puhun/kirjoitan ihan helvetisti seksistä, mutta en sitä välttämättä harrasta (hah, vuosiin...) niin ei siinä ole yhtään mitään semmoista mikä on mennyt jotenkin väärin; olisi vähäteltyä tai liioiteltua. Voi olla että ihmisillä, tai ehkä juurikin miehillä, on tarvis vähän sievistellä?

Me todellakin pystyimme ja pystymme puhumaan ihan mistä vaan, että ei ne seksiasiat olleet mikään pääasiallinen sisältö keskusteluissa. Jos kohtaisin miehen joka puhuu pääasiassa tai pelkästään seksistä, en tällaisen kanssa lähtisi tutustumaan olettaen että on suhteeseenkin mahdollisuus.

Mutta en vain viitsisi hänen kanssaan alkaa ruotimaan läpi että mikä oli että ei värkki toiminut. Kun ollaan kerta pelkästään kavereita, niin minusta se olisi riivinrautamaista käytöstä että alan repimään miehestä oikein pihtien kanssa tietoa irti että miksi, häh. Jälkikäteen alkoi tulemaan sitten kaikenlaista seikkaa mieleen että ehkä meistä ei olisi paria pitkäksi aikaa tullutkaan, vaikka systeemi olisi toiminut, joten se että haluaisin kiskoa sen tiedon irti olisi vain omahyväisen ihmisen kiukuttelua että minä kun en kuvittele aivan vastenmielinen olevani, niin mikäs on perkele ettei muka toimi.

Jos nyt lähdetään siitä että minun syytäni että aina osuu kohdalle joku mies jolla on seksuaalisia ongelmia, hetkellisiä tai pidempiaikaisia, niin kyllähän se minusta väkisinkin menee siihen että pidän älykkäistä, herkistä ja monimutkaisemmista miehistä. Mutta minkä ihmeen takia näiden miesten pitää olla monimutkaisia juurikin genitaaleistaan, mikseivät voi olla jossain muussa asiassa solmussa? Vai onko niin että jos miehellä on jotain häikkää itsessään, niin se väistämättä aina heijastuu seksuaalisuuteen? Jossain muussa asiassa minulla voisi ollakin kärsivällisyyttä jäädä odottamaan että pääseekö mies demoneistaan, tai mikä milloinkin riivaakin, mutta seksuaalisissa ongelmissa en jaksa alkaa toisen kanssa rypemään juuri sen takia että niitä on ollut ihan tarpeeksi jo tähänkin mennessä. Tosiaankin myös omasta takaa, kun sairastumisen vuoksi monta vuotta meni täysin susille. Matemaattisestikin ajatellen haluan että vaihteeksi on taas normaalia aikaa miehen kanssa, aivan kuten oli esmes 1997 - 2005. Niilläkö vuosilla minun pitäisi pärjätä loppuelämä ja niiden hiilloksessa lämmitellä...

Tietty joku toinen nainen voisi varmaan purnata vaikka sitä että miksi aina tulee juoppoja vastaan. Hän ehkä sanoisi ettei ollenkaan lähtenyt juottolaan näitä hakemaan, tapasi vaan jonkun kivan miehen eikä olisi voinut arvatakaan että silläkin sama ongelma, ja olihan sillä. Minä kun olen hörhö muutenkin, niin helposti tulee sellaista fiilistä että ehkä ihmisellä on joku aura joka vetää magneetin tavoin tietynlaista hässäkkää puoleensa. Pitäisikö mennä jollekin hiilerille sanomaan että käännäpä vähän sitä polariteettikytkintä toiseen asentoon, mutta olisi vähän nolo alkaa parantajalle avautumaan että on tässä ollut kaikenlaista seksin merkeissä. En minäkään ihan niin avoin ja ronski ole että livenä alan kelle tahansa pälättämään.

Ne ihmiset joille seksi on aina ollut helppoa ja ihmisten kohtaaminen varsinkin, tutustuminen käy kuin tanssi, ärsyyntyvät näistä pohdiskeluistani. Mutta ettehän te ekstrovertit voi tulla kertomaan että mitään ongelmaa ei ole kun on ekstrovertti, sellaiselle joka ei sitä ole.
Heh! Hyvä niin, ja minun virheeni. En totta puhuen ole seurannut potenssiongelmaisten eksien historiikkia niin tiiviisti, vaan kun sinne mahtui yksi seksuaalista suuntautumistaankin haparoinut, niin tuo kirjoitusmuoto aiheutti väärinkäsityksen.

Mitä älykkäiden, herkkien ja monimutkaisten miesten tilanteisiin tulee niin ei, lainkaan kaikki eivät ole potenssiongelmaisia eikä heitä arveluta seksuaalinen suuntautumisensakaan, vaan valtaosa on näissä(kin) asioissa varsin normaaleja - mitä sillä nyt sitten tarkoitetaankaan. En minä tiedä, miksi olet törmännyt toistuvasti tämmöisiin. Sen kuitenkin tiedän, että jos minä olisin kiinnostunut jostain naisesta, joka kertoo vastaavan parisuhdehistorian, niin minulla soisi hälytyskellot siitä naisestakin. Kiitos, mutta ei kiitos. Jos kaikissa siihenastisissa miehissä muka on ollut vikaa vikaa vikaa, niin minulle se kertoo naisesta itsestään - riittävästi. "Damsel in distress" -tapaukset on nähty jo, ja valkoinen ritarius on täysin yliarvostettua.

Mitä siihen kaikesta puhumiseen tulee niin juu, ymmärsin kyllä mitä tarkoitat. Kun kuitenkin asian tiimoilta vinkin annan niin sitä kannattaisi kuunnella: Olen halutessani todella taitava loihtimaan sen "oikean henkilökemian" ja luontevuuden ilman, että sillä kuitenkaan olisi minulle itselleni mitään sen suurempaa merkitystä. Varsinkin nuorempana se ominaisuus oli minulle pelkkä työkalu, jonka osittaisella avulla saavuttaa päämääränsä. Tiedän, että saman osaa aika moni muukin mies - ja moni nainen. Sanat ovat vain usein parempia peittämään, kuin paljastamaan.

Kovan stressin olet kuitenkin jo asioista ennakkoon ottanut, että jos se seuraavakin nyt sitten on joku sellainen ja toisaalta, jos se sitten kumminkaan ei oliskaan... Tai jos se onkin jotain mitä tässä nyt ei ole vielä oikein keksinytkään! :)

Elämä on.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 19.04.2016, 09:49:23
Heh! Hyvä niin, ja minun virheeni. En totta puhuen ole seurannut potenssiongelmaisten eksien historiikkia niin tiiviisti, vaan kun sinne mahtui yksi seksuaalista suuntautumistaankin haparoinut, niin tuo kirjoitusmuoto aiheutti väärinkäsityksen.

Mitä älykkäiden, herkkien ja monimutkaisten miesten tilanteisiin tulee niin ei, lainkaan kaikki eivät ole potenssiongelmaisia eikä heitä arveluta seksuaalinen suuntautumisensakaan, vaan valtaosa on näissä(kin) asioissa varsin normaaleja - mitä sillä nyt sitten tarkoitetaankaan. En minä tiedä, miksi olet törmännyt toistuvasti tämmöisiin. Sen kuitenkin tiedän, että jos minä olisin kiinnostunut jostain naisesta, joka kertoo vastaavan parisuhdehistorian, niin minulla soisi hälytyskellot siitä naisestakin. Kiitos, mutta ei kiitos. Jos kaikissa siihenastisissa miehissä muka on ollut vikaa vikaa vikaa, niin minulle se kertoo naisesta itsestään - riittävästi. "Damsel in distress" -tapaukset on nähty jo, ja valkoinen ritarius on täysin yliarvostettua.

Mitä siihen kaikesta puhumiseen tulee niin juu, ymmärsin kyllä mitä tarkoitat. Kun kuitenkin asian tiimoilta vinkin annan niin sitä kannattaisi kuunnella: Olen halutessani todella taitava loihtimaan sen "oikean henkilökemian" ja luontevuuden ilman, että sillä kuitenkaan olisi minulle itselleni mitään sen suurempaa merkitystä. Varsinkin nuorempana se ominaisuus oli minulle pelkkä työkalu, jonka osittaisella avulla saavuttaa päämääränsä. Tiedän, että saman osaa aika moni muukin mies - ja moni nainen. Sanat ovat vain usein parempia peittämään, kuin paljastamaan.

Kovan stressin olet kuitenkin jo asioista ennakkoon ottanut, että jos se seuraavakin nyt sitten on joku sellainen ja toisaalta, jos se sitten kumminkaan ei oliskaan... Tai jos se onkin jotain mitä tässä nyt ei ole vielä oikein keksinytkään! :)

Elämä on.

Tietenkään kaikissa ei ole ollut vikaa - miksipä muuten olisin ollut lähes 13 v kimpassa tokan eksäni kanssa, huolimatta niistä hänen raivokohtauksistaan. Joku sanoi joskus Uuno Turhapurosta että jätkän on pakko olla hyvä sängyssä että se hänen vaimonsa hänen kanssaan ylipäätään on, ja kaiketi minullekin oli ehtinyt kehittyä taipumus että jos seksi toimii, niin annan helvetisti anteeksi miehelle. (Voi tietty olla että minullekin annetaan, itseasiassa olen saanut sellaisen vaikutelman että joidenkin miesten mielestä nainen saa olla vaikka seinähullu, kunhan siltä saa seksiä.)

Ekankaan eksän kanssa jos ihan konkreettiselle tasolle mennään ei ollut valittamista, vaikka hän homoudestaan narisikin, eikä lauennut. Asia ei pitkään aikaan varsinaisesti häirinnyt häntäkään, mutta pidemmässä juoksussa sitten kyllä. Ehkäpä tämä menee siihen kategoriaan että nuorena sitä pystyy ihan mihin vaan, jopa naimaan naisia, mutta kun vanhetessaan kehittyy kohti omaa ominta itseään, niin sitten tulee ne taka-alallakin olevat piirteet niin prominoiviksi että haluaa jo jotain muuta kuin sitä mitä ei ole koko sydämestään. Sen takia jotkut sukupuolenvaihtajatkin kai ovat melko iäkkäitä ennen kuin toimeen käyvät, kun se paras ikä on mennyt siihen että kuvittelee jotta jospa kuitenkin pystyisin olemaan kuten muut.

Ja onhan näitä hyviä sänkykeikkoja ollut muutenkin, plus semmoisia että en paljon tyypistä perustanut, mutta miehellä ei ollut ongelmia. Nuorempana minäkään en aina joka kerta saanut heti ekalla kerralla, eikä sitä kukaan ihmettele jos ei nainen laukea. Tuskinpa saisin nykyäänkään aina, vaikka vaikuttaa että nelikymppisenä se on jotenkin mennyt sellaiseksi että on tai olisi helpompi saada ihan kenen kanssa vaan jos tämän olen kelvolliseksi katsonut ja mitään ongelmia ei tule. Ei kai näistä voi mitään lakia laatia että aina käy sillai tai tällai, hyvästi tai huonosti.

Mutta koska minulla oli omasta mielestäni jo nuorena poikkeuksellisen paljon probleemimiehiä ja sitten olin 3 v selibaatissa ja taas tuli tämmöistä settiä vastaan, niin kyllähän se järkytti. Ei ikäänkuin oikein pysty ajattelemaan kaikkia niitä ongelmattomia keissejä siinä välissä, minähän olen muutenkin sellainen ihminen joka aina tuijottaa nimenomaan epäkohtiin. Kun nettideiteissä on tullut harvinaisen selväksi että kukaan ikäiseni ei minua halua, jos ei ole itse susiruma tai muuten vastenmielinen, plus vanhat ukot halusivat ja nykyään eivät edes hekään, niin itsetuntohan siinä menee ja sitten kun vihdoin viimein sen verran taipuu että kokeilee touhua itseään (minun silmissäni) reilummin vanhemman miehen kanssa (eli tässä oli tämä ikäpointtikin), eikä toimi, niin se hajottaa. Joku ikäiseni nainen juuri taannoin sanoi että kaikki miehet on nettideiteissä just tuollaisia ettei ne ikäisistään piittaa, mutta kyllä hänellä on flaksi käynyt livenä. En tiedä sitten. Minulle se että menee tönöttämään johonkin menomestaan on sama kuin jököttäisin Marsissa. Ei minun juttuni. Vihaisin siinä ihan kaikkea.

En vaan pidä ällöttävän itsevarmoista miehistä, päällepäsmäreistä, junteista jne. He joko omien ominaisuuksiensa vuoksi ovat aina kaikkien naisten kimpussa, tai sitten katsovat että minun olemukseni on sellainen että tarvitsen jonkun hemmetin isäntämiehen. Semmoisia kääkkiä livessä tulee vastaan, tekevät itseään tykö, ja se on juuri se miestyyppi jota inhoan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 19.04.2016, 10:49:35
Heh! Hyvä niin, ja minun virheeni. En totta puhuen ole seurannut potenssiongelmaisten eksien historiikkia niin tiiviisti, vaan kun sinne mahtui yksi seksuaalista suuntautumistaankin haparoinut, niin tuo kirjoitusmuoto aiheutti väärinkäsityksen.

Mitä älykkäiden, herkkien ja monimutkaisten miesten tilanteisiin tulee niin ei, lainkaan kaikki eivät ole potenssiongelmaisia eikä heitä arveluta seksuaalinen suuntautumisensakaan, vaan valtaosa on näissä(kin) asioissa varsin normaaleja - mitä sillä nyt sitten tarkoitetaankaan. En minä tiedä, miksi olet törmännyt toistuvasti tämmöisiin. Sen kuitenkin tiedän, että jos minä olisin kiinnostunut jostain naisesta, joka kertoo vastaavan parisuhdehistorian, niin minulla soisi hälytyskellot siitä naisestakin. Kiitos, mutta ei kiitos. Jos kaikissa siihenastisissa miehissä muka on ollut vikaa vikaa vikaa, niin minulle se kertoo naisesta itsestään - riittävästi. "Damsel in distress" -tapaukset on nähty jo, ja valkoinen ritarius on täysin yliarvostettua.

Mitä siihen kaikesta puhumiseen tulee niin juu, ymmärsin kyllä mitä tarkoitat. Kun kuitenkin asian tiimoilta vinkin annan niin sitä kannattaisi kuunnella: Olen halutessani todella taitava loihtimaan sen "oikean henkilökemian" ja luontevuuden ilman, että sillä kuitenkaan olisi minulle itselleni mitään sen suurempaa merkitystä. Varsinkin nuorempana se ominaisuus oli minulle pelkkä työkalu, jonka osittaisella avulla saavuttaa päämääränsä. Tiedän, että saman osaa aika moni muukin mies - ja moni nainen. Sanat ovat vain usein parempia peittämään, kuin paljastamaan.

Kovan stressin olet kuitenkin jo asioista ennakkoon ottanut, että jos se seuraavakin nyt sitten on joku sellainen ja toisaalta, jos se sitten kumminkaan ei oliskaan... Tai jos se onkin jotain mitä tässä nyt ei ole vielä oikein keksinytkään! :)

Elämä on.

Tietenkään kaikissa ei ole ollut vikaa - miksipä muuten olisin ollut lähes 13 v kimpassa tokan eksäni kanssa, huolimatta niistä hänen raivokohtauksistaan. Joku sanoi joskus Uuno Turhapurosta että jätkän on pakko olla hyvä sängyssä että se hänen vaimonsa hänen kanssaan ylipäätään on, ja kaiketi minullekin oli ehtinyt kehittyä taipumus että jos seksi toimii, niin annan helvetisti anteeksi miehelle. (Voi tietty olla että minullekin annetaan, itseasiassa olen saanut sellaisen vaikutelman että joidenkin miesten mielestä nainen saa olla vaikka seinähullu, kunhan siltä saa seksiä.)

Ekankaan eksän kanssa jos ihan konkreettiselle tasolle mennään ei ollut valittamista, vaikka hän homoudestaan narisikin, eikä lauennut. Asia ei pitkään aikaan varsinaisesti häirinnyt häntäkään, mutta pidemmässä juoksussa sitten kyllä. Ehkäpä tämä menee siihen kategoriaan että nuorena sitä pystyy ihan mihin vaan, jopa naimaan naisia, mutta kun vanhetessaan kehittyy kohti omaa ominta itseään, niin sitten tulee ne taka-alallakin olevat piirteet niin prominoiviksi että haluaa jo jotain muuta kuin sitä mitä ei ole koko sydämestään. Sen takia jotkut sukupuolenvaihtajatkin kai ovat melko iäkkäitä ennen kuin toimeen käyvät, kun se paras ikä on mennyt siihen että kuvittelee jotta jospa kuitenkin pystyisin olemaan kuten muut.

Ja onhan näitä hyviä sänkykeikkoja ollut muutenkin, plus semmoisia että en paljon tyypistä perustanut, mutta miehellä ei ollut ongelmia. Nuorempana minäkään en aina joka kerta saanut heti ekalla kerralla, eikä sitä kukaan ihmettele jos ei nainen laukea. Tuskinpa saisin nykyäänkään aina, vaikka vaikuttaa että nelikymppisenä se on jotenkin mennyt sellaiseksi että on tai olisi helpompi saada ihan kenen kanssa vaan jos tämän olen kelvolliseksi katsonut ja mitään ongelmia ei tule. Ei kai näistä voi mitään lakia laatia että aina käy sillai tai tällai, hyvästi tai huonosti.

Mutta koska minulla oli omasta mielestäni jo nuorena poikkeuksellisen paljon probleemimiehiä ja sitten olin 3 v selibaatissa ja taas tuli tämmöistä settiä vastaan, niin kyllähän se järkytti. Ei ikäänkuin oikein pysty ajattelemaan kaikkia niitä ongelmattomia keissejä siinä välissä, minähän olen muutenkin sellainen ihminen joka aina tuijottaa nimenomaan epäkohtiin. Kun nettideiteissä on tullut harvinaisen selväksi että kukaan ikäiseni ei minua halua, jos ei ole itse susiruma tai muuten vastenmielinen, plus vanhat ukot halusivat ja nykyään eivät edes hekään, niin itsetuntohan siinä menee ja sitten kun vihdoin viimein sen verran taipuu että kokeilee touhua itseään (minun silmissäni) reilummin vanhemman miehen kanssa (eli tässä oli tämä ikäpointtikin), eikä toimi, niin se hajottaa. Joku ikäiseni nainen juuri taannoin sanoi että kaikki miehet on nettideiteissä just tuollaisia ettei ne ikäisistään piittaa, mutta kyllä hänellä on flaksi käynyt livenä. En tiedä sitten. Minulle se että menee tönöttämään johonkin menomestaan on sama kuin jököttäisin Marsissa. Ei minun juttuni. Vihaisin siinä ihan kaikkea.

En vaan pidä ällöttävän itsevarmoista miehistä, päällepäsmäreistä, junteista jne. He joko omien ominaisuuksiensa vuoksi ovat aina kaikkien naisten kimpussa, tai sitten katsovat että minun olemukseni on sellainen että tarvitsen jonkun hemmetin isäntämiehen. Semmoisia kääkkiä livessä tulee vastaan, tekevät itseään tykö, ja se on juuri se miestyyppi jota inhoan.

Norma hyvä, pohdipa nyt ihan rauhassa sitä, miksi sä tapaat koko ajan tollasia miehiä, mutta vaikkapa minä en. Miksi sun kokemus on tuo, mutta monen, monen muun naisen kokemus ei ollenkaan? Eikä kyse ole siitä, että he vain tykkäävät näistä isäntämiehistä, vaan ihan todella he tapaavat aivan riittävästi niitä toisenlaisiakin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 19.04.2016, 12:25:58
Jos tarkoitat noita isäntämiehiä, niin tässä ne paikat joita olen heitä tahtomattani tavannut:

- syrjäinen uimapaikka (ukko joka kävi muna pystyssä kiinni)
- kauppa (em. ukko sieltä minut jotenkin sai bongattua)
- puistonpenkit slummissa jossa nykyään asun
- slummi noin ylipäätään (mm. se taata joka kävi minulle aina vittuilemassa kun oli juomaputki menossa)
- bussipysäkit (useampi humalikko käynyt sössöttämässä, yksi käski mennä hirteen kun en antanut kaljarahaa)
- kaupungin katu (sekopää)
- uimaranta (ilmeisesti pillereissä oleva jätkä kävi sekoilemassa, tässä tilanteessa minulla oli kuitenkin mies mukana)
- Yyterin ranta (naku ukko tuli seisokkinsa kanssa selittämään jotain sillä aikaa kun silloinen kumppanini oli muualla, lähti kun uhkasin että mieheni vetää häntä turpaan)
- juna (onneksi vähän nuorempi ja fiksumpi humalikko joka kertoi kissastaan)
- bussit

Uskoisin kyllä että muillekin naisille on osunut häirikköjä kohdalle, mutta itse olen ottanut ne varmaan raskaammin kuin naiset keskimäärin? Äidilläni on ollut sama trendi ja häneen on käyty ilmeisesti useamminkin käsiksi kuin minuun. Minulle riitti se yksi kerta niin että aggressiot jyllää vieläkin, ja pelot.

Millä tavalla tämä kaikki muuttuisi jos lähtisin ihan tietoisesti johonkin baariin, yökerhoon, tai mitä näitä onkaan? Kun minulle maailmalla on tehty selväksi että olen aina oleva jonkun itseäni vanhemman ja useimmiten myös läskimmän miehen silmätikkuna, niin pysyvätkö he pois jos lähden tilanteisiin joissa tasan taatusti läträtään viinan kanssa?

Kävin kyllä diskossa kerran ja terassilla kerran 1996. Silloin ei häiriköity, mutta taas tuli kumminkin joku vanhempi mies jotain selittämään. Olin itse 27-vuotias ja mies varmaan kumminkin joku neljä- tai viisikymppinen. Olen tästäkin varmaan turinoinut nettiin jo vuosien varrella, mutta mitäs tuosta: mies tuli kysymään että onko hänen kirjoittamansa hautajaispuhe ok. Ja sitten hän alkoi seuraavaksi filosofoimaan että pienirantaisista naisista pitävät miehet ovat pedofiileja. Lisäksi hän jostain syystä intoutui esittämään että hommaa minulle töitä (sihteerinä kai, itse oli kuulema televisiossa töissä). Tulin sitten kumminkin jossain vaiheessa todenneeksi että pidän nuorista miehistä, joka ei varmaan häntä kauheasti lämmittänyt kun oli drinkinkin tarjonnut.

Kaikenkaikkiaan minulle on ihan ufohommaa tuollaiset kohtaamiset että joku mies tulee tekemään itseään tykö. En tiedä osaisinko operoida jotenkin oikeaoppisesti jos mies oikeasti kiinnostaisi minua, mutta kun tulee näitä joista en ole kiinnostunut, niin minua harmittaa niin helvetisti että pitäisi mahd.nop. osata hoitaa jätkä hiiteen. Vähän kuin olisi kyse vaikkapa lehtimyyjän kanssa kohtaamisesta, että miten pääset siitä heti eroon, jos kuitenkin olet kiltti, kohtelias ihminen joka ei halua loukata ketään. Eikä myöskään että kostetaan kun torjuu... (Nettideiteissähän sitä kiukuttelua on miesten taholta riittänyt.)

Onhan nyt hitto vie miehiä pakko olla useampiakin lajikkeita kuin värjyväsieluiset herkkikset joilla ei heppi heilahda, ja öykkärit.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - ti 19.04.2016, 12:31:41
Jos tarkoitat noita isäntämiehiä, niin tässä ne paikat joita olen heitä tahtomattani tavannut:

- syrjäinen uimapaikka (ukko joka kävi muna pystyssä kiinni)
- kauppa (em. ukko sieltä minut jotenkin sai bongattua)
- puistonpenkit slummissa jossa nykyään asun
- slummi noin ylipäätään (mm. se taata joka kävi minulle aina vittuilemassa kun oli juomaputki menossa)
- bussipysäkit (useampi humalikko käynyt sössöttämässä, yksi käski mennä hirteen kun en antanut kaljarahaa)
- kaupungin katu (sekopää)
- uimaranta (ilmeisesti pillereissä oleva jätkä kävi sekoilemassa, tässä tilanteessa minulla oli kuitenkin mies mukana)
- Yyterin ranta (naku ukko tuli seisokkinsa kanssa selittämään jotain sillä aikaa kun silloinen kumppanini oli muualla, lähti kun uhkasin että mieheni vetää häntä turpaan)
- juna (onneksi vähän nuorempi ja fiksumpi humalikko joka kertoi kissastaan)
- bussit
On ne maahanmuuttajat kamalia.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ti 19.04.2016, 13:39:12
Ekankaan eksän kanssa jos ihan konkreettiselle tasolle mennään ei ollut valittamista, vaikka hän homoudestaan narisikin, eikä lauennut. Asia ei pitkään aikaan varsinaisesti häirinnyt häntäkään, mutta pidemmässä juoksussa sitten kyllä.
Heidän potenssiongelmansa olivat ensisijaisesti heidän ongelmansa, ja vasta toissijaisesti sinun. Koska kukaan näistä jäppisistä ei ole kertomassa, miksi jopo ei keulinutkaan ja mikä mahdollisesti mätti, syitä emme saa koskaan tietää. Olleita ja menneitä.

Lainaamasssani lauseessa kuitenkin kiinnittää huomioni se, että kun "asia ei pitkään aikaan varsinaisesti häirinnyt häntäkään". Siis sinua ei häirinnyt se, että mies ei laukea yhdynnässä, ja jatkoit yhdessäoloa näiden hänen seksuaalisen suuntaumisen tuhrustelunsa kanssa?

1. Jos kumppanini ryhtyisi pohtimaan, että jos hän nyt sittenkin on lesbo, niin minun suhtautumiseni asiaan olisi, että se asia hänen nyt sitten täytyy itse selvittää. Hei hei, pakkaa kamasi ja lähde selvittelemään, minun kanssani se asia ei tule selviämään, enkä ole projektissa mukana.

2. Olen sitäkin mieltä, että naiselle on helppo luoda vastaavat seksuaaliset paineet, kuin miehellekin. Jos minä EN laukeaisi yhdynnässä, voisin ajatella kumppanini olevan viimeistään kolmannella (Putkeen) näin käyneellä kerralla (Hän kyllä saa, mutta minä en) valmis tekemäään ihan mitä tahansa, että minäkin saisin. Jos minusta välittää, olisi asiasta todella huolissaan! Jos se nainen ei piittaisikaan tästä puolesta lainkaan, minä tietäisin hänen olevan itsekeskeinen ääliö, jonka sietää laittaa surutta luiskalle. Tässä tilanteessa nyt korostuu se orgasmikeskeisyys (Ei, ei minunkaan tarvitse laueta joka kerren vaan kaikkein mukavinta on, kun kumppani nauttii), mutta eiköhän pointti tule selväksi.

Tämä nyt on vain yksi mielipide, mutta näin minä tekisin. Se ei ole mitään uutta, että ihmiset sitkuttavat yhdessä mitä surkeimmissa suhteissa, jo pelkästään sen vuoksi että ei tarvitsisi olla yksin, ja toisaalta tottumuksesta. Samalla tavalla joku "Yhdessä lasten vuoksi, muuten kyllä erottaisiin" on klisee.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 19.04.2016, 13:59:06
Ekankaan eksän kanssa jos ihan konkreettiselle tasolle mennään ei ollut valittamista, vaikka hän homoudestaan narisikin, eikä lauennut. Asia ei pitkään aikaan varsinaisesti häirinnyt häntäkään, mutta pidemmässä juoksussa sitten kyllä.
Heidän potenssiongelmansa olivat ensisijaisesti heidän ongelmansa, ja vasta toissijaisesti sinun. Koska kukaan näistä jäppisistä ei ole kertomassa, miksi jopo ei keulinutkaan ja mikä mahdollisesti mätti, syitä emme saa koskaan tietää. Olleita ja menneitä.

Lainaamasssani lauseessa kuitenkin kiinnittää huomioni se, että kun "asia ei pitkään aikaan varsinaisesti häirinnyt häntäkään". Siis sinua ei häirinnyt se, että mies ei laukea yhdynnässä, ja jatkoit yhdessäoloa näiden hänen seksuaalisen suuntaumisen tuhrustelunsa kanssa?

1. Jos kumppanini ryhtyisi pohtimaan, että jos hän nyt sittenkin on lesbo, niin minun suhtautumiseni asiaan olisi, että se asia hänen nyt sitten täytyy itse selvittää. Hei hei, pakkaa kamasi ja lähde selvittelemään, minun kanssani se asia ei tule selviämään, enkä ole projektissa mukana.

2. Olen sitäkin mieltä, että naiselle on helppo luoda vastaavat seksuaaliset paineet, kuin miehellekin. Jos minä EN laukeaisi yhdynnässä, voisin ajatella kumppanini olevan viimeistään kolmannella (Putkeen) näin käyneellä kerralla (Hän kyllä saa, mutta minä en) valmis tekemäään ihan mitä tahansa, että minäkin saisin. Jos minusta välittää, olisi asiasta todella huolissaan! Jos se nainen ei piittaisikaan tästä puolesta lainkaan, minä tietäisin hänen olevan itsekeskeinen ääliö, jonka sietää laittaa surutta luiskalle. Tässä tilanteessa nyt korostuu se orgasmikeskeisyys (Ei, ei minunkaan tarvitse laueta joka kerren vaan kaikkein mukavinta on, kun kumppani nauttii), mutta eiköhän pointti tule selväksi.

Tämä nyt on vain yksi mielipide, mutta näin minä tekisin. Se ei ole mitään uutta, että ihmiset sitkuttavat yhdessä mitä surkeimmissa suhteissa, jo pelkästään sen vuoksi että ei tarvitsisi olla yksin, ja toisaalta tottumuksesta. Samalla tavalla joku "Yhdessä lasten vuoksi, muuten kyllä erottaisiin" on klisee.

Kun 4 v päästä erosin ekasta eksästä, olin aika vihainen (itselleni) että minkä takia olin tuhlannut elämääni mieheen joka valitti homoudestaan harva se päivä. Ja oli muutenkin ongelmallinen ihmispelkojensa kanssa. Ei voitu syödä ravintoloissa ja hinkuni päästä uimarannoille alkoi kehittämään miehessä kiukkua koska hän ei halunnut siellä rannoilla olla koska ihmiset (uida kyllä osasi, ja minusta puolestaan on ihmeellistä jos uimataitoinen ihminen ei käy koskaan uimassa). Bussilla kulkemisestakaan ei olisi hänen kohdallaan tullut mitään, mutta oli onneksi auto.

Katson että olin hänen kanssaan koska ensialkuun kuvittelin että tottakai aloitetaan suhde kun on menty sänkyyn (hänen aloitteestaan mentiin), sitten sen takia että arvelin etten muutakaan saisi ja on minulla omatkin latvalahoni. Myönteinen seikka jonka vuoksi oltiin yhdessä oli se että meille maittoi samanlainen huumori ja viihdyimme kaveripohjalta kyllä hyvin yhdessä, vaikkei se mitään suurta rakkautta sitten ollutkaan. Eikä mies valittanut että häntä häiritsisi että ei laukea, tai laukesihan hän kyllä kädellä avittamalla. Useimmiten omallaan. Sanoi että hän ei uskalla survoa naista niin lujaa että saisi. Arveli että käteenveto hänet olikin saanut turraksi. Itse olen jälkikäteen arvellut että rauhoittavat lääkkeet joita hän veteli niin että lopulta oli puolikoomassa.

En lähde enää siihen syyllistymisleikkiin että mitä hölmö olit tuollaisen kanssa, koska oppia ikä kaikki. Se mikä minua siis risoo on että kun on ollut jo muutakin, niin eikö muka tässä iässä enää ole kuin (taas) nämä ongelmaiset jäljellä. Kun olen treffeillä käynyt normaalilta vaikuttaneiden miesten kanssa, niin heistä on saanut jotenkin sellaisen väsähtäneen vaikutelman että heitä ei joko kiinnosta enää seurustelu, tai minä en kiinnosta.

Toisaalta jotkut ikäiseni ovat valittaneet, sukupuolesta riippumatta, että kun ei ketään enää kiinnosta kukaan. Kiinnostumattomuutta on itsessä sekä muissa. Tuntuu niin ihmeelliseltä kun parikymppisenä kyllä innostui, että mihin se on muka kadonnut. Tai mistä tulee näitä tylsiä miehiä jotka vaikkapa kertovat seuraavansa pörssikursseja ihan huvikseen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 19.04.2016, 14:28:21
Yleinen yhdistävä tekijä parisuhteissa on melko samantyyppiset ongelmat. Ei kai näissä Norman suhteissa sen monimutkaisemmista kuvioista ole kyse.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 19.04.2016, 14:28:31
Jos tarkoitat noita isäntämiehiä, niin tässä ne paikat joita olen heitä tahtomattani tavannut:

- syrjäinen uimapaikka (ukko joka kävi muna pystyssä kiinni)
- kauppa (em. ukko sieltä minut jotenkin sai bongattua)
- puistonpenkit slummissa jossa nykyään asun
- slummi noin ylipäätään (mm. se taata joka kävi minulle aina vittuilemassa kun oli juomaputki menossa)
- bussipysäkit (useampi humalikko käynyt sössöttämässä, yksi käski mennä hirteen kun en antanut kaljarahaa)
- kaupungin katu (sekopää)
- uimaranta (ilmeisesti pillereissä oleva jätkä kävi sekoilemassa, tässä tilanteessa minulla oli kuitenkin mies mukana)
- Yyterin ranta (naku ukko tuli seisokkinsa kanssa selittämään jotain sillä aikaa kun silloinen kumppanini oli muualla, lähti kun uhkasin että mieheni vetää häntä turpaan)
- juna (onneksi vähän nuorempi ja fiksumpi humalikko joka kertoi kissastaan)
- bussit

Uskoisin kyllä että muillekin naisille on osunut häirikköjä kohdalle, mutta itse olen ottanut ne varmaan raskaammin kuin naiset keskimäärin? Äidilläni on ollut sama trendi ja häneen on käyty ilmeisesti useamminkin käsiksi kuin minuun. Minulle riitti se yksi kerta niin että aggressiot jyllää vieläkin, ja pelot.

Millä tavalla tämä kaikki muuttuisi jos lähtisin ihan tietoisesti johonkin baariin, yökerhoon, tai mitä näitä onkaan? Kun minulle maailmalla on tehty selväksi että olen aina oleva jonkun itseäni vanhemman ja useimmiten myös läskimmän miehen silmätikkuna, niin pysyvätkö he pois jos lähden tilanteisiin joissa tasan taatusti läträtään viinan kanssa?

Kävin kyllä diskossa kerran ja terassilla kerran 1996. Silloin ei häiriköity, mutta taas tuli kumminkin joku vanhempi mies jotain selittämään. Olin itse 27-vuotias ja mies varmaan kumminkin joku neljä- tai viisikymppinen. Olen tästäkin varmaan turinoinut nettiin jo vuosien varrella, mutta mitäs tuosta: mies tuli kysymään että onko hänen kirjoittamansa hautajaispuhe ok. Ja sitten hän alkoi seuraavaksi filosofoimaan että pienirantaisista naisista pitävät miehet ovat pedofiileja. Lisäksi hän jostain syystä intoutui esittämään että hommaa minulle töitä (sihteerinä kai, itse oli kuulema televisiossa töissä). Tulin sitten kumminkin jossain vaiheessa todenneeksi että pidän nuorista miehistä, joka ei varmaan häntä kauheasti lämmittänyt kun oli drinkinkin tarjonnut.

Kaikenkaikkiaan minulle on ihan ufohommaa tuollaiset kohtaamiset että joku mies tulee tekemään itseään tykö. En tiedä osaisinko operoida jotenkin oikeaoppisesti jos mies oikeasti kiinnostaisi minua, mutta kun tulee näitä joista en ole kiinnostunut, niin minua harmittaa niin helvetisti että pitäisi mahd.nop. osata hoitaa jätkä hiiteen. Vähän kuin olisi kyse vaikkapa lehtimyyjän kanssa kohtaamisesta, että miten pääset siitä heti eroon, jos kuitenkin olet kiltti, kohtelias ihminen joka ei halua loukata ketään. Eikä myöskään että kostetaan kun torjuu... (Nettideiteissähän sitä kiukuttelua on miesten taholta riittänyt.)

Onhan nyt hitto vie miehiä pakko olla useampiakin lajikkeita kuin värjyväsieluiset herkkikset joilla ei heppi heilahda, ja öykkärit.

 Millä tavalla heidän tapaamispaikkansa asiaan liittyvät? Se ajatushan oli, että sinussa on jotakin, mikä saa heidät innostumaan ehkä enemmän ottamaan kontaktia kuin jossain toisessa naisessa. Paikoista ei ollut nyt puhe, vaan sinusta. Myös ehkä tavassasi vastata heille on jotakin erilaista kuin niiden naisten tavassa, jotka eivät noin raskaasti kärsi tämän tyypin lähestymisyrityksistä. Toki varmaan kaikki on joskus ärsyyntyneet tunkeilevasta tyypistä, joka ei ymmärrä poistua paikalta, mutta ainakin mulle ne nyt kuitenkin on poikkeuksia niiden ihan mukavien miesten joukossa. Eikä niitä edes nuorempana nyt NIIN paljoa sit kuitenkaan ollut. Ei ainakaan merkittävästi enempää luin toisenlaisia tapauksia ja ihan mukavia miehiä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ti 19.04.2016, 14:34:56
Norma Bates,

Mitä niitä nyt enää sen tarkemmin tässä vaiheessa selvittelemään, että kiinnostiko miestä enemmän päälläseisonta kuin uimarannat jne? Menneet ovat menneitä. Päästä irti menneestä, on katsottava eteen päin.

Sitä kyllä arvelinkin, että jätkä oli saattanut kuivamasturboida itsensä piloille (Ja jos siihen lisää lääkityksen, niin kombinaatio laukeamattomuudesta on valmis). Jos jollakin tätä lukevalla nyt sattuisi olemaan vastaava tilanne, niin tiedoksi, että sellaisesta voi kyllä myös opetella eroon. Runkkaaminen on hauskaa ja hyödyllistä (Ehkäisee eturauhasen syöpääkin), mutta kohtuus kaikessa ja käyttäkää liukkaria, jos pitää jatkuvasti nyrkkikyllikkiä lempiä. Pornon päivittäinen vahtaaminen ja masturbointi ovat pitemmän päälle huono homma juuri siksi, että sitten ei välttämättä enää laukea yhdynnässä. Varsinkin, jos ei ole päässyt pukille pitkään aikaan, mutta runkannut koko ajan.

En minä sinua Norma syyllistä, enkä tuomitse. Hyvä vain, että nuo asiat ovat takana ja toivottavasti niistä on jotain opittukin. Vastaavasti myönnän kyllä vältteleväni ryhtymästä täällä kenellekään olkapääksi ja virtuaaliseksi terapeutiksi: ei minun tarvitse sinunkaan ihmissuhdehistoriaasi - kaikkine kiemuroineen ja detaljeineen - niin tarkkaan tietää.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 19.04.2016, 21:14:19
Jos tarkoitat noita isäntämiehiä, niin tässä ne paikat joita olen heitä tahtomattani tavannut:

- syrjäinen uimapaikka (ukko joka kävi muna pystyssä kiinni)
- kauppa (em. ukko sieltä minut jotenkin sai bongattua)
- puistonpenkit slummissa jossa nykyään asun
- slummi noin ylipäätään (mm. se taata joka kävi minulle aina vittuilemassa kun oli juomaputki menossa)
- bussipysäkit (useampi humalikko käynyt sössöttämässä, yksi käski mennä hirteen kun en antanut kaljarahaa)
- kaupungin katu (sekopää)
- uimaranta (ilmeisesti pillereissä oleva jätkä kävi sekoilemassa, tässä tilanteessa minulla oli kuitenkin mies mukana)
- Yyterin ranta (naku ukko tuli seisokkinsa kanssa selittämään jotain sillä aikaa kun silloinen kumppanini oli muualla, lähti kun uhkasin että mieheni vetää häntä turpaan)
- juna (onneksi vähän nuorempi ja fiksumpi humalikko joka kertoi kissastaan)
- bussit

Uskoisin kyllä että muillekin naisille on osunut häirikköjä kohdalle, mutta itse olen ottanut ne varmaan raskaammin kuin naiset keskimäärin? Äidilläni on ollut sama trendi ja häneen on käyty ilmeisesti useamminkin käsiksi kuin minuun. Minulle riitti se yksi kerta niin että aggressiot jyllää vieläkin, ja pelot.

Millä tavalla tämä kaikki muuttuisi jos lähtisin ihan tietoisesti johonkin baariin, yökerhoon, tai mitä näitä onkaan? Kun minulle maailmalla on tehty selväksi että olen aina oleva jonkun itseäni vanhemman ja useimmiten myös läskimmän miehen silmätikkuna, niin pysyvätkö he pois jos lähden tilanteisiin joissa tasan taatusti läträtään viinan kanssa?

Kävin kyllä diskossa kerran ja terassilla kerran 1996. Silloin ei häiriköity, mutta taas tuli kumminkin joku vanhempi mies jotain selittämään. Olin itse 27-vuotias ja mies varmaan kumminkin joku neljä- tai viisikymppinen. Olen tästäkin varmaan turinoinut nettiin jo vuosien varrella, mutta mitäs tuosta: mies tuli kysymään että onko hänen kirjoittamansa hautajaispuhe ok. Ja sitten hän alkoi seuraavaksi filosofoimaan että pienirantaisista naisista pitävät miehet ovat pedofiileja. Lisäksi hän jostain syystä intoutui esittämään että hommaa minulle töitä (sihteerinä kai, itse oli kuulema televisiossa töissä). Tulin sitten kumminkin jossain vaiheessa todenneeksi että pidän nuorista miehistä, joka ei varmaan häntä kauheasti lämmittänyt kun oli drinkinkin tarjonnut.

Kaikenkaikkiaan minulle on ihan ufohommaa tuollaiset kohtaamiset että joku mies tulee tekemään itseään tykö. En tiedä osaisinko operoida jotenkin oikeaoppisesti jos mies oikeasti kiinnostaisi minua, mutta kun tulee näitä joista en ole kiinnostunut, niin minua harmittaa niin helvetisti että pitäisi mahd.nop. osata hoitaa jätkä hiiteen. Vähän kuin olisi kyse vaikkapa lehtimyyjän kanssa kohtaamisesta, että miten pääset siitä heti eroon, jos kuitenkin olet kiltti, kohtelias ihminen joka ei halua loukata ketään. Eikä myöskään että kostetaan kun torjuu... (Nettideiteissähän sitä kiukuttelua on miesten taholta riittänyt.)

Onhan nyt hitto vie miehiä pakko olla useampiakin lajikkeita kuin värjyväsieluiset herkkikset joilla ei heppi heilahda, ja öykkärit.

 Millä tavalla heidän tapaamispaikkansa asiaan liittyvät? Se ajatushan oli, että sinussa on jotakin, mikä saa heidät innostumaan ehkä enemmän ottamaan kontaktia kuin jossain toisessa naisessa. Paikoista ei ollut nyt puhe, vaan sinusta. Myös ehkä tavassasi vastata heille on jotakin erilaista kuin niiden naisten tavassa, jotka eivät noin raskaasti kärsi tämän tyypin lähestymisyrityksistä. Toki varmaan kaikki on joskus ärsyyntyneet tunkeilevasta tyypistä, joka ei ymmärrä poistua paikalta, mutta ainakin mulle ne nyt kuitenkin on poikkeuksia niiden ihan mukavien miesten joukossa. Eikä niitä edes nuorempana nyt NIIN paljoa sit kuitenkaan ollut. Ei ainakaan merkittävästi enempää luin toisenlaisia tapauksia ja ihan mukavia miehiä.

Ajattelin että jospa se on paikoista kiinni että tulee jotain häiritseviä tyyppejä selittämään omiaan. Bussipysäkiltä ei pääse pois, koska on pakko odottaa bussia. Jos kävelee keskellä korpea mennäkseen uimaan kivassa pikku paikassa keskellä sitä korpea, ei sieltäkään niin vain pois juosta jos joku käy kiinni. (Ko. kokemuksen jälkeen pidin jonkin aikaa puukkoa mukanani. En kuitenkaan antanut periksi ja lopettanut sillä alueella oleilua.)

Juha on tyrkyttänyt pariin otteeseen erityisherkkää. En ole kauheasti kehdannut täkyyn tarttua koska jotkut voisivat sitäkin pitää leuhkuutena ja esittämisenä jos alan höperehtimään erityisherkkyydeksi, mutta en minä kyllä ainakaan mikään "kiveä kovempi" ole koska epämiellyttävät kohtaamiset muiden ihmisten kanssa häiritsevät ihan aidosti iät ajat. Voisin tietty olla myös perfektionisti ja ihan sitäkin kautta harmitella etten ole osannut "hoitaa" jotain hankalaa tilannetta tai paremminkin ihmistä pois kimpustani. Niin kuin siinäkin tapauksessa kun aineissa ollut mies tuli häiritsemään eksääni ja minua ja lopulta karjuin että jos ei jätkä lähde niin soitan poliisille - jälkikäteen hävetti että mitäs minä nyt noin. Taikasauvako lie pitäisi olla mukana että saisi vaikkapa taikoa häiriköt sammakoiksi, että niistä pääsee eroon...

On jotain ihan ok miehiäkin tullut juttelemaan, mutta ehkä eivät ole jääneet erityisen mieleenpainuvina sen vuoksi ettei joukossa ole sattunut olemaan ketään jonka olisin halunnut omaksi. Plus kun olin parisuhteissa (yhteensä 16 v), liikuttiin kumppanin kanssa kimpassa eikä meille kukaan irtomies koskaan juttelemaan tullut. Yksi mies jonka kanssa kävin treffeillä ja jolla oli läjä lapsia sanoi että hän oli eronsa jälkeen havainnut miten yksin nyt on, koska ainoa sosiaalinen kanssakäyminen oli tapahtunut oman perheen suuntaan.

Tietty bongaan herkemmin kaiken paskan elämästä. Riittäneekö pessimismi syyksi moiseen, en tiedä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 19.04.2016, 21:16:31
Renttu, ei sinun tarvitse tietää minun elämästäni eikä neuvoja jaella. Luulen että olemme erittäin erilaiset ihmiset, joten neuvominen taholtasi voisi olla vaikeaa. En minä täällä sinua varten kirjoittele, mutta tietänet jo että jos minulle kommentoidaan, minä tapaan kommentoida takaisin pitkään & perusteellisesti.

socrates, osittain näin on juu. Ihmispelkoisena päätyy toisten samanmoisten kanssa kimppaan. Voi se onnistuakin, jos ei kauheasti ole muuta painolastia ja kumpikin löytää toisestaan sen mitä ei maailmassa muuten ole ihmisiltä saanut. Mutta hirveän sisäänpäinlämpiäväksihän se voi tietysti mennä. Vähän kuin kaksosilla.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ti 19.04.2016, 21:20:34
Norma,

Ok, Ihan hyvä niin. Pidän peukkuja tilanteen suhteen, yhtä kaikki.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 19.04.2016, 21:39:05
Norma,

Ok, Ihan hyvä niin. Pidän peukkuja tilanteen suhteen, yhtä kaikki.

Tänks. - Tosiaankin kun vauhtiin pääsen, kirjoitan ummet ja lammet. Ärryn aina vähän jos joku olettaa että jotenkin kinuan terapiaa tai loputtomasti neuvoja itselleni kuin teinityttö. Ei siitä ole kysymys. Loputtomasta turpajumpasta vain, kirjallisessa muodossa tietenkin.

Josta tietysti tulee mieleen aina välillä että jos rassaa kellon auki ja tonkii niitä rattaita ja muttereita vuosia, niin noinkohan siinä sitten jotenkin fiksuksi tulee.  ::) Tämän vuoksi on aina helvetin hyvä jos minulla on jokin muu aihe märehdittävänä kuin elämäni. Ihan mikä tahansa muu aihe, mutta nyt olen alkanut tosissani kyllästymään maahanmuuttokriittisyyteen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ti 19.04.2016, 22:02:07
Nääh - kaikki on täysin ok: En ole alun perinkään profiloitunut foorumilla (En täällä, enkä Näkkärilläkään) naisia hurmatakseni mutta usko pois, ymmärrän paremmin kuin ehkä luuletkaan. :)

Tuttavapiirissäni on tällä hetkellä muuan nainen palasina sen vuoksi, että kaikki hänen pidemmät virityksensä - joka ikinen niistä - ovat päättyneet siihen, että mies pettää. Niin on käynyt nytkin. Ei setvittäväkään maailmasta kesken lopu, niin kauan kuin on ihmisiä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 19.04.2016, 22:12:15
Indeed. Onhan se tietysti niin että on läjäpäin ongelmia joita minulla ei ole. Esim. tuo pettäminen ja mustasukkaisuus ovat asioita joihin en ole juurikaan törmäillyt. Jos ei toiseen rakastumista katsota pettämiseksi, vaan genitaalien sisäkkäin asettelu toisen kanssa kesken pidemmän suhteen vakikumppanin tietämättä. - Ja onhan se toisaalta vähän hassua että jostain parittelusta ihmiset jaksavat vääntää draamaa sukupolvesta toiseen. Fyysisenä toimintona siinä ei ole mitään ihmeellistä, se ei hitsaa ihmisiä yhteen kaksipäiseksi hirvitykseksi. Ainoastaan se korvien välissä oleva kama merkkaa ja vaikuttaa niin että ei tykätä jos kumppani "jakaa" muillekin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ti 19.04.2016, 22:25:00
Yhteiskunta tarvitsee rajoja...

Ainoa mitä pitäisi rajoittaa, on sinunlaistesi fasistien oikeus saarnata sanomaansa anonyyminä netissä.

Olet sananvapauden ja inhimillisten vapauksien profeetta kuten muhiksesi on ihmisyyden profeetta,  täysin epäonnistunut.


Moraaliarvoja kyllä tarvittaisiin, mutta ei suinkaan millään seksuaalisektorilla. Kyllä se on se talous se mistä ne hukkuu helpoimmin. Rikkaiden ja poliitikkojen taholla. Viime vuosina on sentään vähän alettu jo tajuamaan että kaikenlaiset optiot sun muut veroparatiisit ovatkin nolo juttu. Tai jälkimmäinen on lähinnä jos siitä kärähtää. Kaikkeahan ihminen on aina sallinut itsensä tehdä, jos ei vaan jää kiinni...

Taloussektorilla tosiaan tarvitaan, mutta mielestäni enemmän myös inhimillisellä sektorillakin. Kuten sanoin, en voi pitää hyvänä kehityksenä sitä, jos perhekäsitys murenee ja perheistä tulee jotain helevetin vaihtoehtoperheitä lasten eduista välittämättä. Aikuisten itsekkyydelläkin tulee olla rajansa! Aikuisilla on aina vapaus luoda parisuhteita haluamallaan tavalla, mutta jätetään ne lapset ulos noista friikeimmistä malleista, jookos?

ps. Anteeksi, saattoi mennä väärään ketjuun.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Chama - ke 20.04.2016, 10:33:52
Ärryn aina vähän jos joku olettaa että jotenkin kinuan terapiaa tai loputtomasti neuvoja itselleni kuin teinityttö.

Minusta on kuitenkin syvästi inhimillistä, mikäli joku yrittää sinua auttaa, vaikka et apua haekaan. Näen asian niin, että jos lähes pakonomaisen oloiseen samoista teemoista kirjoitteluusi ei kukaan koskaan reagoisi, suomalaisessa yhteiskunnassa olisi joku pahasti pielessä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ke 20.04.2016, 10:39:37

Moraaliarvoja kyllä tarvittaisiin, mutta ei suinkaan millään seksuaalisektorilla. Kyllä se on se talous se mistä ne hukkuu helpoimmin. Rikkaiden ja poliitikkojen taholla. Viime vuosina on sentään vähän alettu jo tajuamaan että kaikenlaiset optiot sun muut veroparatiisit ovatkin nolo juttu. Tai jälkimmäinen on lähinnä jos siitä kärähtää. Kaikkeahan ihminen on aina sallinut itsensä tehdä, jos ei vaan jää kiinni...

Taloussektorilla tosiaan tarvitaan, mutta mielestäni enemmän myös inhimillisellä sektorillakin. Kuten sanoin, en voi pitää hyvänä kehityksenä sitä, jos perhekäsitys murenee ja perheistä tulee jotain helevetin vaihtoehtoperheitä lasten eduista välittämättä. Aikuisten itsekkyydelläkin tulee olla rajansa! Aikuisilla on aina vapaus luoda parisuhteita haluamallaan tavalla, mutta jätetään ne lapset ulos noista friikeimmistä malleista, jookos?

ps. Anteeksi, saattoi mennä väärään ketjuun.

Sovitellaan eli justeerataan oikeasti ketjuksi. Tulee nimittäin mieleen että voihan seksuaalisuuden ongelma olla sekin että ihminen ei löydä itselleen "turvallisia raameja", vaan kaikki on ikäänkuin täysin levällään niin että hän höseltää kaikkea mahdollista, tai ei tiedä mihin suuntaan etenisi. Runsauden pula siis kyseessä, liikaa vaihtoehtoja niin ettei enää osaa valita eikä päättää. Ei tunnu minusta tutulta, mutta eihän tässä ole toki pakko kaikkeen omakohtaista näkökulmaa ollakaan.

Joku tytteli vaikkapa päättää kokeilla pornoelokuvassa näyttelemistä, kun haluaa esitellä kaikille kuinka estoton on ja haistakaa te muu v-ttu. Nythän tietysti ryntää vaikka tuhat ukkoa heti pystyyn hurraata huutamaan kun se 18-vuotias lapsenpyöreä tyttö alkaa reisiään levittelemään, koska ei heitä kiinnosta että tekeekö tyttö mahdollisesti psyykkistä hallaa tulevaisuudelleen hetken mielenoikusta. Ehkä olisi parempi että pornoelokuvissa näyttelevien ihmisten alaikäraja olisi vaikkapa 25 v? Mutta toisaalta taas joku voi olla hyvinkin ikäisekseen kypsä, ja joku on ehkä jo laittanut lapsiakin siihen mennessä että täyttää 20 v, joten tällaisen ihmisen pornouran kieltäminen olisi vähän hassua.

Länsimaissa ihmisille paukahtaa niskoilleen aikas paljon vastuuta oman seksielämänsä järjestämisestä. On siinä omat hyvät ja huonot puolensa, mutta koska yhteiskunta ei ole vielä keikahtanut nurin, niin tuskin ihan vikaan olemme menneet. Kunhan nyt edes muistettaisiin se vastuullisuus eli ehkäistäisiin. Jossain vaiheessa oli jotain uutista että klamydia leviää parikymppisten joukossa kulovalkean tavoin, eli ihmeelliseksi oli (on?) mennyt kun ei enää HIV muistu kenenkään mieleen. Kun ei siihen välttämättä enää kuole, niin yksi hailea?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - ke 20.04.2016, 10:43:55
Olet sananvapauden ja inhimillisten vapauksien profeetta kuten muhiksesi on ihmisyyden profeetta,  täysin epäonnistunut.

Aina kun natsi ilmoittaa minun olevan täydellisen väärässä, huono, epäonnistunut, paha tai muuten vaan tyhmä, tunnen onnistumisen iloa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: pimpelis pompelis - ke 20.04.2016, 12:55:13
Aina kun  Tahan todetaan olevan täydellisen väärässä, huono, epäonnistunut, paha tai muuten vaan tyhmä, kyseessä on jonkin natsin näkemys.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 03.05.2016, 10:36:16
Seura nro 17 Seksi vie, ihminen vikisee:

Airaksinen kertoo Kaakkois-Aasiassa elävistä Borneon heimoista, jotka suhtautuvat seksuaaliseen kanssakäymiseen vihamielisesti. "Naiset ja miehet elävät tiukasti erossa toisistaan. Lapsia he tekevät vain syvän inhon vallassa."

Tuli kyllä vähän mieleen että niin varmaan... Ovatko länkkäritutkijat varmoja ettei heille syötetä paksua pajunköyttä? On luonnonkansoja joissa sukupuolet elävät erillään, mutta että "syvän inhon..."? Kas kun akti luonnistuu lainkaan. Aina kun joku kansa juttelee menneisyydestään ja esille tulee jotain seikkoja vaikkapa että "esi-isämme tuli meren takaa", niin jos se ei satu tutkijoiden pirtaan käymään, todetaan välittömästi että tässä on myytti, eli horinaa. Mutta minkä ihmeen takia luonnonkansat automaattisesti puhuisivat täyttä totta nykyhetken toiminnoistaan? Mikä ihmeen velvollisuus heillä sellaiseen olisi? Jos kansalla on yhtään taipumusta maagiseen ajatteluun, he voivat ajatella esim. että oman kansan keskinäiset tavat ovat tabu joita ei ulkopuoliselle paljasteta, joten kerrotaan joku virallisen kaavan mukainen höpöjuttu.

Toisaalta en toki pidä sitäkään mahdollisena että jostain syystä aseksuaalisuus on geneettisesti päässyt jossakin ryhmässä määrääväksi piirteeksi, ja kun kuitenkin heimo tarvitsee olemassaollakseen lapsia, niin "pakkohan" niitä on laittaa. Kaikkein todennäköisimpänä selityksenä kokonaisten kansojen seksi-inholle pitäisin kuitenkin sitä samaa selitystä mikä on länkkäreitäkin perversoinut, eli uskontoa. On olemassa hypoteesi että inkat osasivat kirjoittaa, mutta (tarinan mukaan) luopuivat taidostaan hyvittääkseen jumalia, joiden oletettiin suuttuneen. Tämä pääteltiin siitä että oli tapahtunut erinäisiä kamalia luonnonkatastrofeja. Maaginen mieli varmasti osaisi sellaisenkin aivoituksen saada aikaiseksi että kansan pitää alkaa kehittämään inhoa seksiä kohtaan, koska jumalat kostavat.

Kreikan jumalat varsinkin olivat erityisen kärkkäitä kostamaan milloin mitäkin. Että eipä mikään miksikään muutu.

Seksin inhoaminen toimii tietysti kyllä hyvänä ehkäisykeinona ja säätelee näppärästi heimon kokoa. Kun se lapsenlaitto on yhtä ällötystä alusta asti, niin ei niitä sitten mielinmäärin laitella?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - ti 03.05.2016, 21:32:12
Seksin inhoaminen toimii tietysti kyllä hyvänä ehkäisykeinona ja säätelee näppärästi heimon kokoa. Kun se lapsenlaitto on yhtä ällötystä alusta asti, niin ei niitä sitten mielinmäärin laitella?


Tällaista väitettiin Akatemian Luentosali-ketjuun linkittämässäni luentosarjassa:
http://jatkumo.net/index.php?topic=56.msg14662#msg14662

Eli siis ihmisten ja erityisesti naisten seksuaalisuuden kontrollointi ja sukupuolten välisen epäluottamuksen ja jopa inhon lietsonta olisi hyvin usein ollut yhteisön tiedostamatonta syntyvyyden säännöstelyä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: taneh - ti 03.05.2016, 21:34:50
Olet sananvapauden ja inhimillisten vapauksien profeetta kuten muhiksesi on ihmisyyden profeetta,  täysin epäonnistunut.

Aina kun natsi ilmoittaa minun olevan täydellisen väärässä, huono, epäonnistunut, paha tai muuten vaan tyhmä, tunnen onnistumisen iloa.

Lähde?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 03.05.2016, 22:15:09
Seksin inhoaminen toimii tietysti kyllä hyvänä ehkäisykeinona ja säätelee näppärästi heimon kokoa. Kun se lapsenlaitto on yhtä ällötystä alusta asti, niin ei niitä sitten mielinmäärin laitella?


Tällaista väitettiin Akatemian Luentosali-ketjuun linkittämässäni luentosarjassa:
http://jatkumo.net/index.php?topic=56.msg14662#msg14662

Eli siis ihmisten ja erityisesti naisten seksuaalisuuden kontrollointi ja sukupuolten välisen epäluottamuksen ja jopa inhon lietsonta olisi hyvin usein ollut yhteisön tiedostamatonta syntyvyyden säännöstelyä.

Ehkäisyksi käy tietysti myös (yököittävä) naisten ympärileikkely. Muut ja enempi esillä olleet syythän siihen olivat

- nainen ei käy vieraissa sillä aikaa kun mies on kuukausia paimenessa (afrikkalaisen miehen väite Aamulehdessä)

- nainen ei anna kovin "halvalla" miehelle, mikä johtaa siihen että vain erittäin hyvin palkittuna seksiä lohkeaa, joka meinaa sitä että nälänhädän naiset ovat alkaneet leikkelemään tyttäriään että kaikki yhtälailla pihtaisivat ja miehet syöttäisivät tulevat vaimonsa hyvin seksiä saadakseen (tällaisen teorian lähdettä en tiedä, ja jonkin verran tämä teoria lässähtää siihen että mikään ei estä miestä raiskaamasta halutonta naista)

Noin kaikenkaikkiaan varmaan kaikilta ajoilta, kaikista paikoista ja kaikkien kansojen keskuudesta on löytynyt tavalla tai toisella kummallisia seksiin liittyviä tapoja, jolloinka ilmeisesti mitään "normaalia" ei ihmiskunnalle ole olemassakaan. On vain kulloinenkin trendi. Jossa, josko hyvinkin päätöntä menoa, aina joku tietty jippo piileksii sisällä. Ehkäisemisen kannalta ajatellen esim. viktoriaanisen ajan tyyli että vaimo ei nauti seksistä vaan harjoittaa sitä hammasta purren ja isänmaata ajatellen toimi varmasti lapsialukua rajoittavana tekijänä. Bordellien takia miesten ei kuitenkaan tarvinnut olla puutteessa. (Kyseessä siis keskiluokka. Köyhät poikivat joka vuosi koska uskonto ja aatelisillakin on varaa laittaa vaikka lauma pikkuprinssejä.)

Se mikä minua on askarruttanut on se että miten prostituoidut onnistuivat välttämään jatkuvat raskaudet vuosisatojen varrella? Tunsivatko he jotain ehkäisykikkoja? Itse en tiedä muita kuin vaginan huuhtelun, mutta eihän se erityisen luotettava menetelmä liene.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ti 03.05.2016, 22:34:42

Se mikä minua on askarruttanut on se että miten prostituoidut onnistuivat välttämään jatkuvat raskaudet vuosisatojen varrella? Tunsivatko he jotain ehkäisykikkoja? Itse en tiedä muita kuin vaginan huuhtelun, mutta eihän se erityisen luotettava menetelmä liene.

No kun heitäkin oli niin monta luokkaa: niitä, joita suojelivat eri konstit ja niitä, jotka paiskattiin pihalle, kun penskaa pukkaa.

Itse asiassa tämä lienee aina naisia eniten eri luokkiin luokitellut asia.

Nyt en siis tässä mitenkään tarkoita lastentekoa noin yleisesti, yhteisenä projektina, vaan ainoastaan tilanteessa, jossa tällä tavalla naisen arvoa arvoitetaan.

T; Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ke 04.05.2016, 09:24:26
Toki kuninkaiden rakastajat saivat pukata vaikka kuinka monta lasta, nämähän olivat erään sortin "arvotavaraa" kuitenkin. Mutta alimman luokan prostituoitujen elämästä ei taida kovin paljoa historiikkia olla. "Kuppaiset katuhuorat" eivät noin vain pääse historiakirjojen lehdille, pitää sutaista jotain kruunupäätä niin johan on sankaritar verraton. Tietty jotkut kurtisaanit olivatkin varsin älykkäitä ja oppineita. Olisivat kuuluneet historiaan ilman sitä sutaisuakin. (Omasta mielestäni ei ole mikään uroteko paritella jonkun kuuluisan kanssa, pitäisi olla kuuluisa itse.)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Xantippa - ke 04.05.2016, 12:24:10
Tuli mielenkiintoinen historiadokumentti jonkin jenkkikaupungin huorakortteleista, en nyt muista, minkä. Oli tehty oikein herrasmiehille ohjekirjanen, jossa paikat esiteltiin ja perille opastettiin. Oli laatua monenmoista ja aika ankarilta vaikuttivat osan työolosuhteet menneessäkin ajassa. Kirjaimellisesti mentiin maan alle, kun kellareihin erilaisia kopperoita rakenneltu.

T: Xante
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Vatupassi - ke 04.05.2016, 20:32:21
-ennen kun tuli e-pillerit ;käyttöön oli ehkäisyvälineenä kuulemma sian suolesta tethy kortsu, tiijä hänt sitte mite hyvi
on toimint?ja jälki-ehkäisynä, mm.pietaryrttiä kehiin?plus jos raskaus oli oikein alkuvaiheessa, olen kuullut kikasta"
että oikein voimakas "sisään tulo"vehkeellä..
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - ke 04.05.2016, 21:25:16
Se mikä minua on askarruttanut on se että miten prostituoidut onnistuivat välttämään jatkuvat raskaudet vuosisatojen varrella? Tunsivatko he jotain ehkäisykikkoja? Itse en tiedä muita kuin vaginan huuhtelun, mutta eihän se erityisen luotettava menetelmä liene.

Rättiä eli jonkinlaista pessaaria käytettiin, ja tietenkin harjoitettiin coitus inttiä ja muuta kuin emätinyhdyntää.

Sitten vielä sellainen tekijä, että prostituution harjoittaminen tekee hallaa hedelmällisyydelle (taudit ja muut vaivat), ja pitkän linjan huorista monet lienevät  olleet steriilejä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ke 04.05.2016, 21:33:06
Rooman vallan aikaan oli vielä olemassa tietty rohtokasvi, jota käytetttiin ehkäisyyn. Se oli niin suosittua, että kerättiin sukupuuttoon. Sen jälkeen ehkäisynä on käytetty esim. sian suolia (Kondomeina).

Tänäkin päivänä lainkaan kaikille naisille ei ole muuten saatavilla esim. tamponeja tai terveyssiteitä. Tietyissä maissa naiset joutuvatkin käyttämään esim. hiekkaa kuukautisten aikaan. Ain´t Life Grand!
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ke 04.05.2016, 22:07:17
^ Kyseisestä kasvista olen lukenutkin. Jonkin sortin putkikasvi muistaakseni. (Jäi mieleen siksi että lukemani kirja käsitteli mahdollisia antiikin aikaisia kaukoputkia joissa olisi ollut hiottuja kiviä linsseinä, ja putkiosa tehty em. kasvin putkesta.)

Silkistäkin on kuulema kondomeja tehty. En muista tiivistettiinkö niitä jossain tökötissä uittamalla. Villatukkoa on käytetty "tamponina" muistaakseni Roomassa. Egyptissäkin oli juttu, mutta en nyt äkkiseltään muista mikä. Pesusieni-merieläin???
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - ke 04.05.2016, 22:11:34
Egyptissäkin oli juttu, mutta en nyt äkkiseltään muista mikä. Pesusieni-merieläin???
Linimenttejä, kasvinlehtiä ja tahnoja, ainakin. Niissä on ollut mm. hunajaa, agave-kasvia uutettuna ja joitain rohtolehtiä. "Konstit on monet, sano kurtisaani kun hunajalla pillua pyyhki". :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ke 04.05.2016, 22:24:22
Selvitän kyllä sen pesusienijutun vielä jossain vaiheessa, nyt yllättäen löytyi tämmöinen mitä tutkin myöhemmin (linkki tähän jemmaan...):

http://www.mum.org/germnt5.htm

In the Bible's "Genesis" the name Adam is derived from "adamah," which can be translated as "bloody loam."

Jokin hämärä mielikuva että väri punainen liittyy nimeen Adam minulla on ollut aiemminkin, mutta että jäljet johtaisivatkin sylttytehtaalle ja se punainen olisi kuukautisverta, jota on sotkettu savimaahan josta ensimmäinen ihminen on luotu. Jahve tietenkään ei juutalais-kristillisessä legendassa kuukautisverellä lotraa, mutta Jahvepa perikin ihmisen luojan tittelinsä jumalatar Ninhursagilta, jolla varmasti on ollut kuukautisvertakin käytettävissään. Jokatapauksessa luin jo 90-luvulla että kun suvunjatkamisen toimintatapaa ei vielä ymmärretty, yksi idea oli että nainen kirnuaa sikiön aikaiseksi omasta kuukautisverestään. Tätä "todisti" se että silloin kun se sikiö on siellä naisessa, nainen ei vuoda verta. Eli sen normaalisti vuotavan veren on pitänyt jotenkin hyytyä paikoilleen...  :D
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - to 05.05.2016, 10:10:23
Onhan se ihan hyvä jos seksivalistuksessa päästään jo siihenkin seikkaan että ongelmiakin on. Meikäläisen kouluajoilta en muista mitään muuta kuin 5. ja 8. luokan biologian kirjan genitaalikaaviot. Kaikesta siitä olisi voinut tiivistää että miehellä seisoo ja ihmiset saavat lapsia jos eivät ehkäise. The End.

Tässä sitä valistusta vaikkapa teineille:

http://www.sexpo.fi/sarjis/
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 08.05.2016, 21:27:55
Löytyipä kierrätyksestä Valittuja Paloja. Tämän vuoden maaliskuun lehteä pällistellessä osuin tietysti prkl tyttöjen silvontaa koskevaan artikkeliin. (No joo taas ja tästä se lähtee...)

Artikkelissa oli tietysti myönteistä se että se käsitteli korjausleikkauksia. Joku tohtori niitä on tehnyt jo satoja vai oliko peräti tuhansia, ja ainakin jokunen nainen on sittemmin saanut orgasmin. Klitoris on kehon sisällä reippaasti pidempi kuin mitä se on ulkoisena esillä, ja sieltä sitä voi kaivaa esiin vaikka olisi päästä silvottu kaikki näkyvillä ollut pois.

Kirjoituksessa mainittu esimerkkitapaus nainen oli Norsunluurannikolta ja huolissaan siitä että hänen isänsä saa tietää korjausleikkauksesta. Kuulema ko. maassa jotkut hoitoa saaneet naiset on silvottu toistamiseen.

Jos aikuisen naisen pitää huolestua siitä että isä saa tietää että tytär saattaisi nauttia seksistä, tai ei ainakaan koe jatkuvia kipuja ja kärsi tulehduksista, niin mitä tästä pitäisi päätellä. Ja miten isä sitten saisi tietää, jos ei suoranaisesti kopeloi aikuisia lapsiaan. Mieleen tuli lähinnä että naisen aviomies menee ulisemaan apelleen että hyis' saatana millaisen HUORAN sää mullen möit, kun se ei rääykään tuskasta aktin aikana, vaan inahtelee siihen malliin että nauttii! Ja tähän sitten appi että voi perkele kyllä mää leikkaan siltä nyt saksilla veks kaikki paikat paskaksi niin ettei jää kuin veristä mössöä.

Kulttuureissa joissa silvoskelua harjoitetaan seksistä ja seksuaalisuudesta puhuminen on usein tabu. Merkillistä siis olisi että joku käräyttäisi vanhemmilleen nauttivan tyttären.

Miksei tuollainen isä voisi ennemmin vaikka tarjota omaa persettään hyvitykseksi jos vävy on sen kaamean kärsimyksen joutunut kokemaan että saikin nauttivan, halukkaan vaimon, eikä murjottavaa pihtaria. Appi ja vävy voisivat paneskella vaikka keskenään niin että suolet soi ja laulaa, vai olisikohan sekin kammoittavaa että bottomiksi päätynyt saattaisikin olla että uli uli uli ai että tekee höpöä, eli nauttisi...

Helpoin ratkaisu niiden miesten ongelmaan jotka pelkäävät, inhoavat tai vihaavat halukasta ja nautintokykyistä naista olisi yksinkertaisesti että kaikki he katkovat omat peniksensä pois, niin jäävät kurjat syntiset naiset ilman sitä ihteään. Ja jos he vähän lesboilisivat ja tämän myötä aloittaisivat tietenkin myös naisten välisiä parisuhteita, niin mitäs se miehiä haittaisi kun ei heitä koskaan ole kiinnostanut seksi jossa nainen nauttii. Tai jos olisi, niin eivät leikkelyttäisi omia tyttäriään, koska kai siitä halukkaasta naisesta yhden lypsävän lehmän enemmän saisi kun sen myy, mikäli ylipäätään kukaan tykkää seksistä Norsunluurannikolla. Mutta jos siellä miehetkin panevat itkua vääntäen, niin järkätköön niin että eivät pane. Voisivat vaikka istua koko päivän mietiskellen syntyjä syviä kun ei enää ota eteen eikä se eteenotto okseta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 10.05.2016, 09:51:08
Sellaista olen miettinyt, että onkohan koskaan esitetty naisen seksuaalista kyvyttömyyttä (useimmin kaiketi haluttomuutta, mutta voihan sitä syntyä jopa vaginattomana) huvittavana? Ihmisten välisessä kanssakäymisessä, kansantarinoissa, viihteessä jne.? Miehen potenssin puutteelle kun on joskus naurettu. Haukkumanimityksiä haluttomalle naiselle on toki annettu, ainakin jos hän ei ole entuudestaan edes miehelle tuttu:

- pihtarihuora (annat kumminkin muille mutta et mulle!)

- lesbo (koska minä olen oikein miesten mies, niin jos sinä et mua halua, niin olet seksuaalisesti poikkeava eli tykkäät naisista)

Jos epäiltäisiin että nainen ei halua mitään kenenkään kanssa, niin tietysti häntä voitaisiin toki nimitellä frigidiksi, mutta eihän sekään mitään naureskelua edelleenkään ole. Jotenkin tuntuu se fyysinen puoli korostuvan. Jos kyvyttömyys on henkistä laatua, niin sitä ei mielletä samanlaiseksi asiaksi kuin fyysinen kyvyttömyys. Jos fyysisesti kykenee yhtymään (välineistö löytyy), vaikkei haluaisikaan, niin sitä ei vaan pidetä oikeana kyvyttömyytenä?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 24.05.2016, 10:07:33
Tarttee varmaan räjäyttää perseensä niin johan alkaa seksin ongelma (=sitä ei ole) kaikkoamaan.

http://www.iltalehti.fi/viihde/2016052021596140_vi.shtml

Lähiaikojen saldoa miesrintamalla: yksi tyyppi joka olisi ollut minulle ok lopettaa välittömästi yhteydenpidon kuvani nähtyään. Yhden miehen kanssa sovitaan treffit ja paikanpäälle asti pääsen vain minä, miehestä ei sen koommin kuulu. Ja sitten tuo äskettäinen että yhteydenottoni tekee miehen selvästi iloiseksi, mutta kun kysyn kuvaa niin tästä ei enää kuulu mitään. Ja tietenkin on normaalit haukut ja vittuilut ja sen sellaisen nettideiteissä entiseen malliin.

Haluavatkohan 40+ miehet oikeastaan ollenkaan enää naista? Vai olisiko se sitten tuollainen tyränrytkyttäjä ennemmin, kuin minä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - ti 24.05.2016, 10:30:22
Haluavatkohan 40+ miehet oikeastaan ollenkaan enää naista?

Ilman muuta, silloin tällöin.

Mitään sellaista villiintymistä kuin hedelmällisyysiän ohittaneilla naisilla ei kuitenkaan monellakaan ole.

Halupiikkejä on kuukaudessa suurin piirtein yhtä paljon kuin nuorena viikossa. Eli matemaattisesti karkea arvio on 75% halujen väheneminen. Tosin jatkuva oleilu kiihottavissa olosuhteissa saattaa nostaa halutiheyttä hetkellisesti ylös joksikin aikaa, vaikka viikoksi tai pariksi.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 24.05.2016, 11:04:30
Haluavatkohan 40+ miehet oikeastaan ollenkaan enää naista?

Ilman muuta, silloin tällöin.

Mitään sellaista villiintymistä kuin hedelmällisyysiän ohittaneilla naisilla ei kuitenkaan monellakaan ole.

Halupiikkejä on kuukaudessa suurin piirtein yhtä paljon kuin nuorena viikossa. Eli matemaattisesti karkea arvio on 75% halujen väheneminen. Tosin jatkuva oleilu kiihottavissa olosuhteissa saattaa nostaa halutiheyttä hetkellisesti ylös joksikin aikaa, vaikka viikoksi tai pariksi.

No, tarkoitin kyllä että haluavatko kumppaniksi. Mutta muuta "järkevää" syytähän miehillä ei suhteeseen taida olla kuin seksi. Hedelmällisyysiän ohittanut nainen kuitenkaan ei ole nelikymppinen, vaan viisikymppinen. Muistaakseni keskimäärin 51-vuotiaana alkaa tässä maassa naisilla vaihdevuodet. Jotkut väittävät että hedelmällisyys on laskenut niin paljon nelikymppisenä että voi muka vaikka panna paljaaltaan, mutta itse en kyllä moista uskaltaisi kun suvussani on lähellä viittäkymmentä ikävuotta lapsen laittaneita naisia.

Sitä en sitten tiedä miten paljon omaan halukkuuteen tulee vaikuttamaan nämä vaihdevuodet. Tai miten ne ylipäätään vaikuttaa, kun netissä jotkut naiset väittävät että on vaan entistä enemmän tehnyt mieli kun vapautuu kuukautiskierrosta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ti 24.05.2016, 12:12:14
Haluavatkohan 40+ miehet oikeastaan ollenkaan enää naista?

Ilman muuta, silloin tällöin.

Mitään sellaista villiintymistä kuin hedelmällisyysiän ohittaneilla naisilla ei kuitenkaan monellakaan ole.

Halupiikkejä on kuukaudessa suurin piirtein yhtä paljon kuin nuorena viikossa. Eli matemaattisesti karkea arvio on 75% halujen väheneminen. Tosin jatkuva oleilu kiihottavissa olosuhteissa saattaa nostaa halutiheyttä hetkellisesti ylös joksikin aikaa, vaikka viikoksi tai pariksi.

Komppaan vahvasti, juuri näin menee.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ke 25.05.2016, 23:10:43
http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_tyytymattomia_seksin_liian_vahaiseen_maaraan/8902833

Alle puolet suomalaisista kertoo olevansa tyytyväisiä seksielämäänsä, selviää seksuaalikasvatusjärjestö RFSU:n teettämässä tutkimuksessa.

Erityisen tyytymättömiä ollaan seksin liian vähäiseen määrään, joka närästää 70 prosenttia kaikista seksielämäänsä tyytymättömistä suomalaisista. Muutos on tapahtunut lyhyessä ajassa: vielä 2013 toteutetussa tutkimuksessa vain 44 prosenttia seksielämäänsä tyytymättömistä piti ongelmana juuri seksin vähäistä määrää.

Lisäksi tyytymättömyyttä aiheuttaa sopivan kumppanin puuttuminen. Parisuhteessa elävistä suomalaisista 54 prosenttia on tyytyväisiä seksielämäänsä, kun sinkuista ainoastaan 26 prosenttia on samaa mieltä.  Joka viidennellä suomalaisnaisella taas seksielämää hankaloittaa orgasmin saamisen vaikeus.


Se siitä sinkkujen villistä seksielämästä.

Tutkimuksen tulokset ovat linjassa Väestöliiton FINSEX-tutkimuksen kanssa. Sen mukaan suomalaisissa parisuhteissa puolisoiden halujen määrä on harvoin samalla tasolla, vaan usein parisuhteessa mies toivoo seksiä naista useammin.

Mutta olisivatko miehet varmasti onnellisia jos saisivat jokaikinen kerta kun haluavat? Entä jos kyllästyy? Pitää saada jotain kinkympää? Sitten kun sekään ei enää riitä, mitä sitten?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ke 25.05.2016, 23:17:31
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016052521622928_ul.shtml (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016052521622928_ul.shtml)

Jos homosaation myötä kuvittelitte löytävänne perverssiyden äärirajoja, tässä lisää. No, osa ihmisistä on sairaita. Olkoot niin kauan kuin eivät muita häiritse.

Pidän tietynlaisena ongelmana sitä liberaalin median asennetta, että jokaisesta mitä friikimmästä marginaalikulttuurista tehdään jotain ihannoitua tai "normaalia" käytöstä. Kaikki ilmeisesti nykyisin on normaalia...? Tämä ehkä on yhteiskunnassamme vialla.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: taneh - to 26.05.2016, 08:05:14
Pidän tietynlaisena ongelmana sitä liberaalin median asennetta, että jokaisesta mitä friikimmästä marginaalikulttuurista tehdään jotain ihannoitua tai "normaalia" käytöstä.

Minä en pidä sitä ongelmana jos siitä ei näytä olevan haittaa. Ja sinun häiriintymistäsi todellisen maailman todellisista ilmiöistä en pidä haittana.
Jos todella olet huolissasi, voit tehdä kansalaisaloitteen liian liberaalin median sensuroimiseksi.


Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - to 26.05.2016, 08:21:42
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016052521622928_ul.shtml (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016052521622928_ul.shtml)

Jos homosaation myötä kuvittelitte löytävänne perverssiyden äärirajoja, tässä lisää. No, osa ihmisistä on sairaita. Olkoot niin kauan kuin eivät muita häiritse.

Tämä lausahdus kertookin aika tavalla ajattelustasi. Tosin itse et taida edes älytä, mistä puhun.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - to 26.05.2016, 09:07:36
Se että muodostuu intohimoksi esiintyä jonain eläimenä tuo minulle mieleen mm. voodoo-uskonnon jossa uskonnonharjoittajat saattavat tulla transsitilaan ja joutua jonkin hengen valtaamiksi. Ehkäpä joillakin ihmisillä on vietti saada välillä ottaa lomaa normaalitietoisuudestaan ja vaihtaa vapaalle. Onko sillä sitten merkitystä kittaako viinaa tai vetääkö koirapuvun päälleen... Jälkimmäisestä ei tule maksavaurioita.

Niin kauan kuin eivät tee muille haittaa ja pahaa, niin telmikööt. Vaikka se itseä oudoksuttaisikin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - to 26.05.2016, 17:39:26
Kuinka usein naisten ongelma seksuaalisuudessa on lopultakin vain se että he häpevät kehoaan?

http://www.aamulehti.fi/kulttuuri/rosa-merilainen-jotain-on-pielessa-kun-uskomattoman-kauniit-nuoret-naiset-vihaavat-ruumistaan/

Tässä on nyt taas tätä roisia juttua meitsiltä, mutta elettyä elämää ja tämmöistä sattuu: ekassa seurustelusuhteessani mies onnistui jotenkin lykkimään ilmaa niin paljon vaginaani että ilma tietysti tuli pörähdellen pois. Asiantuntijat tietävät ilmiölle nimikkeitäkin, ja kuulema mukaan ilmiö on todennäköisempi kuukautisten alla, kun vagina on jotenkin lyhyempi kuin muulloin (joskaan tuosta vaiheesta ei ollut tuolloin kyse). No, mitäs mies tähän pörinään? "Pitäisiköhän sun mennä vessaan?"

Ilmoitin tietenkin että mistä se ilma tulee - ei suinkaan ahterista eli kyse ei ole piereskelystä. Ja jälkikäteen sieppasi että olisinpa vielä täräyttänyt että itsehän sinä sitä ilmaa sinne kirnuat.

Varmasti joku toinen nainen olisi säikähtänyt ja järkyttynyt tilannetta niin että olisi saattanut jäädä seksit harjoittamatta pitkänkin aikaa. Mutta miksi sitä pitäisi hävetä että menee ilmaa rööriin? Estoton suolestä tuleva piereskely olisi asia erikseen, ja eihän se elämä tietysti sihenkään kaadu jos semmoista tapahtuu. (Suomi24:stä muistaakseni kerran luin jonkun miehen kirjoitelman että hänen tyttöystävänsä piereskelee tahallaan päin hänen naamaansa... Että kaikkea sitä onkin.)

Naisille pitäisi lapsesta lähtien opettaa että keho on normaali, hyvä ja kiva asia. Ehkä ei välttämättä enää uskonnollisuuden väistyessä opeteta että keho olisi paha, syntinen ja likainen asia, mutta voi olla että kehoon ei suhtauduta oikein millään tavalla kotona ja naiselle jää epävarmuuksia asian suhteen mistä kaikesta pitäisi "tajuta hävetä".

Itselleni on kehossa oleminen aiheuttanut kaikenlaista murhetta, mutta itsepäisyyttäni jossain vaiheessa päätin että seksiasioissa en jumankauta suostu häpeilemään ja tuntemaan syyllisyyttä. Ehkei päätös ole aina pitänyt, mutta yritystä ainakin on. Pitää olla jokin sektori elämässä jossa kukaan ei saa tulla osoittelemaan sormella ja syyttelemään että olet huono ihminen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - to 26.05.2016, 18:46:46
Naisilla tuppaa olemaan niin, että ulkonäöstään kantavat huolta eniten ne, joilla siihen on vähiten aihetta. Johtunee siitä, ettei naisten ulkonäköä pitää lähtökohtaisesti aina kehua, jolloin kukaan ei enää ota kehuja tosissaan.

Trump on suurmies siksi, että uskalsi julkisesti sanoa Carly Fiorinaa ja joitakin muitakin naisia kolkon näköisiksi.

Norma ja Rosa taitavat olla aika samanlaisia r*nkkareita:).
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - to 26.05.2016, 18:49:10
Naisilla tuppaa olemaan niin, että ulkonäöstään kantavat huolta eniten ne, joilla siihen on vähiten aihetta. Johtunee siitä, ettei naisten ulkonäköä pitää lähtökohtaisesti aina kehua, jolloin kukaan ei enää ota kehuja tosissaan.

Trump on suurmies siksi, että uskalsi julkisesti sanoa Carly Fiorinaa ja joitakin muitakin naisia kolkon näköisiksi.

Norma ja Rosa taitavat olla aika samanlaisia r*nkkareita:).

Trump on itse yks hevonperse ulkonäöltään.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - to 26.05.2016, 20:56:40

Trump on itse yks hevonperse ulkonäöltään.

Tosi on. Sieltä taitaa olla ajatuksetkin. Voi republikaaneja.


Va.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Hartsi - to 26.05.2016, 21:39:17

 Kaksi liikuttavan litteää amebaa, Sönkrätes ja Trump
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - to 26.05.2016, 23:17:05
Rosa Meriläinen taitaa naamavärkiltään olla öpauttia samalla levelillä kanssani, jos minulla on hyvä päivä. WANKERS UNITED on muuan ryhmä johon kuulun...  ;)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - to 26.05.2016, 23:31:12
Vähä-älyisyys sekä mielenvikaisuus ovat kyllä aika suuria ongelmia seksuaalisuudessa.

http://terveydenasialla.com/hengenvaarallinen-seksivillitys-leviaa-laakarit-huolissaan/

Enspanjalainen lääketieteen tohtori Josep Mallolas on avautunut brittimedialle kertoen uudenlaisesta seksikäyttäytymisen muodosta, jota hän nimittää seksiruletiksi.

Barcelonalaisklinikalla työskentelevä lääkäri varoittaa tästä uudesta, huikentelevaisesta trendistä.

Mallolas kertoo seksihurjastelusta, joka tapahtuu eräänlaisten orgioiden muodossa. Kyseisessä seksibakkanaalissa yhdellä osallistujista on HIV-tartunta, mutta muut eivät tiedä kenellä. Kondomin käyttö tapahtumassa ei ole sallittu.

Aiheesta kertoo muun muassa englantilaislehti Mirror.

Tohtori Mallolas kertoo, että asialla haetaan jännitystä. Hän pitää käyttäytymistä paitsi vaarallisena myös eräänlaisena kunnioituksen puutteen ilmentymänä omaa ja toisten terveydentilaa kohtaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - pe 27.05.2016, 15:27:37
http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_tyytymattomia_seksin_liian_vahaiseen_maaraan/8902833

Alle puolet suomalaisista kertoo olevansa tyytyväisiä seksielämäänsä, selviää seksuaalikasvatusjärjestö RFSU:n teettämässä tutkimuksessa.

Erityisen tyytymättömiä ollaan seksin liian vähäiseen määrään, joka närästää 70 prosenttia kaikista seksielämäänsä tyytymättömistä suomalaisista. Muutos on tapahtunut lyhyessä ajassa: vielä 2013 toteutetussa tutkimuksessa vain 44 prosenttia seksielämäänsä tyytymättömistä piti ongelmana juuri seksin vähäistä määrää.

Lisäksi tyytymättömyyttä aiheuttaa sopivan kumppanin puuttuminen. Parisuhteessa elävistä suomalaisista 54 prosenttia on tyytyväisiä seksielämäänsä, kun sinkuista ainoastaan 26 prosenttia on samaa mieltä.  Joka viidennellä suomalaisnaisella taas seksielämää hankaloittaa orgasmin saamisen vaikeus.


Se siitä sinkkujen villistä seksielämästä.

Tutkimuksen tulokset ovat linjassa Väestöliiton FINSEX-tutkimuksen kanssa. Sen mukaan suomalaisissa parisuhteissa puolisoiden halujen määrä on harvoin samalla tasolla, vaan usein parisuhteessa mies toivoo seksiä naista useammin.

Mutta olisivatko miehet varmasti onnellisia jos saisivat jokaikinen kerta kun haluavat? Entä jos kyllästyy? Pitää saada jotain kinkympää? Sitten kun sekään ei enää riitä, mitä sitten?

Ratkaisu ei tietenkään voi olla se, että etsitään samanhenkinen ihminen kumppaniksi elämässä ja tyydytetään toistemme tarpeet kohtuullisissa rajoissa. Ratkaisun pitää olla se, että etsitään Sitä Oikeaa a) ulkonäön b) aseman c) varallisuuden d) maineen perusteella...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - pe 27.05.2016, 17:20:53
Kävikö reiska kertomassa, että hän kärsii naisenpuutteesta, koska asuu syrjäkylällä, eikä omasta syystään?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - pe 27.05.2016, 17:38:46
Kävikö reiska kertomassa, että hän kärsii naisenpuutteesta, koska asuu syrjäkylällä, eikä omasta syystään?

Taha totesi, että mureaksi hakattua Halal lihaa ja verilettuja riitää oikeauskoisilla.

VA.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - pe 27.05.2016, 17:45:51
Seksuaalisuuden ongelma on siis että normaalia naimahimoa tyydytetään murhanhimona. Eros ja thanatos, jos Freud oli oikeassa.  ::) (Yrjö...)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - pe 27.05.2016, 22:31:05
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016052521622928_ul.shtml (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016052521622928_ul.shtml)

Jos homosaation myötä kuvittelitte löytävänne perverssiyden äärirajoja, tässä lisää. No, osa ihmisistä on sairaita. Olkoot niin kauan kuin eivät muita häiritse.

Tämä lausahdus kertookin aika tavalla ajattelustasi. Tosin itse et taida edes älytä, mistä puhun.

Kaiken tulee ehkä olla hyväksyttyä, kaiken ei silti tarvitse olla esim. lapsille sallittua. Friikit voisivat pitää friikkiytensä piilossakin, koska kaikille nuo frikkiydet eivät kuulu.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 28.05.2016, 23:10:38
http://areena.yle.fi/1-2308083

Dokumentti koukuttavasta pornosta.

Jäi mielikuva että ongelma ei ole porno sinänsä, vaan se että kinkyjen margianaalikama on alkanut päällepäsmäröidä nettipornoa. Plus tietysti tietysti se jos kilahtaa extremetumputukseen, mutta kai sitä voi kilahtaa ihan mihin tahansa jos on paskat fiilikset. Vaikka suklaan syömiseen. Tuntui kumminkin pahalta kun himotumputtaja funtsaili että jos hänellä on hyväperseinen muija niin sitten hän panee sitä perseeseen, ja jos naisella on isot rinnat, niin sitten pitää panna lähetyssaarnaaja-asennossa että saa rinnoista kaiken irti. Onkohan poitsulle juolahtanut lainkaan mieleen että näillä naisilla jotka hän näkee kuin erikoisvarustellut autot joista kustakin voi nauttia erityisellä tavalla erityisavujensa vuoksi saattaisi olla ihan oma tahto ja omia lemppariasentoja? Itselleni ei tulisi mieleenkään lähteä jaottelemaan miehiä että yhtä voi panna niin ja toista näin sen mukaisesti millainen kroppa hänellä on. (Mutta myönnettäköön että prinssinnakilla varustettua en halua, joskaan en kyllä mitään herrassiunnaa-varusteltuakaan.)

Mutta kaikkein pahimmalta tuntui kaikki se paska mitä siinä lueteltiin läpi. Vaikka ei siinä mitään uutta sinänsä ole, vaikken olekaan omin silmin sitä todentanut. Eläinten kanssa pelehtimistä ja fistaamista. Onkohan tuollaisen kaiken friikimmän kaman kuluttajilla jotenkin aivan erityisen suuret himot saada kokoajan uutta matskua, että se niin prominentisti pyörii netissä, vai onko sittenkin niin että "kaikki" käyvät sitä äimistelemässä ja päivittelemässä vaikkei se kiihota, ja sen takia se sitten kerää katsojia ja tulee selvemmin esille? Esmes Googlessahan kai suosituimmat linkit ovat helpommin tyrkyllä? (Tai maksetuimmat.)

Paskapornosta on tullut jonkinlainen riitti lapsille että pitää sitä mennä tuijottelemaan että saa pointseja siitä miten on cool ja kova. Ennenvanhaan piti ennemmin lähteä tappelemaan vaikka karhun kanssa pusikkoon, ja sieltä ei sitten joka iikka elävänä palannutkaan. Nykyään siitä karhun kanssa painimisestakin tehtäisiin pornovideo.

Pornoon, oli millaista oli, koukuttuminen tuntuu oudolta koska se on niin helvetin tylsää kamaa. Miten mikään olennaisesti muuttuu jos valitsee jonkun tietyn genren ja katsoo video toisensa jälkeen periaatteessa ihan saman tarinan mutta eri näyttelijöillä? Hentaissa jota itse olen seurannut tuntuu että kaava on aina sama. Näytetään jotain paskanruskeaa tai ankeanharmaata nurkkaa ja sitten siirrytään johonkin lässyttävään ihmisryhmään (jonka juttuja en koskaan kuuntele). Sitten on niitä sitomisia ja kosteustutkimuksia ja sitä ja tätä ja tota ja aina sitä samaa. Loppujenlopuksi tulee yhtä vihaiseksi kuin se maanisesti tumputtava poitsu tuossa dokumentissa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - la 28.05.2016, 23:37:42
http://areena.yle.fi/1-2308083

Dokumentti koukuttavasta pornosta.

Jäi mielikuva että ongelma ei ole porno sinänsä, vaan se että kinkyjen margianaalikama on alkanut päällepäsmäröidä nettipornoa...

Olen koko yhteiskunnan tasolla huomioinut asiaa, että vähemmistöpervojen asia kiinnostaa yhteiskunnassa enemmän kuin se 97%, jotka ovat ihan normaaleja. Normimediammekin kiinnostuu entistä enemmän mitä marginaalisimmista queersysteemeistä ja vetää niistä jotain ihmeen tasa-arvokysymystä, vaikka asia koskisi ihan paria kyösti-irmeliä Kallion räkäläbaarissa, jossa toimittaja "tarkkailee" sumentunein silmin suomalaista yhteiskuntaa... ::)

Vähemmistöfetissi on mediailmiö. He haluavat (vasurifeministiset naistoimittajat) löytää mukamas aina sorrettuja vähemmistöjä. Jos eivät löydä, keksivät niitä. Homot ovat niin "offseason", nyt pitää löytää transsut sorretuiksi. Mikä seksuaalinen vähemmistö on kaudella 2017? Jokin keksitään, koska ajan tasalla olevan toimittajan tulee päteä!
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: taneh - la 28.05.2016, 23:56:08
Voisi varmaan kysyä että kummasta saa kirjoitettua kiinnostavamman ja enemmän lukijalle uutta informaatiota sisältävän jutun, sm-transusta vai junttiheterosta?
Ihmisiä kiinnostaa erilaisuus ja ne haluaa lukea sellaisesta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - su 29.05.2016, 02:42:30
http://hommaforum.org/index.php/topic,3.msg2297586.html#msg2297586 (http://hommaforum.org/index.php/topic,3.msg2297586.html#msg2297586)

Jokin meni vikaan... ::)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 04.06.2016, 10:00:43
Onko kaikilla yli 40-vuotiailla miehillä jo jotain häikkää kikkelinsä kanssa? Osin häpeän sitä että itse lässytän seksistä kun en ole sitä harjoittanut kohta neljään vuoteen - alkaahan tässä kokemusasiantuntijuus rapistua pahasti! Mutta ihmetyttää miehet joilla on kova uho päällä kuinka mukamas seksi on niin tärkeää että, ja sitten kun vähän matkaa jutellaan eteenpäin niin sieltä alkaakin tulemaan jotain että seksi ei ole pelkkää yhdyntää ja läheisyys lässynlässynlää. Minulle seksi on nimenomaan yhdyntä, mitään muuta en pidä seksinä. Ei se ole seksiä jos halaillaan, eikä edes se jos suudellaan. Siis minulle. Muut saavat ajatella muutoin.

Mutta senkö takia nettideiteissäkin on ollut 50+ ja jopa 60+ miehet kimpussa (no ei enää, kun olen jo 47-vuotias eli muumio) kun ovat kärsineet miehuuden lässähtämisestä ja kuvittelevat että nuorempi nainen joko a) kirittää takaisin menneisiin päiviin tai b) on mukamas kauhean ymmärtäväinen kun ei oikein ota eteen.

En tosiaankaan ole, koska jouduin ne monet ongelmat näkemään jo parikymppisenä. Ennemmin olen tosiaan (seksi-)selibaatissa kuin alan nyhertämään jotain arpajaisia läpi että onnistuuko tänään vai ei. Kun jokatapauksessa voisin hyvin elää kerta per viikko -rytmillä, niin jos ei edes sen vertaa kykene niin pitäköön tunkkinsa. Sinkkuna itsetyydytys on ok silloin kun se ei ala vituttamaan (onnistuu ehkä kerta kymmenestä?), mutta jos parisuhteessakin pitäisi olla munatta niin ei helvetti soikoon.

Tuolla jotain höpötystä ikäihmisten hormoneista:

http://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/laakarit_pohtivat_hiipuuko_seksi_hormonien_mukana
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - la 04.06.2016, 15:48:18
                                  ^
Eihän tuo projekti edisty mihinkään. Nyt ryhdistäydyt ja napsit kesäleskiä, jotka kohta kirmaavat laitumille.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Tuco - la 04.06.2016, 22:25:09
Onko kaikilla yli 40-vuotiailla miehillä jo jotain häikkää kikkelinsä kanssa?

Ei kaikilla mutta useimmilla.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 04.06.2016, 22:30:53
                                  ^
Eihän tuo projekti edisty mihinkään. Nyt ryhdistäydyt ja napsit kesäleskiä, jotka kohta kirmaavat laitumille.

Ukkomiehiä? No fy fan.

Jossain oli juuri juttua että sinkkua on äärimmäisen vaikea pokata, kun sensijaan suhteessa olevat ovat auliisti saatavilla. Ilmeisesti sinkku tottuu olemaan ilman ja suhteessa oleva tottuu siihen että saa, mutta jos ei saa kumppanilta, niin sitten pitää saada joltakulta muulta, koska oli jo tottunut saamaan kunnes kotona meni hana kiinni.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 04.06.2016, 23:11:38
http://www.iltasanomat.fi/kysy-seksista/art-2000001192548.html

Vajaa kolmekymppinen nainen on huolissaan, koska mies ei ole kiinnostunut seksistä.

Miehesi on pihtarihuora, taikka homo. Oli kiinnostumaton sitten mies tai nainen, niin todellakin ihmettelen että miten tuommoisiin suhteisiin edes päädytään, jos ei haluton ole osannut suhteen alussa esittää jotain muuta kuin on. Aivan kuten jotkut kuvittelevat muuttavansa juopon raittiiksi, niin kuvittelevatko jotkut että aseksuaali muuttuu seksuaaliksi?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - su 05.06.2016, 00:05:17
Onko kaikilla yli 40-vuotiailla miehillä jo jotain häikkää kikkelinsä kanssa? Osin häpeän sitä että itse lässytän seksistä kun en ole sitä harjoittanut kohta neljään vuoteen - alkaahan tässä kokemusasiantuntijuus rapistua pahasti! Mutta ihmetyttää miehet joilla on kova uho päällä kuinka mukamas seksi on niin tärkeää että, ja sitten kun vähän matkaa jutellaan eteenpäin niin sieltä alkaakin tulemaan jotain että seksi ei ole pelkkää yhdyntää ja läheisyys lässynlässynlää. Minulle seksi on nimenomaan yhdyntä, mitään muuta en pidä seksinä. Ei se ole seksiä jos halaillaan, eikä edes se jos suudellaan. Siis minulle. Muut saavat ajatella muutoin...

Mitä kenellekin on, yksilöllistä. Kivaa, miten sitä sitten harrastetaankaan.

Eihän se pääasia koskaan ole, se läheisyys, rakkaus ja muu kiva on hauskaa, vaikka itse joskus olisi jopa "väsynyt" aktiin. Aina ei miehellä seiso, vaikka yleensä...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - su 05.06.2016, 09:10:34
Kertomus venähti taas tarpeettoman pitkäksi ja karkasi tavalliseen tapaan sivupoluillekin. Jatkan taas myöhemmin. Seuraava osa lienee jo viimeinen. Tätä kirjoittaessani siitä ei ole valmiina vielä sanaakaan. On ainoastaan ajatus mielessäni, miten jatkan tästä.

Pitkin kevättä on ollut mielessäni, että pitääpä jatkaa tätä tarinaa. Nyt ei ole fiiliksiä, eikä edes edellä mainittua ajatusta siitä, miten tarina jatkuisi, ole enää mielessäni.

En nyt kuitenkaan vielä täysin ole heittänyt kirvestä kaivoon. Täytyy vain aloittaa ikään kuin puhtaalta pöydältä. Ehkä se ajatuskin - tai uusi ajatus - vielä löytyy. Mutta sitä ennen muutama sana aivan muista asioista.

Norma Batesin kirjoitukset ovat mielenkiintoista. Hänestä muodostuu kiehtova mielikuva salaperäisestä seksin ylipapittaresta, joka on kietonut pauloihinsa miehiä kuin hämähäkki saaliitaan. Kun uhrit on imetty kuiviksi, verkossa on jo rimpuillut uusia. Ehkä myös hämähäkki itse on jossakin vaiheessa saanut siipeensä, joten ei kai kyse sentään ole ollut pelkästään saalistaja-saalis -suhteesta. Välillä saalistajakin voi olla saalis.

Kirjoitan tätä analyysia positiivisessa mielessä, joten toivottavasti NB ei pahastu edellä esitetystä kömpelöstä vertailusta.

Jos olen oikein ymmärtänyt (voin olla ymmärtänyt väärinkin), NB:n mielestä parisuhteen tarkoitus on seksi, ja seksi puolestaan on NB:n omin sanoin: "Minulle seksi on nimenomaan yhdyntä, mitään muuta en pidä seksinä."

Jos edellä esitetystä vetää oikein tiukat johtopäätökset, niin monissa ellei lopulta useimmissa parisuhteissa miehen kuuluisi lähteä kalppimaan siinä vaiheessa, kun sänkyhommat eivät enää suju kuten pitäisi. Avioliittojen ynnä muiden parisuhteiden kuuluisi siis päättyä tarpeettomina siinä vaiheessa, kun miehestä ei ole enää mihinkään. Sen jälkeen nainen voisi etsiä itselleen vaikka nuoren arabimiehen, joista on nykyisin ylitarjontaa.

http://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/ihmissuhteet/nuori_mies_vapautti_kaijan_enaa_en_eparoi_sangyssa

Toisenlainen näkemys voisi olla se, ettei seksi olekaan parisuhteen pääasiallinen tarkoitus vaan ainoastaan sen yksi elementti. Jos suhteessa syntyy lapsia, parisuhde on heitä varten. Isä, äiti ja niin edelleen. Ja myöhemmin isoäiti, isoisä ja niin edelleen.

Sen jälkeen kun äitini oli kuollut, isäni osoitti jonkinlaisia lieviä kiinnostuksen merkkejä vieraita naisia kohtaan. Siihen hänellä tietysti oli oikeus, mutta minua kaikki tuollainen ällötti varsinkin, kun äitini kuolemasta ei ollut kulunut vielä kauan. No, ei hän päässyt alkua pidemmälle, sillä hänen omia hautajaisiaan vietettiin alle kahden vuoden kuluttua äitini hautajaisista. Joten se siitä. Mutta jos isäni olisi ollut pitkäikäisempi ja saanut jonkun naisen kumppanikseen, niin kyllä se aika ällöttävältä olisi tuntunut.

Tuo nyt oli hyppy syrjään tässä poukkoilevassa kirjoituksessani, enkä halua jatkaa aiheesta.

Mutta ensiksi mainittua tarinaa kenties vielä jatkan. Lukijoiden kiusaksi.

P.S. Lisäsin linkin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 05.06.2016, 09:52:12
Syöjätär-mielikuva muodostuu vain tavastani kirjoittaa, ynnä turhautumisestani. Kuten varmasti ketjun alkupäässä älähdin, minulle tosiaan nuorena paukahti vastaan liian monta seksuaaliongelmaista, ja sitten kun vihdoin viimein löysin normaalin, terveen heteromiehen, ei onnea kauaa kestänyt kun jokusen ajan päästä itse sairastuin niin että seksiä ei ollut kuin öpauttia kolmen viikon välein. Minulle se oli liian vähän, ja takuulla miehellekin. Sitten kun tervehdyin jonkin verran ja tahti oli kerta per viikko, niin siinä vaiheessa mies ärähtää että luuletko että tämä normaalille miehelle riittää.

Vaikka olisin 100 % tervekin, jota pääasiassa nykyään olen (vähän mysteeri olenko vaiko enkö, koska osin terveydentilani havaitsee juuri siitä että tuleeko seksistä ongelmia vai ei, ja testaillut tässä en ole), niin minun tahtini saattaisi olla juurikin se viikko. En tarvitse mitään nuhruista nussuttelua jokaikinen päivä, kun kertapamaus kyllä räjäyttää pöydän puhtaaksi mikäli tosiaan on onnistunut akti.

Hyvässä parisuhteessa seksi on vain pieni murto-osa kaikkea muuta, mutta jos seksiä ei ole ollenkaan tai se on huonoa, katson että parisuhdekin on huono. Jotain juttua olen lukenut että hivenen samaa asennetta joillain muillakin ihmisillä. Vastaavasti se voi sitten olla niin että jos sängyssä toimii, niin muussa osassa suhdetta on hyvinkin pitkämielinen ja valmis antamaan kaikenlaista anteeksi. Vaikkei ehkä pitäisi. Jumitettuani ongelmamiehissä moneen kertaan olin niin onnessani normaalista miehestä että siedin sitä raivomista ja pari tappouhkausta ja kaikenlaista, kun ei päähäni yksinkertaisesti juolahtanut että pari-kolmikymppisenä saattaisi olla vielä jotain tsänssiä löytää joku toinen terve hetero jolla toimii latvakonttorikin paremmin. Välillä se pistää vaan niin vihaksi että törsäsi parhaat vuotensa johonkin sekopäähän ja sitten tämä vielä kehtasi jättää siihen päälle. Ja sitten tulee tätä trendiä että 40+ naisella ei muka tee enää mitään ja samanikäiset miehet ovat muka niin aah ja ooh vaikka olisivat millaisia raakkeja ja haaskoja. Se aah ja ooh on heidän omien korviensa välissä, eli tässä miesten ylimitoitettu itsetunto nousee semmoisiin potensseihin että eihän se todellinen potenssi sinne asti ylläkään - eli hekin ovat parempia puhumaan kuin toimimaan, aivan kuten minäkin. Se missä minä en kykene toimimaan olisi miesten iskeminen livenä, ja miehillä kyvyn puute on kyvyn puutetta.

Harmi todellakin että koen ulkomaalaiset, etelästä ja idästä tulevat, miehet niin lapsen tasolle jääneinä etten halua sekaantua heihin. Vaikka tykkäänkin että 25 - 35-vuotias on silmälle antoisin kohde, niin pedofiili en ole, ja jos miehellä on kovin lapsellinen ja yksinkertainen mieli, alkaa inhottamaan. Tietysti moni suomalainenkin mies on tyhmä kuin saapas. Ja eihän se tyhmyys tietenkään ole sellainen sukupuolitauti joka tarttuu. Mutta jotenkin vaan inhottaa niin ettei tule inspiraatiota.

Oikeasti minulle rakkaimmat mielikuvani miehen kanssa olemisesta menevät näin:

Ikäiseni ja oloiseni mies ja minä istumme notskilla tummuvassa illassa. Aterioimme ja juttelemme. Tuijotamme järven selkää ja vaivumme siihen mystiseen hiljaisuuteen jota luonto ympärillä ilmentää. Taikka tuo mainittu ihmeötökkä ja minä katsomme yhdessä elokuvaa jommankumman kotona. Tai lääpimme kissoja. Tai vaan puhumme ja puhumme. Tai retkotamme piitsillä rentoina, käymme välillä järvessä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - su 05.06.2016, 09:59:11
"Jumitettuani ongelmamiehissä moneen kertaan olin niin onnessani normaalista miehestä että siedin sitä raivomista ja pari tappouhkausta ja kaikenlaista...."

Hauska käsitys normaalista.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - su 05.06.2016, 10:21:07
http://www.iltasanomat.fi/kysy-seksista/art-2000001192548.html

Vajaa kolmekymppinen nainen on huolissaan, koska mies ei ole kiinnostunut seksistä.

Miehesi on pihtarihuora, taikka homo.

Luin jutun. Kunnon runkkarihan se vain on.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 05.06.2016, 10:27:51
http://www.iltasanomat.fi/kysy-seksista/art-2000001192548.html

Vajaa kolmekymppinen nainen on huolissaan, koska mies ei ole kiinnostunut seksistä.

Miehesi on pihtarihuora, taikka homo.

Luin jutun. Kunnon runkkarihan se vain on.

Paljon mahdollista toki. Ehkä se siipeenveto lopultakin on niin oma juttunsa, ettei siihen tarvita mitään muijaa häiriköimään ja esittämään vaatimuksia.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - su 05.06.2016, 10:30:18
http://www.iltasanomat.fi/kysy-seksista/art-2000001192548.html

Vajaa kolmekymppinen nainen on huolissaan, koska mies ei ole kiinnostunut seksistä.

Miehesi on pihtarihuora, taikka homo.

Luin jutun. Kunnon runkkarihan se vain on.

Hei, älä syyllistä :) Katselin televisiosta pornodokkarin, jossa nuori kundi kertoi mieluummin runkkaavansa kuin harrastavansa seksiä siksi, että videoiden naiset ovat mukavampia, auliimpia tms.

Auttaisiko, jos lopettaisi pornon katselun ja runkkaamisen edes pariksi viikoksi ja kokeilisi hakea nautintoa puolisosta? Eihän sellaista saa edes ehdottaa, koska pornon katselu on kansalaisoikeus ja runkkaaminen terve harrastus.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Laika - su 05.06.2016, 20:00:46
http://www.iltasanomat.fi/kysy-seksista/art-2000001192548.html

Vajaa kolmekymppinen nainen on huolissaan, koska mies ei ole kiinnostunut seksistä.

Miehesi on pihtarihuora, taikka homo.

Luin jutun. Kunnon runkkarihan se vain on.

Paljon mahdollista toki. Ehkä se siipeenveto lopultakin on niin oma juttunsa, ettei siihen tarvita mitään muijaa häiriköimään ja esittämään vaatimuksia.

Koulutettujen naisten palkkatyö vei naisilta tarpeen miehelle ja internetporno vei miehiltä naisentarpeen. Samaan tapaan kuin naiset voivat valittaa ihan perustellusti kouluttamattomien junttimiesten (kuten nyt vaikkapa Ali Baban ja hänen kymmenen muslimirosvonsa) työntävän heidät luotaan, voivat miehet todeta todennäköisemmin ja vähemmällä vaivalla saavansa parempaa kiihoketta laadukkaasta kotipornosta kuin kiipeämällä kunnon mehiläisen tavoin vaivalloisesti kukkaa pölyttämään. Rinnastus on osuva: mehiläinen näkee vaivaa meden vuoksi ja pölytys tapahtuu mehiläisen kannalta katsottuna siinä sivussa, kun taas kukan rakenne monesti on muodostunut tekemään mehiläisen työstä mahdollisimman vaivalloista, jotta pölytys onnistuisi (joskus lajien sisällä sukupuolten dynamiikka menee päinvastoin, mutta ehkäpä kustannushyötyanalyyttinen idea tuli pölytysesimerkistä selväksi).

Ihmekö tuo, jos nykyään moni ei katso touhun maksavan vaivaa. Moni kolmikymppinen nainen vieläpä saa kaamean vauvakuumeen, mikä harvemmin houkuttelee tyypillisemmin toisenlaisessa biologisessa syklissä eläviä uroksia, jotka tajuavat olevansa siinä vaiheessa vain naisen toiveiden instrumentteja.

Mieluummin elän kuvatunlaisessa sosiaalisessa järjestyksessä kuin vanhaa edusmiesjärjestelmää, sen verran tarkennettakoon. Kuitenkin sosiaalisesta järjestyksestä koituva suhteiden irtonaisuus ja eräiden haluttomuus tehdä lapsia tulee ymmärrettäväksi muistakin kuin rahataloudellisista näkökohdista lähtien. Pidän sitä yhtä paljon tai kenties enemmänkin järjestelmän ominaisuutena kuin sen virheenä. Lisäksi siitä seuraa, että traditionaaliset puheenvuorot koskevat sekä miehiä että naisia, vaikkakin naisten traditionaalisten arvojen ilmaukset saavat sukupuolten eroavien intressien vuoksi toisenlaisen yhteyden kuin eräiden miesten kaipuu vanhaan patriarkaaliseen paskaansa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 05.06.2016, 20:33:45
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä järkevämmältä ja oikeudenmukaisemmalta mielestäni tuntuu se että haluan ikäiseni miehen. Ei 47-vuotiaalla ole enää mitää asiaa lapsenlaittoon (minähän en siis niitä halua). Miehet saavat ilmeisesti heppinsä nousuun jotain lähtökiitoa ajatuksesta että voisi tiineyttää jonkun ämmän, mutta tutkimusten mukaan vanhat miehet saavat sairaalloisia lapsia. Eli vaikka mälli lentäisikin, ei se ole mikään laadun tae lapsenlaitossa. Hyvää seksiä voi silti vielä olla. Vai voiko.

http://time.com/10539/more-bad-news-for-older-dads-increased-risk-of-kids-with-mental-illness/

While the previous genetic study found that an older father’s DNA may account for about 15% of autism cases, D’Onofrio’s group found that the increased risk for children of fathers older than 45 years soared to 3.5 times compared to that of younger fathers. Children of older fathers also showed a 13 fold higher risk of developing attention deficit-hyperactivity disorder (ADHD), a 25 times greater chance of getting bipolar disorder, and twice the risk of developing a psychosis. These kids also had doubled risk of having a substance abuse problem and a 60% higher likelihood of getting failing grades in school compared with those with younger fathers.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - su 05.06.2016, 21:17:26
Hyvä, ettet halua lapsia. Olisihan se ikävää, jos oma äiti olisi tuollainen runkkari 8).
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - su 05.06.2016, 23:05:40
Ehkä kyse on vain siitä, että yhteiskuntamme keskittyy liikaa hedonismiin ja individualismiin. Miehet ja naiset eivät koe lisääntymistä ja perheajattelua enää yhteiskunnan perinteisenä mallina. Elämä on liian monille vain omien henkilökohtaisten tavoitteiden tyydyttämistä, ei sitä traditionaalista perheenperustamista ja perinteen jatkamista.

Itsekkyys, sekö on aikamme tauti? Minäminä ajattelu rosameriläistyyliin hallitsee, ei yhteiskunnan jatkuvuuden ajattelu. Oma pesä, ei kansa. Minä, ei me.

Vaikka saan tästä vihaa päälleni, sanon silti, että juuri naisten tulisi arvioida itseään ja omaa asennettaan yhteiskuntaa kohtaan tässä asiassa. Naisella mielestäni on velvollisuus huolehtia suvunjatkamisesta, vaikkei tämän velvollisuuden tarvitsekaan olla ristiriidassa naisten oikeuksien kanssa. Minusta naiset, feministien myötä, tekevät asiasta usein ristiriitaisia. Vähemmän vouhotusta tasa-arvokysymyksistä, enemmän ajattelua perheajatusta kohtaan. Siten naisetkin voisivat paremmin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - su 05.06.2016, 23:14:49
Naisella mielestäni on velvollisuus huolehtia suvunjatkamisesta, vaikkei tämän velvollisuuden tarvitsekaan olla ristiriidassa naisten oikeuksien kanssa.

Jos naisella on velvollisuus huolehtia suvunjatkamisesta, miehellä on velvollisuus auttaa tässä asiassa. Miehet ovat tässä asiassa pahimpia lurjuksia.

http://www.meidanperhe.fi/keskustelu/875408/ketju/_raastava_vauvakuume_mies_ei_halua_lasta_ehka_vuos
http://www.vauva.fi/keskustelu/4236741/ketju/kova_vauvakuume_mutta_mies_ei_viela_halua_vauvaa
http://www.vauva.info/foorumi/topic/21566-ero-edess%C3%A4-koska-mies-ei-halua-lapsia-vaikea-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s/
https://vaestoliitonblogi.com/2013/10/04/ala-varasta-kahdeksaa-vuotta-hanen-elamastaan/
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - su 05.06.2016, 23:16:34
Vaikka saan tästä vihaa päälleni, sanon silti, että juuri naisten tulisi arvioida itseään ja omaa asennettaan yhteiskuntaa kohtaan tässä asiassa. Naisella mielestäni on velvollisuus huolehtia suvunjatkamisesta, vaikkei tämän velvollisuuden tarvitsekaan olla ristiriidassa naisten oikeuksien kanssa. Minusta naiset, feministien myötä, tekevät asiasta usein ristiriitaisia. Vähemmän vouhotusta tasa-arvokysymyksistä, enemmän ajattelua perheajatusta kohtaan. Siten naisetkin voisivat paremmin.

Persuthan voisivat tehdä tuosta parisuhdekielteisyydestä välikysymyksen. Tai ihan aluksi naiset pitäisi pakkosiirtää velvoittaa muuttamaan takaisin syrjäseuduille, että syrjäseutujen poikamiesukotkin saisivat akan tyyliin: "Mitä hallitus aikoo tehdä sille, että naiset eivät siedä juntteja, vaan muuttavat etelän kaupunkeihin..."
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ma 06.06.2016, 02:01:03
Naisella mielestäni on velvollisuus huolehtia suvunjatkamisesta, vaikkei tämän velvollisuuden tarvitsekaan olla ristiriidassa naisten oikeuksien kanssa.

Jos naisella on velvollisuus huolehtia suvunjatkamisesta, miehellä on velvollisuus auttaa tässä asiassa. Miehet ovat tässä asiassa pahimpia lurjuksia.

Eivät ole, vastuu on yhteinen. Puhuin naisista, koska joskus pitää puhua heistäkin, eikä vain miesten asenteista. Sekä miesten, että naisten tulisi vähän arvioida asenteitaan ja kyetä asennoitumaan yhteiskunnan hyväksi, eikä vain omaa etua ajatellen. Perhe on loistava yhteisö, eritoten lapsille, mutta myös aikuisille. Miksi tuota ajatusta niin vähätellään nykyisin? Minä ainakin luulen, että terveimmät tulevaisuuden lapset tulevat terveistä perheistä, eivät "vaihtoehtoperheistä"! ::)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 06.06.2016, 07:55:17
Ehkä kyse on vain siitä, että yhteiskuntamme keskittyy liikaa hedonismiin ja individualismiin. Miehet ja naiset eivät koe lisääntymistä ja perheajattelua enää yhteiskunnan perinteisenä mallina. Elämä on liian monille vain omien henkilökohtaisten tavoitteiden tyydyttämistä, ei sitä traditionaalista perheenperustamista ja perinteen jatkamista.

Itsekkyys, sekö on aikamme tauti? Minäminä ajattelu rosameriläistyyliin hallitsee, ei yhteiskunnan jatkuvuuden ajattelu. Oma pesä, ei kansa. Minä, ei me.

Vaikka saan tästä vihaa päälleni, sanon silti, että juuri naisten tulisi arvioida itseään ja omaa asennettaan yhteiskuntaa kohtaan tässä asiassa. Naisella mielestäni on velvollisuus huolehtia suvunjatkamisesta, vaikkei tämän velvollisuuden tarvitsekaan olla ristiriidassa naisten oikeuksien kanssa. Minusta naiset, feministien myötä, tekevät asiasta usein ristiriitaisia. Vähemmän vouhotusta tasa-arvokysymyksistä, enemmän ajattelua perheajatusta kohtaan. Siten naisetkin voisivat paremmin.

Puhut kyllä pelkkää peetä. Ei kyse ole itsekkyydestä, jos ei halua tehdä lapsia tilanteeseen, jossa niiden hyvälle hoidolle ja tulevaisuuden pohjustamiselle ei ole edellytyksiä. Olet skitsofreeninen, sillä samaan aikaan moitit lapsia tekemättömiä naisia, jotka ensin haluavat hyvä parisuhteen, koulutustaan vastaavan työn ja riittävän suuren asunnon. Mitta toisaalta moitit naisia, jotka haluaa lpsen, avikkei ole hyvää isäehdokasta tarjolla, ei koulutusta, ei työtä. Suoraan sanoen sulle ei kelpaa mikään naisen valittavissa oleva ratkaisu. Sulle kelpaa vain se, että naiselta vietäis valinnan mahdollisuus pois.

PS. Ei ole lasten etu, että nainen päättää uhrata oman elämänsä ja haudata kaikki omat toiveensa sen eteen, että tuuttaa liudan lapsia Suomea täyttämään ja tyytyy elämään epäelämää pelkkänä äitinä ja perheenemäntää täysin miehen armoilla ja ehdoilla. Tajuuksä, että ne syyt, miksei tällainen kiinnosta kaikkia naispuolisia ovat ihan samat , mikset itse ole koti-isänä ja elä naisen palkalla lapsia hoitaen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ma 06.06.2016, 09:22:57
Eivät ole, vastuu on yhteinen.

Googlettamalla löytyy paljon enemmän kirjoituksia, joissa valitellaan sitä, että mies ei halua lapsia, mutta nainen haluaisi - kuin toisin päin. "Vauvakuume" siis tuntuu iskevän naiseen helpommin ja voimakkaammin kuin mieheen. Tässä lienee biologialla osuutensa. Naisille tulee nopeammin vastaan raja, jolloin he eivät enää voi saada lapsia. Homma on hoidettava nyt tai ei koskaan. Ei ole varaa odottaa loputtomiin.

Miltä tuntuisi naisen näkökulmasta seuraava tilanne.

Nainen ja mies eläisivät parisuhteessa, jossa nainen haluaisi lapsia, mutta mies ei. Mies onnistuisi ylläpitämään naisen toiveita epämääräisillä lupauksilla "myöhemmin", ja "odotetaan nyt vielä jonkin aikaa" ja "nyt ei ole otollinen hetki, katsotaan vuoden päästä" aina siihen saakka, kunnes naisen mahdollisuudet olisivat menneet. Sen jälkeen mies jättäisin naisen, nappaisi itselleen nuoren thaimaalaisvaimon (tai kenet nyt saisi) ja hankkisi hänen kanssaan ison perheen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 06.06.2016, 09:48:33
Hyvä, ettet halua lapsia. Olisihan se ikävää, jos oma äiti olisi tuollainen runkkari 8).

Todellakin. Varsinkin kun käytän onanointia kuukautiskipujen lievittämiseen, ja pari päivää voi olla sellaista jatkuvaa ähellystä, niin eihän siitä mitään tulisi kun pitäisi lapsia kieltää tulemasta makuuhuoneen puolelle, taikka asentaa oveen lukko. Kissankin kiekuna aina välillä haittaa keskittymistä, saati sitten joku pentujen ulina.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 06.06.2016, 09:52:51
Ehkä kyse on vain siitä, että yhteiskuntamme keskittyy liikaa hedonismiin ja individualismiin. Miehet ja naiset eivät koe lisääntymistä ja perheajattelua enää yhteiskunnan perinteisenä mallina. Elämä on liian monille vain omien henkilökohtaisten tavoitteiden tyydyttämistä, ei sitä traditionaalista perheenperustamista ja perinteen jatkamista.

Itsekkyys, sekö on aikamme tauti? Minäminä ajattelu rosameriläistyyliin hallitsee, ei yhteiskunnan jatkuvuuden ajattelu. Oma pesä, ei kansa. Minä, ei me.

Vaikka saan tästä vihaa päälleni, sanon silti, että juuri naisten tulisi arvioida itseään ja omaa asennettaan yhteiskuntaa kohtaan tässä asiassa. Naisella mielestäni on velvollisuus huolehtia suvunjatkamisesta, vaikkei tämän velvollisuuden tarvitsekaan olla ristiriidassa naisten oikeuksien kanssa. Minusta naiset, feministien myötä, tekevät asiasta usein ristiriitaisia. Vähemmän vouhotusta tasa-arvokysymyksistä, enemmän ajattelua perheajatusta kohtaan. Siten naisetkin voisivat paremmin.

Olisin jo hirressä jos olisin lisääntynyt. Syyllistyn kovin helposti kaikesta mahdollisesta, ja lastanikin olisi kiusattu sen lisäksi että minua ja äitiäni ja herra ties kuinka monta sukupolvea suvussamme, niin olisin kokenut epäonnistuneeni todella pahasti. Plus kaikenlaisia periytyviä sairauksia ei viitsinyt sälyttää jonkun piruparan harteille. Osasta näistä sairauksista olen kuullut vasta sitten kun olin jo yli 35-vuotias. Sisarukseni tosin on lisääntynyt, joten homma on hoidettu kuitenkin, ja toivottavasti hänen lapsilleen ei osu meidän suvun geenejä läjäpäin.

On ikiaikainen vääntö että onko itsekkäämpää lisääntyä tähän ylikansoitettuun maailmaan vai olla lisääntymättä. Itse en ymmärrä mitä itsekästä siinä on että jätti lapsen tekemättä. Ja jos on niin itsekäs että ajattelee kaikessa vain itseään, niin onhan se hitto vieköön sitten parempi ettei tee sitä lasta siihen oheen kärsimään! Tässä mielessä isäni olisi voinut hommata vasektomian, mutta ei ollut vielä ihan kolmeakymmentä kun minut pantiin alulle. Eikä se 60-luvulla olisi juolahtanut kenenkään mieleen muutenkaan, että joidenkin ei kantsis lisääntyä. Jotkut ovat sitä mieltä että lapset opettavat paljon vanhemmilleen, mutta kun olen niin monta kertaa saanut kuulla stooreja joissa lapset on pilattu kahelien vanhempiensa toimesta, niin selvästikin oppi kaatuu ojaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ma 06.06.2016, 09:56:59
Miltä tuntuisi naisen näkökulmasta seuraava tilanne.

Nainen ja mies eläisivät parisuhteessa, jossa nainen haluaisi lapsia, mutta mies ei. Mies onnistuisi ylläpitämään naisen toiveita epämääräisillä lupauksilla "myöhemmin", ja "odotetaan nyt vielä jonkin aikaa" ja "nyt ei ole otollinen hetki, katsotaan vuoden päästä" aina siihen saakka, kunnes naisen mahdollisuudet olisivat menneet. Sen jälkeen mies jättäisin naisen, nappaisi itselleen nuoren thaimaalaisvaimon (tai kenet nyt saisi) ja hankkisi hänen kanssaan ison perheen.

Juuri tuommoista jotkut miehet tekevät. Tokan eksäni kohdalla oli ilmeistä ettei meistä kumpikaan halunnut lapsia. Eksä inhosi erityisesti pikkulapsia, minä en oikein tajua vauvoista mitään. Hän hankki vasektomian. Koko suhteemme ajan hän esiintyi kuin ei haluaisi erikoisemmin olla ihmisten kanssa tekemisissä, ja kun minäkin olen introvertti, niin oltiin sitten kahdestaan. Sitten kun hän vaihtoi akkaa, johan alkoi soida toinen ääni pillissä. Yhtäkkiä sen naisen suku, kaverit ja erityisesti lapset olivatkin sitten jotain vallan ihanaa. Ja aikaslailla pontevasti tuli esille se että eksä olikin tarvinnut kauheasti sosiaalista kanssakäymistä eli kavereita, ja minun kanssani niitä ei olisi ollut tarjolla.

Oli kyllä kertakaikkiaan sellainen mitä vittua olo. Että miksei sitten hommattu niitä hemmetin kavereita yhdessä. Ja minun kanssani ei suostunut lähtemään rokkikonserttiin, ja uden akan kersan kanssa meni kyllä ja piti silläkin sitten retostella.

(Korj. kirj.virh.)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - ma 06.06.2016, 10:22:12
Kun ajatteleekin omia lapsia, sydän meinaa pakahtua rakkaudesta. Kauneimpia olentoja mitä on ja niihin on ihana tutustua ja kasvaa yhdessä. Jo puolessa päivässä tulee ikävä, eikä haluasi muuta kuin näyttää heille, miten hieno paikka maailma on.

Se että joku ei halua lapsia tai ei pidä lapsista, on minun mielestäni vähintään filosofisen sortin mielenterveysongelma.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ke 08.06.2016, 00:20:25
Ehkä kyse on vain siitä, että yhteiskuntamme keskittyy liikaa hedonismiin ja individualismiin. Miehet ja naiset eivät koe lisääntymistä ja perheajattelua enää yhteiskunnan perinteisenä mallina. Elämä on liian monille vain omien henkilökohtaisten tavoitteiden tyydyttämistä, ei sitä traditionaalista perheenperustamista ja perinteen jatkamista.

Itsekkyys, sekö on aikamme tauti? Minäminä ajattelu rosameriläistyyliin hallitsee, ei yhteiskunnan jatkuvuuden ajattelu. Oma pesä, ei kansa. Minä, ei me.

Vaikka saan tästä vihaa päälleni, sanon silti, että juuri naisten tulisi arvioida itseään ja omaa asennettaan yhteiskuntaa kohtaan tässä asiassa. Naisella mielestäni on velvollisuus huolehtia suvunjatkamisesta, vaikkei tämän velvollisuuden tarvitsekaan olla ristiriidassa naisten oikeuksien kanssa. Minusta naiset, feministien myötä, tekevät asiasta usein ristiriitaisia. Vähemmän vouhotusta tasa-arvokysymyksistä, enemmän ajattelua perheajatusta kohtaan. Siten naisetkin voisivat paremmin.

Puhut kyllä pelkkää peetä. Ei kyse ole itsekkyydestä, jos ei halua tehdä lapsia tilanteeseen, jossa niiden hyvälle hoidolle ja tulevaisuuden pohjustamiselle ei ole edellytyksiä. Olet skitsofreeninen, sillä samaan aikaan moitit lapsia tekemättömiä naisia, jotka ensin haluavat hyvä parisuhteen, koulutustaan vastaavan työn ja riittävän suuren asunnon. Mitta toisaalta moitit naisia, jotka haluaa lpsen, avikkei ole hyvää isäehdokasta tarjolla, ei koulutusta, ei työtä. Suoraan sanoen sulle ei kelpaa mikään naisen valittavissa oleva ratkaisu. Sulle kelpaa vain se, että naiselta vietäis valinnan mahdollisuus pois.

PS. Ei ole lasten etu, että nainen päättää uhrata oman elämänsä ja haudata kaikki omat toiveensa sen eteen, että tuuttaa liudan lapsia Suomea täyttämään ja tyytyy elämään epäelämää pelkkänä äitinä ja perheenemäntää täysin miehen armoilla ja ehdoilla. Tajuuksä, että ne syyt, miksei tällainen kiinnosta kaikkia naispuolisia ovat ihan samat , mikset itse ole koti-isänä ja elä naisen palkalla lapsia hoitaen.

Ei naisen tule haudata omia toiveitaan, mutta vanhemmilla on vastuu aina ajaa enemmän jälkeläistensä etua, kuin omaa etuaan. Jos tätä et ymmärrä, ihmettelen kovasti! Jos et et ole valmis ajamaan lastesi etua, älä hanki lapsia, pliis! :P
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - la 25.06.2016, 00:53:47
Oletko kokeillut: http://www.ainoat.fi/page.php?id=12

Tuolla ne tosikumppanit vaeltaa.

Tietysti aitoon ikisinkkutyyliin kuukausi on jätetty mainitsematta  8) 8)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 25.06.2016, 09:31:51
Oletko kokeillut: http://www.ainoat.fi/page.php?id=12

Tuolla ne tosikumppanit vaeltaa.

Tietysti aitoon ikisinkkutyyliin kuukausi on jätetty mainitsematta  8) 8)

Meni jo, pääsivulla lukee että kesäkuussa. Siksi toisekseen kansallispuistoihin on ilmeisesti äärimmäisen vaikeaa päästä jos ei itse omista ajokorttia eikä autoa. Eräästä puistosta kyselin yhdeltä sen tuntevalta että kulkeeko sinne päin bussi, ja tämä vastasi että ei.

Vaikka minulla olisikin varaa autoon, ei olisi kykyä ajaa sitä. Kaksi inssiä aikoinaan ajoin ja päin helvettiä. Ei sentään onneksi päin puuta. Mutta kolari meinasi jälkimmäisessä tulla. Parempi kun pysyn ratin takaa pois, ettei tule vainaita. Yllättävän paljon tämäkin vammaisuus kyllä parinhakuun vaikuttaa.

***

En tiedä olisiko tässä jo niin epätoivoinen että lähtisi seurakunnan tarjoamiin sinkkutapahtumiin. Kyllähän ne sanoo ettei siellä tarvitse uskovainen olla. Aina minulla on s-postissa jotain kirjoittelua menossa jonkun kanssa, tai ainakin melkein aina, mutta kun se nyt on tätä mitä on eli että tavatessa on äkkiä Unelma Sirpa-Leena.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - su 26.06.2016, 19:33:50
Kopek ihmettelee, että jossain kulttuureissa silmiin katsominen on kutsu seksiin, kun hän itse jää vuosikymmeniksi vellomaan siihen, että joku naisvirkailija on puhutellut häntä kirjeessä etunimellä.

En jää vuosikymmeniksi vellomaan tällaiseen asiaan. Kyseinen naishenkilö kuuluu nykyisin omasta aloitteestaan Facebook -kavereihini, enkä koe häntä kiinnostavana.

Etunimellä puhuttelu oli toinen puoli asiasta. Merkittävämpi puoli oli se, että kyseinen henkilö allekirjoitti kirjelappusen pelkällä etunimellään. Joka on... (vihje:)

http://www.telvis.fi/filmiopas/elokuvat/2445/sekaisin+marista/

No joo. Ja sitä paitsi enhän varsinaisesti ihastunut tähän henkilöön kuin korkeintaan määrällä 1-2 asteikon ollessa nollasta kymmeneen. Siis varsin viatonta kaukoihailua.

Täytyykin tässä lähiaikoina kirjoittaa kolmas osa keväällä väsäämääni tätä aihetta koskevaan "historiikkiin". Eihän se itsestään tule, jos sitä ei kirjoita. 

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - su 26.06.2016, 19:47:09
Se että joku ei halua lapsia tai ei pidä lapsista, on minun mielestäni vähintään filosofisen sortin mielenterveysongelma.

Se, että joku haluaa raiskatut lapset ruoskittaviksi on minusta enemmän kuin mielenterveysongelma. Sanoisin, että ihmiskunnan epäsikiö, mr. Hyde -  zika-virus, ebola  tms., joka pitäisi hävittää....

VA.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 27.06.2016, 12:42:11
Ehkä kyse on vain siitä, että yhteiskuntamme keskittyy liikaa hedonismiin ja individualismiin. Miehet ja naiset eivät koe lisääntymistä ja perheajattelua enää yhteiskunnan perinteisenä mallina. Elämä on liian monille vain omien henkilökohtaisten tavoitteiden tyydyttämistä, ei sitä traditionaalista perheenperustamista ja perinteen jatkamista.

Itsekkyys, sekö on aikamme tauti? Minäminä ajattelu rosameriläistyyliin hallitsee, ei yhteiskunnan jatkuvuuden ajattelu. Oma pesä, ei kansa. Minä, ei me.

Vaikka saan tästä vihaa päälleni, sanon silti, että juuri naisten tulisi arvioida itseään ja omaa asennettaan yhteiskuntaa kohtaan tässä asiassa. Naisella mielestäni on velvollisuus huolehtia suvunjatkamisesta, vaikkei tämän velvollisuuden tarvitsekaan olla ristiriidassa naisten oikeuksien kanssa. Minusta naiset, feministien myötä, tekevät asiasta usein ristiriitaisia. Vähemmän vouhotusta tasa-arvokysymyksistä, enemmän ajattelua perheajatusta kohtaan. Siten naisetkin voisivat paremmin.

Puhut kyllä pelkkää peetä. Ei kyse ole itsekkyydestä, jos ei halua tehdä lapsia tilanteeseen, jossa niiden hyvälle hoidolle ja tulevaisuuden pohjustamiselle ei ole edellytyksiä. Olet skitsofreeninen, sillä samaan aikaan moitit lapsia tekemättömiä naisia, jotka ensin haluavat hyvä parisuhteen, koulutustaan vastaavan työn ja riittävän suuren asunnon. Mitta toisaalta moitit naisia, jotka haluaa lpsen, avikkei ole hyvää isäehdokasta tarjolla, ei koulutusta, ei työtä. Suoraan sanoen sulle ei kelpaa mikään naisen valittavissa oleva ratkaisu. Sulle kelpaa vain se, että naiselta vietäis valinnan mahdollisuus pois.

PS. Ei ole lasten etu, että nainen päättää uhrata oman elämänsä ja haudata kaikki omat toiveensa sen eteen, että tuuttaa liudan lapsia Suomea täyttämään ja tyytyy elämään epäelämää pelkkänä äitinä ja perheenemäntää täysin miehen armoilla ja ehdoilla. Tajuuksä, että ne syyt, miksei tällainen kiinnosta kaikkia naispuolisia ovat ihan samat , mikset itse ole koti-isänä ja elä naisen palkalla lapsia hoitaen.

Ei naisen tule haudata omia toiveitaan, mutta vanhemmilla on vastuu aina ajaa enemmän jälkeläistensä etua, kuin omaa etuaan. Jos tätä et ymmärrä, ihmettelen kovasti! Jos et et ole valmis ajamaan lastesi etua, älä hanki lapsia, pliis! :P

Mutta kysynkin, onko tosiaan lapsen etu, että nainen hankki lapsia sellaisen mieh kanssa, joka ei aio hoitaa osuuttaan isänä? Onko lasten etu, että nainen jättää tyäelämän ja heittäytyy loppuelämäkseen vain olemaan äiti? Mitä vittua olis tarkoitus tehdä sitten, kun lapset itsenäistyy ja tulee aikuisiksi? Sehän on tiedossa, että niin tulee käymään parissa vuosikymmenessä. Se lapst viisaasti alle kolmikymppisenä synnyttänyt äiti on itse tuoss vaiheessa alle viiskymppinen eli nykyisellä eliniällä olis vielä puolet elämää jäljellä. Sittenkö olis tarkoitus kotona kiillotella pöytähopeita kunnes rupee lastenlapset tarvitsemaan mummia? Tai tehdä jotain ihan surkeeta hanttihommaa, kun pudonnut työelämän kärryiltä kotiäitinä? Mä en vain näe tämän vanhentuneen mallin ja esimerkin tarjoamista sen paremmin tyttö- kuin poikalastenkaan edun mukaisena. Eikä sekään ole lasten etu, että koko perheen dynamiikka on vinoutunut siten, että äiti höösää kotona kaiken kaikkien puolesta isän ollessa suurimman osan ajasta jossain poissa. Että vain isä ansaitsee rahaa ja vain äiti pyyhkii pyllyjä. Edes kotihoito kouluikään saakka ei ole tutkimustenkaan mukaan lasten etu. Joissakin tapauksissa se voi olla suuri haitta. Ainoa asia, joka vähän tekee äidistä isää paremman hoitajan vauvalle, on imetys. Mutta eipä sitäkään pystytä todistamaan, että yli vuoden kestävä kotonaolo olisi tarpeen imetyksen hyötyjen varmistamiseksi.

Niin että täsmennäpäs hieman, mitä nyt ajat takaa. Mitä vanhempien (tai naisten) pitäisitehdä, jotta lapsen etu tulisi huomioiduksi? Mitä heidän pitäisi mielestäsi jättää tekemättä? Se on stavarmaa, ettei äidin uupuminen tai masentuminen ole lapsen etu. Eikä taida sekään olla, että addiktoituu äitiyteen siten, että on aina pakko hankkia uusi vauva hoivattavaksi, kun edellinen kasvaa leikki-ikäiseksi. Heittelet taas näitä tyhjiä vaatimuksiasi, mutta konkreettinen sisältö on jokseenkin tyhjä. Mikä se penäämäsi lapsen etu olisi?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - ma 27.06.2016, 12:46:35
                               ^
No nyt ne hanttihommat onkin sitten näemmä surkeita. ::)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ma 27.06.2016, 19:30:03
                               ^
No nyt ne hanttihommat onkin sitten näemmä surkeita. ::)

Kaikki sellaiset hommat, joita ei haluaisi tehdä, ovat surkeita hanttihommia. Jos on pitkään työelämän ulkopuolella, eikä kerrytä osaamista ja kokemusta, ei varmasti saa mitään toiveidensa duunia. Siksi on tyydyttävä surkeaan hanttihommaan. Vai luuletko, että monikin työnantaja arvostaa vuosien kotonaolon niin korkealle, että on valmis palkkaamaan juuri kotiäitikokemuksen nojalla uusia työntekijöitä vaativiin ja kivoihin tehtäviin? Varsinkin, kun lapsn eduksi olisi, että äidillä on korkea koulutus. Vaikka sitten oliskin lapsen kanssa kotona. Joten lapsen edun vuoksi naisen pitäisi kouluttaa itsensä pitkälle. Koulutusta vastaavan työn saaminen kotiäitivuosien jälkeen voi olla tiukassa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ma 27.06.2016, 19:36:37
Toopen kysymykset voisi pelkistää yhteen kysymykseen: Onko lapsen etu, että hän on olemassa?

Sitä pitää käydä kysymässä lapselta.

Toopen luettelemia ehtoja on niin paljon, että moni lapsi jäisi syntymättä, jos elettäisiin niiden mukaan.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: taneh - ti 28.06.2016, 01:28:54
Toopen kysymykset voisi pelkistää yhteen kysymykseen: Onko lapsen etu, että hän on olemassa?

Sitä pitää käydä kysymässä lapselta.

Toopen luettelemia ehtoja on niin paljon, että moni lapsi jäisi syntymättä, jos elettäisiin niiden mukaan.

Niinhän Toope haluaisikin olevan. Koska ihmisiä on jo tarpeeksi, ainoastaan valioiden tulisi lisääntyä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - ti 28.06.2016, 09:31:50

Koska ihmisiä on jo tarpeeksi, ainoastaan valioiden tulisi lisääntyä.

Mutta sehän saattaisi pysäyttää jo hyvään vauhtiin pääseen ihmiskunnan tyhmenemisen?

Kohti apinoiden planeettaa,
VA.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ti 28.06.2016, 14:15:56

Koska ihmisiä on jo tarpeeksi, ainoastaan valioiden tulisi lisääntyä.

Mutta sehän saattaisi pysäyttää jo hyvään vauhtiin pääseen ihmiskunnan tyhmenemisen?

Kohti apinoiden planeettaa,
VA.

Pahoin pelkään, että Toopen kriteereillä kävis päinvastoin ja tyhmistyminen entisestään kiihtyisi.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: pimpelis pompelis - ti 28.06.2016, 15:38:32
Toopen kysymykset voisi pelkistää yhteen kysymykseen: Onko lapsen etu, että hän on olemassa?

Sitä pitää käydä kysymässä lapselta.

Toopen luettelemia ehtoja on niin paljon, että moni lapsi jäisi syntymättä, jos elettäisiin niiden mukaan.

Niinhän Toope haluaisikin olevan. Koska ihmisiä on jo tarpeeksi, ainoastaan valioiden tulisi lisääntyä.

Miten niin tarpeeksi? Mihin tarkoitukseen tarpeeksi? Missä on tarpeeksi?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: taneh - ti 28.06.2016, 16:01:49
Toopen kysymykset voisi pelkistää yhteen kysymykseen: Onko lapsen etu, että hän on olemassa?

Sitä pitää käydä kysymässä lapselta.

Toopen luettelemia ehtoja on niin paljon, että moni lapsi jäisi syntymättä, jos elettäisiin niiden mukaan.

Niinhän Toope haluaisikin olevan. Koska ihmisiä on jo tarpeeksi, ainoastaan valioiden tulisi lisääntyä.

Miten niin tarpeeksi? Mihin tarkoitukseen tarpeeksi? Missä on tarpeeksi?

Tarkemmat tiedot asiasta saat Toopelta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ke 29.06.2016, 12:11:45
Pitäisiköhän silkka idioottimaisuuskin laskea seksuaalisuuden ongelmaksi.

"Sain muijalta kupan, mutta ei hätiämitiä kun se nainen oli NIIIIIIIN KAUNIS...!"

http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-2000001209444.html

Tutkijat näyttivät miehille kuvia naisista ja kysyivät, kuinka todennäköisesti he tahtoisivat käyttää näiden kanssa kondomia. Tulos löi tutkijat ällikällä, sillä miehet eivät tahtoneet käyttää kondomia kauniiden naisten kanssa, vaikka uskoivat, että näillä on naisilla saattaisi olla myös muita enemmän sukupuolitauteja.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - pe 01.07.2016, 21:56:06

Mutta kysynkin, onko tosiaan lapsen etu, että nainen hankki lapsia sellaisen mieh kanssa, joka ei aio hoitaa osuuttaan isänä?

Miksi tulee tehdä lapsia kusipäisten miesten kanssa, jos hyviäkin miehiä on tarjolla? Naiset haluavat "jänniä" miehiä, eivät välttämättä isäpotentiaaleja...

Niinhän Toope haluaisikin olevan. Koska ihmisiä on jo tarpeeksi, ainoastaan valioiden tulisi lisääntyä.

Noin en toki ole sanonut, vaikka totuuden siementä tuossa onkin. Göringin lapset valitsivat lapsettomuuden, koska eivät halunneet Göringejä lisää maailmaan.

Pahoin pelkään, että Toopen kriteereillä kävis päinvastoin ja tyhmistyminen entisestään kiihtyisi.

En kommenttiasi täysin ymmärrä, mutta hyväksyn sen. Koska minä hyväksyn kaikenlaisia mielipiteitä. Se on sitä suvaitsevaisuutta.

Luuletteko te, eräät, että yhteiskunta paranee vallattomalla suvunjatkamisella, vai sellaisella, jossa yhteiskunta jossain määrin pitää jöötä? Edes jonkinlaista moraalista arvomaailmaa ja kuria sille, miten jälkeläisiä saadaan. Ei ääliöliberalistinen vallattomuus hyvää yhteiskuntaa luo, jonkinasteista kuria niin sääntöjen kuin moraaliarvojenkin kautta yhteiskunta tarvitsee toimiakseen.

En minä kykene arvostamaan naista, joka tietoisesti hankkii lapsen ilman isää, minusta tuollainen on itsekäs kusipää-ämmä. En siis tuomitse yksinhuoltajaa, joka päätyy tilanteeseen esim. kusipääjätkän lähtiessä lätkimään. Mutta kantsii vähän miettiä tuota suvunjatkamista, itse kunkin. Hyvä vanhempi aina ajattelee lapsen etua, ei omaa etuaan tai yhteiskunnallista asemaansa. Sanovat rosameriläiset tms. mitä tahansa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 02.07.2016, 21:43:52
(https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/12400862_932652553485779_6673196957319635589_n.jpg?oh=6d7648a55a2d66ac978749a19a893bb8&oe=5804C1E2)

Tämänkin takia on seksielämäni näivettynyt, kun en oikein viitsisi kuksia kotonani. Ettei sitten tule sanomista.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ke 13.07.2016, 10:36:33
Puinen dildo? Ihan kiva idea, mutta eikö se ole liian kova?

http://nyt.fi/a1468291530494?ref=fb-share

Helsingin Vallilassa on alkuvuodesta asti valmistettu design-tuotetta, jonka toivotaan lyövän ulkomaillakin läpi kunnolla.

Valtion innovaatiokeskus Tekes käynnisti äskettäin projektin, jonka tarkoitus on auttaa kyseisen tuotteen kansainvälistä levitystä (virallisella kielellä kyse on ”konseptin kansainvälistymisen valmisteluhanke.”)

Niin että mikä se tuote on?

Puinen hieromasauva eli dildo.


Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - pe 05.08.2016, 19:37:13
Kantsii varmaan valita sellainen auto joka on jo jonkin aikaa ollut seisokissa, ettei tule palovammoja pakoputkesta...

https://www.stara.fi/2016/08/05/mies-harrasti-seksia-auton-kanssa-nylkytti-pakoputkea-keskella-tieta/

Osa ihmisistä saa voimakasta seksuaalista kiihotusta epätyypillisistä esineistä, asioista tai tilanteista. Netissä kiertää parhaillaan video, jolla nähdään autoa rakasteleva mies. Herra nylkyttää ajoneuvoa takaapäin. Auton kanssa seksihurjasteluun ryhtynyt mies ei tiedä, että häntä kuvataan.

Mies suorittaa seksuaalista tyydyttämistä auton pakoputken kanssa niin kauan, kunnes kuvaaja paljastaa hänet huudahduksella. Akti loppuu nolosti ja mies juoksee pois paikalta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - to 11.08.2016, 22:48:39
Wänk wänk sitten vaan.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/201113-vaestoliitto-nyky-suomen-seksitrendi-itsetyydytys-kumppanin-kanssa-seksi-jaa

Väestöliitto: Nyky-Suomen seksitrendi on itsetyydytys – ”Kumppanin kanssa seksi jää toteutumatta”
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Taha Islam - pe 12.08.2016, 10:15:14
Ja minulle nauretaan, kun sanon seksin olevan puolison oikeus ja masturboinnin heikentävän liittoa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - ma 22.08.2016, 23:19:30
Uutiset kertovat, että Yhdysvalloissa 16-vuotias (opetuksen kestäessä vähän vanhempi) koulupoika sai nuorelta naisopettajalta yksityistunteja sukupuolikasvatuksessa ja myöhemmin osavaltiolta kuuden miljoonan dollarin palkkion hyvästä oppimisesta.

https://www.washingtonpost.com/national/teen-who-fathered-teachers-baby-gets-6-million-from-school/2016/08/22/7ae34338-688f-11e6-91cb-ecb5418830e9_story.html

Käsiraudat opettajan ranteissa kuuluvat amerikkalaisten poliisivaltion alistamis- ja nöyryyttämismenetelmiin.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ma 22.08.2016, 23:44:58
Joskus tuntuu siltä, että nyky-yhteiskuntamme on hieman liikaa seksuaalikeskittynyt. Oliko se nyt niin kauheaa pari sukupolvea sitten, kun seksuaalisuus oli vähän salaista ja jänskää, eikä sitä pornoa, mitä nyt tungetaan joka tuutista? Homoja, anaalia, transsuja tms. ovat iltapäivälehdet pullollaan, miksi? Ei seksissä ole mitään jännittävää enää, jos sitä tulee joka paikasta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Laika - ti 23.08.2016, 18:55:51
Toopella seksuaalisuuden ongelmat kiteytyvät hänen kikkelinsä pieneen kokoon.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - to 25.08.2016, 09:27:25
(https://scontent-ams3-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/14067551_766367810171746_2817118930566865386_n.jpg?oh=6679e081d1001e4c6b63020c180d93b0&oe=583F0A49)

Leelian lepotuoli: Vältät tämän ikävän kokemuksen sillä että lopetat videoiden katselun kun olet jo vetänyt käteen...  :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - pe 26.08.2016, 09:53:50
Aikoinaan netissä yritin keskustella ajatuksestani että ihminen ei välttämättä osaisi paritella "omin päin oikein", jos ei hän ole saanut ympäristöstään minkäänlaista opetusta asiaan. Näkemykseni tyrmättiin hörö hörö -asenteella, miesten mielipide oli kutakuinkin samaa tyyliä kuin hölynpölyä oleva väite "kyllä luonto tikanpojan puuhun vetää". Tai no, tikanpojan kohdalla se voikin varmasti toimia, mutta ihmispojan kohdalla välttämättä ei.

Vaikken uskokaan jokaista räkäisellä naurulla höystettyä muka-itsestäänselvyyttä, olin silti kuin puulla päähän lyöty että kuinka saatanan typerä, ääliö ja idiootti ihminen voikaan seksitouhuissa olla. Tässä dokumentissa:

http://areena.yle.fi/1-3482068

...käsiteltiin prostituutiota Turkissa. 15-vuotiaana alalle pakotettu nainen kertoi että hänen asiakkaissaan on miehiä joista 1/3 fantasoi oman tyttärensä panemisesta. No, ei se vielä mitään. Se mikä minut pudotti sohvalta oli se seikka että koska Turkissa ei anneta minkäänlaista seksivalistusta, jotkut miehet yrittävät yhtyä naista napaan. Ja jos yhdynnästä ei tule verta, mies tappaa naisen, koska tämä ei ole neitsyt.

Ehkä paree sitten panna siihen napaan niin voimalla että tosiaan tulee verta.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - pe 26.08.2016, 22:48:05
Toopella seksuaalisuuden ongelmat kiteytyvät hänen kikkelinsä pieneen kokoon.

Näin en toki edellä sanonut, kritisoin vain sitä, että seksia tuputetaan joka paikasta nykyisin, ja ehkä vähän liikaa. Vähempikin riittäisi. Ei siinä ole mitään jännittävää enää, jos sitä tyrkytetään jo lehtien etusivuilla.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - la 27.08.2016, 09:59:33
Voisi olla jännittävää nähdä, miten turkkilainen panee Normaa napaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 27.08.2016, 10:03:39
Voisi olla jännittävää nähdä, miten turkkilainen panee Normaa napaan.

Toooosi jännittävää jos yletyn leipäveitsitelineeseen asti...

Ihmettelinkin tuolla foorumiarvosanoissa kun mainitsit hauskan alapääkommentin, että mikä ihme - et kai nyt sentään tuota napaan panemista tarkoita. Itse kun en oikein osaa nauraa räkättää sitä että naisia ihan oikeasti tapetaan sen takia että veri ei vuoda napaan tökkiessä... Mutta ilmeisesti sinulle kävi samalla tavalla kuin noille turkkilaisille miehille: oletat että naisen alapää on siinä öpaut navan kohdalla. Kaippa jos nainen ja mies seisovat vastakkain ja miehen seisokissa olevan elimen teppo osuu naista napaan, voi joku riemuidiootti niinkin kuvitella että ilmeisesti se on siihen napaan pantava.

Näin ollen ne jotka kuvittelevat että jollain perkeleen Sinisellä laguunilla toisiaan hässiskelevät lapsukaiset osuvat välittömästi oikeaan reikään voivat miettiä asian uusiksi. Ei se ole niin helppoa sitten kumminkaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - la 27.08.2016, 22:18:10
Seksihän on hauska asia, yhteiskunnan pornoistuminen ei sitä enää ole.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Rampsi - la 27.08.2016, 23:54:34
Mielestääni nimim. Toupe on oikissa koska Junmalaan kosto  Ei ole hauskoa.
meidän tulee kumartaa jan loppettaa lhufudogi esim. Poerno sillä Jumale Ei Pidä Pornosta seon Jumalan PILKKAA ja RANKAISU ON ARMOTOON!!
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 28.08.2016, 10:02:16
Jos joka suunnalta tursuava porno tai seksi tekee miehet niin apaattisiksi runkkareiksi että eivät käy enää naisten kimppuun, niin sittenhän siitä seksin pakkotuputuksesta on hyötyä. Minähän en toki mies ole, enkä tiedä millaisessa "jatkuvssa kiimassa" mies elää siihen asti kun ilmeisesti 40+ iässä kyllästyy täysin ja sen jälkeen pitää vaan muodon vuoksi kovaa uhoa, mutta muuta kovaa ei enää sitten löydykään. Mutta olettaisin että joillekin voi nuoremmallakin iällä käydä niin että yhteiskunnan pornoistuminen alkaa niin jurppia että piruuttaankin alkaa selibaattiin ja haistattaa pitkät jatkuvalle panon metsästykselle.

Suomessa on niin homogeeniset naismarkkinatkin että kuka niitä perkeleen pallinaamoja edes jaksaisi alvariinsa olla vikittelemässä. Yhtä kun olet pannut, niin se on sama kuin olisit pannut kymmentä - kaikki samannäköisiä naamataulunsa, meikkiensä ja typerien kampaustensa kanssa. (Minäkin olisin, jos meikkaisin ja minulla olisi niitä hemmetin kananpersekampauksia.)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - su 28.08.2016, 10:18:58

Suomessa on niin homogeeniset naismarkkinatkin että kuka niitä perkeleen pallinaamoja edes jaksaisi alvariinsa olla vikittelemässä. Yhtä kun olet pannut, niin se on sama kuin olisit pannut kymmentä - kaikki samannäköisiä naamataulunsa, meikkiensä ja typerien kampaustensa kanssa. (Minäkin olisin, jos meikkaisin ja minulla olisi niitä hemmetin kananpersekampauksia.)

On muuten jännä juttu, miten naiset muuttuvat aktin aikana kasvoista paljon enemmän toistensa näköisiksi kuin muulloin. Kauniit muuttuvat rumemmiksi ja rumat kauniimmiksi. Vielä jos on pikkuisenkin hämärää, niin ei paljon liioittele, kun sanoo suurinta osaa ihan toistensa näköisiksi.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 28.08.2016, 21:09:00
Ilmankos monet miehet ilmoittavat (netissä) lempiasennokseen takaapäin. Ei tarvitse tuijotella vosun pärstää.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ke 31.08.2016, 21:47:20
Jos joka suunnalta tursuava porno tai seksi tekee miehet niin apaattisiksi runkkareiksi että eivät käy enää naisten kimppuun, niin sittenhän siitä seksin pakkotuputuksesta on hyötyä. Minähän en toki mies ole, enkä tiedä millaisessa "jatkuvssa kiimassa" mies elää siihen asti kun ilmeisesti 40+ iässä kyllästyy täysin ja sen jälkeen pitää vaan muodon vuoksi kovaa uhoa, mutta muuta kovaa ei enää sitten löydykään. Mutta olettaisin että joillekin voi nuoremmallakin iällä käydä niin että yhteiskunnan pornoistuminen alkaa niin jurppia että piruuttaankin alkaa selibaattiin ja haistattaa pitkät jatkuvalle panon metsästykselle.

Mutta eikös se toisaalta olisi hauskempi ajatus, että seksuaalisuus olisi jotain vähän jänskää ajatusta, eikä sitä, mitä tosi-TV tuo naamalle koko ajan?

Lainaus
BB-Pirjo revaansa levittää tänä iltana, katsokaa kaikki! - Iltalehti (toki melkein vitsi, ei aito uutinen)

En minä seksuaalisuutta noin halua. Minusta sen tulisi olla pikkutuhmaa ja vähän jännittävää, ei median ja liberaalin yhteiskunnan tyrkyttämää pornoa. Jotkut voivat olla eri mieltäkin, mutta minä olen tätä mieltä. Siinä olen jopa islamistien kanssa samaa mieltä, että yhteiskunta pornoistuu liikaa. En sitä halua kieltää, mutta ehkä rajoittaa? ??? Liian pornoistuvaa yhteiskuntaa en pidä positiivisena, seksuaalisuutta toki itsekin haluan. Missä raja on...?

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ke 31.08.2016, 22:37:43
No, minä olen niin masentunut, apatisoinut ja varmaan jo (Luoja paratkoon) keski-ikäistynytkin, että olen tullut umpikyyniseksi seksin suhteen. (Umpi-kyy-ni-seksi, heh...) Minun puolestani koko touhun voisi vaikka kokonaan lopettaa. Jäisi muutama kiljukaula syntymättä ja tilaa enempi muille kusipäille joita on jo maailma väärällään.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - pe 16.09.2016, 14:01:09
Tuli vastaan juttu jota halutti vähän syvemmältä raaputtaa. Tämä ketju tuntui sopivalta tähän, vaikkei varsinaisesti ongelmista olekaan kyse.

Lainaus käyttäjältä: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016091622324132_ul.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511&utm_source=uusisuomi
Sairaanhoitaja paljasti rintansa ja antoi suuseksiä potilaalle - "tarjosin vain henkistä tukea"

Siinä on oikeaa kokonaisvaltaista hoitoa!

Eräs suosituimmista ammateista naisilla on sairaanhoitaja. Varmaan takana on ihan oikea auttamisen halu, mutta muitakin haluja on ehkä mukana.

Hyvin monet, minä mukaanlukien, kokee sairaanhoitajan mielikuvissaan seksikkääksi. Seksileikeissäkin naiset mielellään pukeutuvat hoitajiksi ja kumppaneillaan ei ole tästä pahaa sanottavaa.

Olisiko palstalla joku seksuaalisuuden moniosaaja joka voisi kertoa tämän sh-fantasian yleisyyden taustalla piilevät syyt?

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - pe 16.09.2016, 15:48:06
Oidipaalinen halu yhtyä hoivaavaan, äitimäiseen naiseen?

Itselleni tulee hoitsuista mieleen paiseet, verinäytteet ja muuta semmoista jota en pidä eroottisena. (En innostu lääkäreistäkään.)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 17.09.2016, 22:00:25
Oikein klassinen ongelma. (Oli pakko laittaa kun oli niin hulppeasti esitetty.)

(https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/14264108_10208398727658075_6848941857558310969_n.jpg?oh=c1d818cbe05047089437fa9ba958ab69&oe=583B413B)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - su 25.09.2016, 22:34:18
Tuollaiset voisi toki poistaakin foorumilta...?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 25.09.2016, 22:47:08
Miten vaan.

Verbaalisesti voisi tietty muotoilla että sekin on yksi seksuaalisuuden ongelma että joku luulee olevansa kova hanu ja vastapeluri ei koe.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - su 25.09.2016, 23:09:08
Ja jos tunneli on tarpeeksi suuri niin mikä tahansa juna tuntuu pieneltä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - su 25.09.2016, 23:27:44
Seksuaalisuudesta toki aina voidaan puhua asiallisestikin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Rampsi - su 30.10.2016, 20:13:19
Mielestäni nimimrkk Taivo on oikessa sillä meidän ei tule käsitellä sexiä SYNNILLISELLÄ TAVALLAsillä Jumalan rakaisuon KOVA!
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 30.10.2016, 22:34:18
No kiva kun edes Jumalan taholta on jotain kovaa tarjolla. Muussa tapauksessa haluaisin nähdä synnittömän tavan käsitellä seksiä. Vai oisko se sitten sitä että ei seiso eikä kostu, vaikka miten käsittelee. Seksiä siis, ei itseään.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - pe 18.11.2016, 10:46:12
Laitetaan vaikka tähän ketjuun, kun en viitsi uutta aloittaa, enkä odota mitään päiväkausia kestävää keskustelua. Kunhan vaan ihmettelen että mitenkähän tähänkin pitäisi suhtautua.

Nimittäin somessa ihmiset kauhistelivat sitä että olivat löytäneet saksankielistä aineistoa jossa neuvotaan lapsia seksuaalisuuden kanssa. Kuvia: pikkupoika onanoi sängyssään, poika tyydyttää toista poikaa käsin, pikkutyttö (pikku siinä mielessä että rinnat puuttuvat) tyydyttää itseään käsisuihkulla, lapset esittelevät genitaalejaan toisilleen. Mielestäni on ihan normaalia jos kuvat ällöttävät, koska se kertoo siitä ettei ole seksuaalista vetoa lapsiin, eikä halua ajatella lapsia siinä mielessä. Mutta ymmärrän toki että lapsikin on jo alkeellisella tavalla seksuaalinen olento niin että kun hän keskenään itsensä kanssa tutustuu kehoonsa, niin ei se ole "likaista" tai "rumaa". Rumaa siitä tulee vain jos aikuinen sekaantuu asiaan.

Pitääkö lapsille laatia oppaita että näin onanoit? En tiedä. Sen tietää että jos moinen opas osuu pedofiilin hyppysiin, niin hänellä on pian täys kiihko päällä. Mutta kyllähän kaikenlaisesta kiihotutaan, ja jos hän sitten kiihtyy itsekin vain keskenään, niin sama kai se.

Täytyy kyllä sanoa että olen helvetin tyytyväinen lapsettomuuteeni tämänkin asian osalta, koska on päässyt kuin koira veräjästä seksivalistusjuttujen kanssa lasten suhteen.

Minua kuitenkin kiinnostaa että mikä mahtaa olla nykytila Suomessa? 70-luvulla varmastikin oli kaikenlaista Minttu löytää klitoriksensa -kirjaa (vaikken niitä itse päätynytkään silloin näkemään, oletan kuitenkin että oli?) Mutta miten on nykyään? Olemmeko menossa johonkin ihme uusmoralistiseen suuntaan jossa seksivalistusta ei enää jaeta, oikeastaan kenellekään? Tietääkö kukaan isä tai äiti?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Kopek - pe 18.11.2016, 12:13:53
Niin oudolta kuin tällainen ajatus ehkä jonkin mielestä tuntuukin, minun mielestäni on helpompi puhua "niistä" asioista eri sukupuolta edustavan lapsen kanssa. En ole koskaan puhunut sanallakaan mistään tähän aihepiiriin liittyvästi poikani kanssa eikä ole tainnut puhua hänen äitinsäkään. Aihe on ollut jotenkin kuin luontainen tabu. Omien vanhempienikaan kanssa en asioista myöskään puhunut, mitä valotinkin jo keväällä kirjoittamissani pitkissä jutuissa (joihin olen kaavaillut kirjoittavani vielä kolmannen ja viimeisen osan). Varsinkin vanhemman tyttäreni kanssa keskustelemme lähes kaikesta asiaan liittyvästä. Hän kertoo intiimejä yksityiskohtia miesystävistään ja puuhistaan heidän kanssaan jne. Ja jos asia on poikkeuksellisen arkaluonteinen, käytämme kiertoilmaisuja ymmärtäen kuitenkin mistä on kyse. Tietyt sanat ovat perheessämme olleet aina ei-ei-ei ja ehdottomasti ei, mutta asioista voi silti keskustella, kun ei käytä niitä sanoja. Nuorempi tyttäreni ei ole aivan näin avoin.

En tiedä, onko se homokammoa vai mitä, mutta olen aina kokenut kiusalliseksi puhumisen miespuolisten henkilöiden kanssa seksistä ja siihen liittyvästä. Niin kiusalliseksi, että tällaisista asioista ei tuttavapiirissäni puhuta eikä ole koskaan puhuttu. Jotenkin jo pelkkä ajatus ällöttää. Jos näihin asioihin liittyen pitäisi käydä lääkärillä, kokisin naislääkärin vähemmän stressaavaksi vaihtoehdoksi. Jo pelkkä ajatus siitä, että toinen mies, vaikka vain lääkärin ominaisuudessa, kopeloisi minua, on äärimmäisen vastenmielinen. Miesten kanssa saunaan menemistäkin kartoin pitkään, mutta ensimmäisten uimahallikokemusten ja niiden sanoissa käymisen jälkeen olen hieman antanut periksi tässä asiassa. Kahdestaan jonkun miehen kanssa tai hyvin pienessä miesporukassa en kuitenkaan saunaan lähde vaan tilaisuuden pitää olla isompi ja sellainen, että kaikki käyvät saunassa. Eli massan mukana minäkin voin mennä.

Mitä tulee NB:n mainitsemaan saksalaiseen tapaukseen, niin en osaa ottaa kantaa siihen käytettävissä olevan (eli edellä lukemani) tiedon perusteella. Tulee vain mieleen, onko lapsi silloin yksin, jos joku aikuinen ottaa hänestä valokuvia. Ja riittääkö lapsen antama lupa kuvien julkaisemiseen, ja tunnistetaanko lapset kuvista ja niin edelleen.

En hyväksy lapsipornoa enkä pedofiliaa enkä muitakaan lapsiin liittyviä seksuaalisia perversiota sen enempää kuin oletettavasti muutkaan tällä foorumilla kirjoittavat. Tämä ajatus mielessä pitäen on ylipäätäänkin vaarallista kirjoittaa asiasta yhtään mitään, koska jo pelkkä kirjoittaminen voi antaa signaalin siitä, että kirjoittajaa kiinnostavat tällaiset asiat, mikä puolestaan voi herättää ajatuksen, että ahaa, miksihän....

Ei minua kiinnosta. Kirjoitinkin vain, koska Norma Bates nosti asian esille. Sen verran kuitenkin voin valottaa mielipiteitäni, että lapsipornoasiassa on ehkä menty jopa tarpeettoman pitkälle lakeja pilkuntarkasti tulkitsemalla. Lain mukaanhan alle 18 -vuotiasta henkilöä esittävä seksuaalisesti latautunut kuva on lapsipornoa, jonka hallussapidosta ja levittämisestä saa rangaistuksen. Laki johtaa hassuihin tilanteisiin. Kuvitellaan, esimerkiksi, että 15-17 -vuotias nuori ottaa omissa oloissaan kenenkään tietämättä ja näkemättä kännykkäkameralla kyseenalaisia kuvia itsestään. Hänhän syyllistyy välittömästi rikokseen, vaikka kukaan muu ei koskaan kuvia näkisi. Tämä ei liene ollut lainsäätäjien alkuperäinen ajatus ja tarkoitus.

Toinen oudolta tuntuva asia on se, että jotkut 1950-luvun ja 1960-luvun Playboy lehdessä olleet kuvat ovat nykylain mukaan lapsipornoa. Kuvattava kun ei ole vielä juhlinut 18-vuotispäiväänsä. Tällä hetkellä tuon ajan nuoret naiset ovat jo vanhoja naisia tai eivät enää elossa. Ketä ”lasta” tuollaisen 1950-luvun kuvan esille paneminen vahingoittaa. Eiväthän sen ajan kuvat edes olleet nykymittapuun mukaan pornografiaa vaan lievästi eroottissävyisiä kuvia. Ne kuitenkin täyttävät nykyisen lapsipornon määritelmän.

Koska tuollaisia Playboy -kuvia löytyy netistä, eikä niistä ole näyttänyt oikeusjuttuja nostetun, että asiaa niiden osalta katsotaan läpi sormien. Eiväthän mallit nimittäin lapsilta näytä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - pe 18.11.2016, 15:43:04
Äh perhana, unohtui mainita että noissa saksalaisissa seksiaapisissa oli siis piirroskuvia lapsista. Ne oli siis tarkoitettu lasten seksioppaiksi, kertomaan lapselle mitä keholla voi tehdä. Yksin ja yhdessä suoritettua (lasten keskinäistä) onanointia näemmä. Kovasti ne kuvat olivat suututtaneet porukoita somessa. En minäkään välttämättä edes piirroskuvin varutettua "räplää itseäsi" -kirjaa lapselle antaisi, mutta uskoisin ymmärtäväni sen hyvän tarkoituksen joka kirjojen laatijoilla on (ainakin omasta mielestään) ollut.

Mutta tarvitseeko lapsi jotain onanointiaapista? En näkisi ongelmaksi sitä että nuori aloittaa seksikokeilut liian varhain jos hänelle kerrotaan seksistä seikkaperäiseksi, enkä usko että lapsikaan välttämättä alkaa heti hinkkailla itseään sinne sun tänne jos näkee kuvan moisesta toiminnasta. Tulee vaan mieleen että eikö edes lapsuudessa tuommoiset jutut tai taipumukset saisi olla oman mielikuvituksen varassa, niin ettei aikuinen tunge siihen väliin iänikuisine neuvoineen? Ehkä sen verran neuvoo että älä sitten mitä tahansa tunge itseesi, ja pese kädet kun lopetat.

Itse en muista aikuisten kanssa keskustelleeni seksistä kuin joko anonyymina netissä taikka kahden kesken miehen kanssa. En välttämättä olisikaan erityisen innoittunut lässyttämään intiimejä asioitani jossain naisten porukassa livenä. En ole sillä tavalla rehvakas nainen, ja asetan parisuhteen varsinkin aina etusijalle, enkä ole mikään "naisheimoihminen" joka olisi henkisesti lähempänä oman sukupuolensa edustajia ja lopultakin henkisellä tasolla kuin muukalaiset konsanaan oman miespuolisen kumppaninsa kanssa. Kammottava ajatuskin. Jos en voi miehelle kertoa asioita kuin tyttöystävälle kertoisi, niin ei kiinnosta sellainen mies parisuhdemielessä.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 19.11.2016, 11:02:16
Sitten kun foorumin väki on runkkaillut kätensä toimintakyvyttömiksi, lieneekin tällainen linkki aiheellista opiskeltavaa:

http://creat.fi/masturbaatio-ilman-kasia/

En nyt ehdi tarkistamaan mitä vinkkejä sieltä löytyy, mutta onpahan tuossa nyt taltioituna pahemman päivän varalle.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Mjulkku - la 19.11.2016, 12:16:45
Nyt Reiskalle lisää vettä myllyyn.

Klamydia: https://www.youtube.com/watch?v=nhkhqkw6syM (https://www.youtube.com/watch?v=nhkhqkw6syM)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Chill Out - la 19.11.2016, 16:23:46

---
Yksi Uusi ylivertainen Design voisikin olla Finnish man, mr. Mjulkku Runkkaa, allways runking By Mjulkku
---

Reinholdille tiedoksi, että runkkaaminen on englanniksi "wank" tai "jerk off" tms., synonyymejä on paljon, mutta runking ei ole englanniksi ainakaan "runkata".

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Chill Out - la 19.11.2016, 16:49:12

---
Yksi Uusi ylivertainen Design voisikin olla Finnish man, mr. Mjulkku Runkkaa, allways runking By Mjulkku
---

Reinholdille tiedoksi, että runkkaaminen on englanniksi "wank" tai "jerk off" tms., synonyymejä on paljon, mutta runking ei ole englanniksi ainakaan "runkata".

 Thanks to you, dear Chill Out, it was my own personality english. (siis ite keksitty)

 I am so sorry, because, Jag är lite bättre med svenska språket.
...........

 Mutta kysyn nyt sinulta ihan suomeksi, että oletko samaa mieltä, että jäsen Mjulkun, kannattaisiko hänen runkata lähes yötä/päivää. ?

Siinähän on kuitenkin olemassa fyysistä terveysriskiä jos jonkinlaista, puhumattakaan päänsisäisistä ongelmista, jotka lisääntyvät, niin kuin nytkin hänellä on hyvin havaittu.

Mjulkusta en osaa sanoa. Nykytietämyksen mukaan runkkaaminen, ainakaan kohtuullisessa määrin, ei ole terveydelle haitaksi. Päinvastoin säännölliset siemensyöksyt ovat miehen paras ja itse asiassa ainoa turva eturauhassyöpää vastaan. Jos niihin ei ole tilaisuutta partnerin kanssa, runkkaaminen on varteenotettava vaihtoehto. Ylettömän runkkaamisen suurimmat terveydelliset haitat lienevät mielenterveydessä ja mahdollisissa peniksen hankaumissa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - la 19.11.2016, 17:18:37
Hauskaa, että on löytynyt aihe joka on Reiskallakin hanskassa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Hartsi - la 19.11.2016, 17:40:56
Hauskaa, että on löytynyt aihe joka on Reiskallakin hanskassa.

ROOSTER, jokin ja moni muukin muukin asia on hanskassani.

Tämä nyt vai oli tällä kohtaa ajankohtainen.

PS. Olen huomannut, että olet osaava ja simppeli eläjä, jatka samaan tahtiin. Plussat sulle
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - su 20.11.2016, 10:56:07
Mutta seksi on ihmisten välistä kanssakäymistä puhtaimmillaan. Ajatus robotin rakentamisesta seksikumppaniksi herättää paitsi pohjatonta kiinnostusta, myös suurta huolta, moraalista pahennusta ja jyrkkää vastustusta.

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1479446006145?jako=d172e46cbbb971c484f306ee3f39620c&ref=tf_iHSisboksi-artikkeli&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage

Eli ei ole mikään hyvä. Vuosisatoja jaksetaan jäkättää siitä ettei saa harrastaa seksiä ihan miten sattuu, kyttäillään ihmisten tekemisiä ja kenen-kanssa-olemisia, ja sitten kun ihmisen poistaa kuvioista toisen ihmisen ja yhtyy koneeseen, niin taas se mäkätys alkaa. Puhdastahan se on kun ei muita roiskeita tarvitse siivota kuin omiaan!

Ja mitä sitten jos raiskaaja raiskasi talossa, sinistä ja punaista - nimittäin robottia. Tietty tulee löytymään ääliöitä jotka raiskaavat oikean ihmisen ja väittävät että luulivat sitä robotiksi tai innostuivat robotin kanssa, mutta jos esim. television väkivaltaviihde manipuloisi ihmiset väkivaltaisiksi, niin johan tässä olisi murhattu toinen toisemme aikapäivää sitten joka iikka. Lässyttäminen siitä miten mies tahtoo valtaa naiseen voidaan taputella tasaiseksi sillä että naiset alkavat tekemään samaa. Kaikkihan haluavat valtaa kaikkien yli, jos eivät satu olemaan sitä harvinaista luonnetyyppiä joka haluaa vaan olla rauhassa.

Vaikka sitten sen robottinsa kanssa.

Itselleni olisi kyllä ehkä liian hämmentävää jos mutterikasa alkaa mussuttamaan jotain, että ehkä parempi realistisen näköinen nukke.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - su 20.11.2016, 16:50:43
Jotenkin tuntuu siltä, että toisten seksuaalisuuden kyttäilyn määrä on vakio. Nykyinen median innostus seksirikollisuudella mässäilyyn (ja myös esim. raiskauksen ja pedofilian määritelmän laventaminen, mistä seuraa myös ongelmia) tuntuu minusta välillä kompensaatiolta sille, ettei enää salavuoteilijoita saa häpäistä julkisesti. Pelkään pahoin, että olemme menossa kohti suvaitsemattomia ja säälimättömiä aikoja.

Sexboteista sen verran, että tuossa artikkelissa pidettiin ongelmallisena sitä, mikäli botit ovat vain miehille suunnattuja. Äkkiseltään kuitenkin tuntuu siltä, että heteromiesten tarpeita varten tehty nukke olisi kaikkein turvallisin vaihtoehto. Ei meinaan kuluisi kauaakaan, kun joku nörtinniljake uudelleenohjelmoisi jonkun Penetrator2-nuken tekemään hassunhauskoja raiskausjekkuja vihamiehilleen tai ihan vain satunnaisille ohikulkijoille. Ihan vaan silleen läpällä.



Muoks. Sen verran vielä, että nuket tulevat varmaan ainakin aluksi olemaan kalliita, eliitille suunnattuja vempeleitä. Ja todellinen seksinpuute vallitsee ihan jossain muualla kuin hyvin toimeentulevien parissa. Eli vähän luulen, että tuonkaan keksinnön siunaukset (jos sellaisia on) eivät tule parantamaan marginaaliryhmien asemaa, vaikka sellaista joskus esitetäänkin.

Ja ettei menisi liian vakavaksi, niin kuunnellaan laulu vuosikymmenten takaisesta Ruotsista: https://www.youtube.com/watch?v=uMyIGKx_ZMM

Osattiin sitä ennenkin...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Brutto - ma 21.11.2016, 06:54:23
Tuli vastaan juttu jota halutti vähän syvemmältä raaputtaa. Tämä ketju tuntui sopivalta tähän, vaikkei varsinaisesti ongelmista olekaan kyse.

Lainaus käyttäjältä: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016091622324132_ul.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511&utm_source=uusisuomi
Sairaanhoitaja paljasti rintansa ja antoi suuseksiä potilaalle - "tarjosin vain henkistä tukea"


Jos sama olisi tapahtunut Ruotsissa tai Suomessa, syytettynä olisi potilas. Hän tuskin muisti kysyä suostumusta suuseksiin ja rintojen katseluun.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - ma 21.11.2016, 09:32:45
Tuli vastaan juttu jota halutti vähän syvemmältä raaputtaa. Tämä ketju tuntui sopivalta tähän, vaikkei varsinaisesti ongelmista olekaan kyse.

Lainaus käyttäjältä: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016091622324132_ul.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511&utm_source=uusisuomi
Sairaanhoitaja paljasti rintansa ja antoi suuseksiä potilaalle - "tarjosin vain henkistä tukea"


Jos sama olisi tapahtunut Ruotsissa tai Suomessa, syytettynä olisi potilas. Hän tuskin muisti kysyä suostumusta suuseksiin ja rintojen katseluun.

Asia pitää ratkaista etukäteen. Omakantasovellukseen lisättävä elimenluovutuslupauksen rinnalle elimienkatselulupaus ja seksinvastaanottosopimus.

Sitten voisi perustaa myös deluxe-osastoja sairaaloihin joissa hoitoon sisältyy myös erikoishellä puoli. Lisävuorokausimaksusta olisi iltapalaksi mansikoita ja shamppanjaa.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - pe 25.11.2016, 01:15:04
Sitten kun foorumin väki on runkkaillut kätensä toimintakyvyttömiksi, lieneekin tällainen linkki aiheellista opiskeltavaa:

http://creat.fi/masturbaatio-ilman-kasia/

En nyt ehdi tarkistamaan mitä vinkkejä sieltä löytyy, mutta onpahan tuossa nyt taltioituna pahemman päivän varalle.

Tuollaisia juttuja Katja Ketut ja muut kovin arvostetut taiteilijat/kirjailija puhuvat, ja sitten ihmettelevät, miksei heitä oteta tosissaan. Syyttävät miehiä, kun kukaan ei osaa ymmärtää heitä, paitsi mariapetterssonien kaltaiset...Hyi saatana! :o
http://yle.fi/uutiset/3-9301498 (http://yle.fi/uutiset/3-9301498)

Tuollaiset otukset oikeasti halveksuvat miehiä siksi, etteivät viitsi lukea katjakettujen revakuvauksia, joita pitävät sivistyksen mittareina.

Kyllä minä ainakin lupaan lukea naiskirjailijoita, kun luovat jotain lukemisen arvoista. 8) Olen lukenutkin, mutten romaanipuolelta...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 25.11.2016, 08:30:14
Sitten kun foorumin väki on runkkaillut kätensä toimintakyvyttömiksi, lieneekin tällainen linkki aiheellista opiskeltavaa:

http://creat.fi/masturbaatio-ilman-kasia/

En nyt ehdi tarkistamaan mitä vinkkejä sieltä löytyy, mutta onpahan tuossa nyt taltioituna pahemman päivän varalle.

Tuollaisia juttuja Katja Ketut ja muut kovin arvostetut taiteilijat/kirjailija puhuvat, ja sitten ihmettelevät, miksei heitä oteta tosissaan. Syyttävät miehiä, kun kukaan ei osaa ymmärtää heitä, paitsi mariapetterssonien kaltaiset...Hyi saatana! :o
http://yle.fi/uutiset/3-9301498 (http://yle.fi/uutiset/3-9301498)

Siis millaisiin juttuihin sä nyt viittaat? Lainaamasi kommentin linkin mukaisiinko? Siinä puhuttiin täysin asiallisesti vammaisten ihmisten seksuaalisuudesta ja heidän vaikeuksistaan sitä toteuttaa.

Lainaus
Tuollaiset otukset oikeasti halveksuvat miehiä siksi, etteivät viitsi lukea katjakettujen revakuvauksia, joita pitävät sivistyksen mittareina.

Tämä on kyllä ihan tavattoman huvittava närkästyksen aihe, kun maailmassa on huomattava määrä mieskirjailijoiden seksipanotteisia kertomuksia kansien väliin laitettuna. Niitäkö sinä pidät sivistyksen mittareina? Niitäkö mielestäsi naisten pitäisi sivistyäkseen lukea? Sitten, kun nianen tekee täsmälleen samaa, mutta omasta naisen näkökulmastaan, niin pöyristytään. Taitaa olla pöyristyttävää lähinnä se, että nainen kehtaa asettaa naisen subjektiksi seksuaalisuudessa.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: socrates - to 01.12.2016, 19:53:02
Voikkaan, että seuraava suuri menestys alapäätuotteiden saralla on eräänlainen käänteinen Viagra eli pilleri, joka poistaa seksihalut joksikin aikaa. Toki se onnistuu hormoneilla nytkin, muttei nopeasti lyhyeksi aikaa ilman sivuvaikutuksia.

Käänteinen Viagra olisi näppärä tuote mitä erilaisimpiin tilanteisiin, joissa seksiä ei ole vähään aikaan näköpiirissä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - pe 02.12.2016, 08:45:02
Voikkaan, että seuraava suuri menestys alapäätuotteiden saralla on eräänlainen käänteinen Viagra eli pilleri, joka poistaa seksihalut joksikin aikaa. Toki se onnistuu hormoneilla nytkin, muttei nopeasti lyhyeksi aikaa ilman sivuvaikutuksia.

Käänteinen Viagra olisi näppärä tuote mitä erilaisimpiin tilanteisiin, joissa seksiä ei ole vähään aikaan näköpiirissä.

Jos sillä olisi lisäksi sellainen ominaisuus, että se keräisi niitä haluja ikäänkuin "pankkiin" josta ne sitten purkautuisivat kun antiViagrapillerien vaikutus loppuu, niin sille olisi kyllä varmasti kysyntää.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 02.12.2016, 08:49:29
Voikkaan, että seuraava suuri menestys alapäätuotteiden saralla on eräänlainen käänteinen Viagra eli pilleri, joka poistaa seksihalut joksikin aikaa. Toki se onnistuu hormoneilla nytkin, muttei nopeasti lyhyeksi aikaa ilman sivuvaikutuksia.

Käänteinen Viagra olisi näppärä tuote mitä erilaisimpiin tilanteisiin, joissa seksiä ei ole vähään aikaan näköpiirissä.

Jos sillä olisi lisäksi sellainen ominaisuus, että se keräisi niitä haluja ikäänkuin "pankkiin" josta ne sitten purkautuisivat kun antiViagrapillerien vaikutus loppuu, niin sille olisi kyllä varmasti kysyntää.

Sori, mutta tuo vaikutus kuulostaa - kovasti lyhyeen loppuvalta aktilta. Sellaiselta teinipojan innolta, josta ei lopulta tule yhtikäs mitään, kun homma on ohi ennen kuin alkoikaan. Ennenaikainen siemensyöksy on miesten varsin yleinen ongelma ja vaivaa n. viidesosaa miehistä. Tuskinpa sen lisäämiseen on suurta intoa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - pe 02.12.2016, 08:59:00
Voikkaan, että seuraava suuri menestys alapäätuotteiden saralla on eräänlainen käänteinen Viagra eli pilleri, joka poistaa seksihalut joksikin aikaa. Toki se onnistuu hormoneilla nytkin, muttei nopeasti lyhyeksi aikaa ilman sivuvaikutuksia.

Käänteinen Viagra olisi näppärä tuote mitä erilaisimpiin tilanteisiin, joissa seksiä ei ole vähään aikaan näköpiirissä.

Jos sillä olisi lisäksi sellainen ominaisuus, että se keräisi niitä haluja ikäänkuin "pankkiin" josta ne sitten purkautuisivat kun antiViagrapillerien vaikutus loppuu, niin sille olisi kyllä varmasti kysyntää.

Sori, mutta tuo vaikutus kuulostaa - kovasti lyhyeen loppuvalta aktilta. Sellaiselta teinipojan innolta, josta ei lopulta tule yhtikäs mitään, kun homma on ohi ennen kuin alkoikaan. Ennenaikainen siemensyöksy on miesten varsin yleinen ongelma ja vaivaa n. viidesosaa miehistä. Tuskinpa sen lisäämiseen on suurta intoa.

Hehhe. Voihan sen niinkin ymmärtää, toisaalta nuoruusiän kiihkon yhdistäminen aikuisiän kokemukseen saattaisi olla järisyttävä kokemus monelle.

Toisaalta, ei sellaista olekaan kuin ennenaikainen siemensyöksy. Puhtaasti miesnäkökulmasta akti on onnistunut kun itiöt lentävät.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 02.12.2016, 09:08:27
Voikkaan, että seuraava suuri menestys alapäätuotteiden saralla on eräänlainen käänteinen Viagra eli pilleri, joka poistaa seksihalut joksikin aikaa. Toki se onnistuu hormoneilla nytkin, muttei nopeasti lyhyeksi aikaa ilman sivuvaikutuksia.

Käänteinen Viagra olisi näppärä tuote mitä erilaisimpiin tilanteisiin, joissa seksiä ei ole vähään aikaan näköpiirissä.

Jos sillä olisi lisäksi sellainen ominaisuus, että se keräisi niitä haluja ikäänkuin "pankkiin" josta ne sitten purkautuisivat kun antiViagrapillerien vaikutus loppuu, niin sille olisi kyllä varmasti kysyntää.

Sori, mutta tuo vaikutus kuulostaa - kovasti lyhyeen loppuvalta aktilta. Sellaiselta teinipojan innolta, josta ei lopulta tule yhtikäs mitään, kun homma on ohi ennen kuin alkoikaan. Ennenaikainen siemensyöksy on miesten varsin yleinen ongelma ja vaivaa n. viidesosaa miehistä. Tuskinpa sen lisäämiseen on suurta intoa.

Hehhe. Voihan sen niinkin ymmärtää, toisaalta nuoruusiän kiihkon yhdistäminen aikuisiän kokemukseen saattaisi olla järisyttävä kokemus monelle.

Toisaalta, ei sellaista olekaan kuin ennenaikainen siemensyöksy. Puhtaasti miesnäkökulmasta akti on onnistunut kun itiöt lentävät.

Hmm. Miesnäkökulmaan sitten ei liity se, että pitäis välittää siitä, minne itiöt lentää? Että ehtiikö maaliinsa vai meneekö ns. harakoille? Ok.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - pe 02.12.2016, 09:18:21
Hmm. Miesnäkökulmaan sitten ei liity se, että pitäis välittää siitä, minne itiöt lentää? Että ehtiikö maaliinsa vai meneekö ns. harakoille? Ok.

Oivoi, miesnäkökulmaan liittyy niin valtavasti erilaista ettei sitä pysty kovin lyhyesti kertomaan. Tarvittaisiin erillinen miesnäkökulmatutkimus.

Olen taipuvainen yksinkertaistamaan asioita, siinä voi joskus lentää lapsenaihiot pesuveden mukana ja lukija saada väärän käsityksen kokonaiskuvasta.

Tuossa naisen ja miehen välisessä seksissä on eräs ongelma juuri tuo timing, se että onnistuttaisiin pamauttamaan huippu samaan aikaan. Luulen, ettei se ainakaan tilapäissuhteissa onnistu kuin tuurilla - se vaatii harjoitusta ja kumppanin tuntemista.

Toisaalta taas, jos huippujuttu tulisi aina ja helposti, siitä voisi osa kiihkosta lähteä ja hommasta tulisi rutiinivatkaamista.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 02.12.2016, 10:03:21
Hmm. Miesnäkökulmaan sitten ei liity se, että pitäis välittää siitä, minne itiöt lentää? Että ehtiikö maaliinsa vai meneekö ns. harakoille? Ok.

Oivoi, miesnäkökulmaan liittyy niin valtavasti erilaista ettei sitä pysty kovin lyhyesti kertomaan. Tarvittaisiin erillinen miesnäkökulmatutkimus.

Olen taipuvainen yksinkertaistamaan asioita, siinä voi joskus lentää lapsenaihiot pesuveden mukana ja lukija saada väärän käsityksen kokonaiskuvasta.

Tuossa naisen ja miehen välisessä seksissä on eräs ongelma juuri tuo timing, se että onnistuttaisiin pamauttamaan huippu samaan aikaan. Luulen, ettei se ainakaan tilapäissuhteissa onnistu kuin tuurilla - se vaatii harjoitusta ja kumppanin tuntemista.

Toisaalta taas, jos huippujuttu tulisi aina ja helposti, siitä voisi osa kiihkosta lähteä ja hommasta tulisi rutiinivatkaamista.

No jos ei ehdi oikeastaan mihinkään saakka ennenkuin koko homma on jo ohi, ei oikein rutiinivatkaamisestakaan voi puhua. Olen jopa kuullut, että kiihkon lopettaa se itiöiden matkaan saattaminen samontein. Mutta mitäs mää näistä naisen mitään ymmärrän. Tosin erittäin lyhyenlännän pituisen aktin harjoittelu vaatinee todellakin pitkää aikaa. Tai siis monen monta toistoa, kun itse actiontime on niin lyhyt.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - pe 02.12.2016, 10:22:07
Hmm. Miesnäkökulmaan sitten ei liity se, että pitäis välittää siitä, minne itiöt lentää? Että ehtiikö maaliinsa vai meneekö ns. harakoille? Ok.

Oivoi, miesnäkökulmaan liittyy niin valtavasti erilaista ettei sitä pysty kovin lyhyesti kertomaan. Tarvittaisiin erillinen miesnäkökulmatutkimus.

Olen taipuvainen yksinkertaistamaan asioita, siinä voi joskus lentää lapsenaihiot pesuveden mukana ja lukija saada väärän käsityksen kokonaiskuvasta.

Tuossa naisen ja miehen välisessä seksissä on eräs ongelma juuri tuo timing, se että onnistuttaisiin pamauttamaan huippu samaan aikaan. Luulen, ettei se ainakaan tilapäissuhteissa onnistu kuin tuurilla - se vaatii harjoitusta ja kumppanin tuntemista.

Toisaalta taas, jos huippujuttu tulisi aina ja helposti, siitä voisi osa kiihkosta lähteä ja hommasta tulisi rutiinivatkaamista.

No jos ei ehdi oikeastaan mihinkään saakka ennenkuin koko homma on jo ohi, ei oikein rutiinivatkaamisestakaan voi puhua. Olen jopa kuullut, että kiihkon lopettaa se itiöiden matkaan saattaminen samontein. Mutta mitäs mää näistä naisen mitään ymmärrän. Tosin erittäin lyhyenlännän pituisen aktin harjoittelu vaatinee todellakin pitkää aikaa. Tai siis monen monta toistoa, kun itse actiontime on niin lyhyt.

Optimi aktin kesto on sangen mielenkiintoinen asia. Kaikkein ikävimpiä tilanteita mitä voi sattua on jos piitkän ajan kuluttua toinen osapuoli sanoo mielipiteenään " lopeta jo". Siinä mennään jo sitten ihan vaan liikunnan puolelle.

Naisen pitäisi osata arvostaa miehen laukeamista kohtuullisessa ajassa, se kertoo myös kiihottuneisuudesta ja ihastuneisuudesta vastapuoleen.

Ilmeisesti tämä sopiva toiminnan aikaikkuna on niin tarkka, että kannattaa ensin yhdessä sopia homman kesto ennen aloitusta. Sitten vaan munakello esille ja siihen ohjelmoidaan haluttu aika. Suorituksen jälkeen voidaan sitten syytellä toinen toisiaan epäonnistuneesta ajoituksesta, tapahtui toisin kuin sovittiin.

Nainen syyttelee miestä herkästä laukeamisesta ennen aikojaan ja mies epäilee naista puolifrigidiksi kun mitään ei ala tapahtua, edes sovitussa ajassa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - pe 02.12.2016, 10:28:51
Hmm. Miesnäkökulmaan sitten ei liity se, että pitäis välittää siitä, minne itiöt lentää? Että ehtiikö maaliinsa vai meneekö ns. harakoille? Ok.

Oivoi, miesnäkökulmaan liittyy niin valtavasti erilaista ettei sitä pysty kovin lyhyesti kertomaan. Tarvittaisiin erillinen miesnäkökulmatutkimus.

Olen taipuvainen yksinkertaistamaan asioita, siinä voi joskus lentää lapsenaihiot pesuveden mukana ja lukija saada väärän käsityksen kokonaiskuvasta.

Tuossa naisen ja miehen välisessä seksissä on eräs ongelma juuri tuo timing, se että onnistuttaisiin pamauttamaan huippu samaan aikaan. Luulen, ettei se ainakaan tilapäissuhteissa onnistu kuin tuurilla - se vaatii harjoitusta ja kumppanin tuntemista.

Toisaalta taas, jos huippujuttu tulisi aina ja helposti, siitä voisi osa kiihkosta lähteä ja hommasta tulisi rutiinivatkaamista.

Samanaikainen huippu voi varmaan olla hieno homma jos kumpikin saa vain yhden orgasmin, mutta jos toinen on moniorgastinen ja toinen yksiorgastinen, niin mihin kohtaan se "samanaikainen" huippu sitten oikein tulisi sijoittaa? Jos ja hyvin todennäköisesti kun kerranlaukeava on miespuolinen osapuoli, niin jos hän laueta poksahtaa naisen ensimmäisen orgasmin kohdalla, niin se sitten niistä naisen muista orgasmeista koska pehmentyneestä peniksestä ei saa enää sellaista tukipohjaa mikä ainakin tietynlaisiin orgasmeihin on tarpeen. Puolipehmeä voi vielä osua kivasti juuri sinne minne pitääkin, mutta täysin pehmeästä ei ole mitään iloa. Pitääkö moniorgastisen naisen sitten vain hiplailla itse loput 2 - N orgasmiaan?

Omakohtaisesti pidin aikoinaan kun vielä seksiä harjoitin hyvänä systeeminä että sain itse omani (yleensä 3) orkkua ensin ja sitten vaihdettiin asentoa semmoiseen missä mies koki parhaaksi itse saada. Olihan se tietysti sitten rutinoitunutta, mutta laukeamistakuu oli.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - pe 02.12.2016, 10:36:19
Olen vähän ihmetellyt kokeneisuudella kehuskelua. Olisiko niin (kummallakin sukupuolella!) että kun ei se kroppa oikein näytä enää kauhean hemaisevalta, niin sitten pitää alkaa hehkuttelemaan kokeneisuudella. Jotkut nuoret miehet netissä ovat lähestyneet juurikin sillä idiksellä että minä vanhana akkana mahdan olla jotenkin kokenut. Tämä ärsyttää välillä, koska en ole mitenkään erityisen laajalla spektrillä seksuaalisuutta harjoittanut. En ole lesboillut, en harrastanut ryhmäseksiä. Enkä ole opiskellut mitään sirkustemppuja tai heittänyt voltteja. Se seksikeinu kyllä kiinnostaisi, mutta mihin senkin sitten ripustat. Kuusen oksaan korkealle vai, jos ei kotiin pysty?

Omassa testailussani en ole kyllä havainnut mitään eroa nuorten tai vanhojen välillä. Tosin nuorin johon olen sekaantunut on ollut 22 v (itse olin 27 v), niin ehkä minulta vain jäi väliin se teinien ähertäminen. Minulle on tullut mielikuva ettei ole miehen iästä kiinni että millainen hän on seksissä. Kovin on tuntunut yksilöllistä olevan. Eksieni kanssa sovin kokolailla välittömästi hyvin yhteen fyysisellä tasolla, vaikkei heillä ollut ollut läjäpäin naisia. Ekalla eksällä jopa oli ollut vain pari prostituoitua. En tiedä olivatko nämä jotain opettaneet... Useimmitenhan kai eivät opeta, koska haluavat vain rahat mahd. nop. lompsaan?

En minäkään koe että olisin jotenkin oppinut jotain matkan varrella. Koen että muuttuneet seksuaaliset aistimukseni juontuvat kropastani. Parikymppisenä laukesin vain kerran, kolmikymppisenä pääsin sitten moniorgastisuuden iloihin. Nelikymppisenä ei ole tullut mitään erityistä uutta, mutta toisaalta on ollut aika hiljaista seksirintamalla että ehken vain ole päässyt testailemaan miltä nykyään tuntuu. Jotkut naiset sanovat että vanhemmiten orkut lässähtävät. Joillekin niin ei käy. Aikamoiset arpajaiset ihmiselämässä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 02.12.2016, 11:33:20
Hmm. Miesnäkökulmaan sitten ei liity se, että pitäis välittää siitä, minne itiöt lentää? Että ehtiikö maaliinsa vai meneekö ns. harakoille? Ok.

Oivoi, miesnäkökulmaan liittyy niin valtavasti erilaista ettei sitä pysty kovin lyhyesti kertomaan. Tarvittaisiin erillinen miesnäkökulmatutkimus.

Olen taipuvainen yksinkertaistamaan asioita, siinä voi joskus lentää lapsenaihiot pesuveden mukana ja lukija saada väärän käsityksen kokonaiskuvasta.

Tuossa naisen ja miehen välisessä seksissä on eräs ongelma juuri tuo timing, se että onnistuttaisiin pamauttamaan huippu samaan aikaan. Luulen, ettei se ainakaan tilapäissuhteissa onnistu kuin tuurilla - se vaatii harjoitusta ja kumppanin tuntemista.

Toisaalta taas, jos huippujuttu tulisi aina ja helposti, siitä voisi osa kiihkosta lähteä ja hommasta tulisi rutiinivatkaamista.

No jos ei ehdi oikeastaan mihinkään saakka ennenkuin koko homma on jo ohi, ei oikein rutiinivatkaamisestakaan voi puhua. Olen jopa kuullut, että kiihkon lopettaa se itiöiden matkaan saattaminen samontein. Mutta mitäs mää näistä naisen mitään ymmärrän. Tosin erittäin lyhyenlännän pituisen aktin harjoittelu vaatinee todellakin pitkää aikaa. Tai siis monen monta toistoa, kun itse actiontime on niin lyhyt.

Optimi aktin kesto on sangen mielenkiintoinen asia. Kaikkein ikävimpiä tilanteita mitä voi sattua on jos piitkän ajan kuluttua toinen osapuoli sanoo mielipiteenään " lopeta jo". Siinä mennään jo sitten ihan vaan liikunnan puolelle.

Naisen pitäisi osata arvostaa miehen laukeamista kohtuullisessa ajassa, se kertoo myös kiihottuneisuudesta ja ihastuneisuudesta vastapuoleen.

Ilmeisesti tämä sopiva toiminnan aikaikkuna on niin tarkka, että kannattaa ensin yhdessä sopia homman kesto ennen aloitusta. Sitten vaan munakello esille ja siihen ohjelmoidaan haluttu aika. Suorituksen jälkeen voidaan sitten syytellä toinen toisiaan epäonnistuneesta ajoituksesta, tapahtui toisin kuin sovittiin.

Nainen syyttelee miestä herkästä laukeamisesta ennen aikojaan ja mies epäilee naista puolifrigidiksi kun mitään ei ala tapahtua, edes sovitussa ajassa.

Eiköhän tuossa kuviossa, jossa molempien energia menee toisen syyttelyyn, ole kaikki pielessä ja molemmissa ihan riittävästi vikaa pilamaan lupaavankin suhteen. Itse kyllä luulin - kaiketikin vallan väärin - että miehestäkin olis ihan hauskaa, että ehtii sentään vähän vaatteiden riisumista pidemmälle ennen kuin homma on ohi, mutta ehkä olin väärässä. Tiedä sitten, mihin silloin oikeestaan naista koko systeemissä tarvitaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - pe 02.12.2016, 18:01:36
Tiedä sitten, mihin silloin oikeestaan naista koko systeemissä tarvitaan.

Minulla on selvä käsitys siitä, mutta sinun mielestäsi ilmeisesti miestä ei tarvita, Duracell-sauva paristoineen kestää riittävän kauan, eikä ole niin herkkä häiriöille kuin ihmismies.

Ilmeisesti rakastelu on sinun mielestäsi enemmän tekninen suoritus jonka hyvyyttä mitataan mm. kellolla. Onnea vaan parisuhteisiin.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - pe 02.12.2016, 23:15:40
Hmm. Miesnäkökulmaan sitten ei liity se, että pitäis välittää siitä, minne itiöt lentää? Että ehtiikö maaliinsa vai meneekö ns. harakoille? Ok.

Väitätkö, ettei naiskirjailijoilla, varsinkin nykyisin, naisen seksuaalisuus ole se asia, josta kirjoittavat. Minusta se näyttää olevan trendiaihe!

Eivät mieslukijat tietenkään halua katjakettujen tai vaginamonologien kaltaisia juttuja lukea, HYI SAATANA!

Olen minä lukenut naishistorioitsijoita ja politiikan tutkijoita, vaikka vähemmistönä ovatkin miehiin verrattuna. Aiheet kiinnostavat, ei se sukupuoli. Miksi pitää tehdä sukupuolesta asiaa, jos aihetta ei ole?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - pe 02.12.2016, 23:51:34
Tiedä sitten, mihin silloin oikeestaan naista koko systeemissä tarvitaan.

Minulla on selvä käsitys siitä, mutta sinun mielestäsi ilmeisesti miestä ei tarvita, Duracell-sauva paristoineen kestää riittävän kauan, eikä ole niin herkkä häiriöille kuin ihmismies.

Ilmeisesti rakastelu on sinun mielestäsi enemmän tekninen suoritus jonka hyvyyttä mitataan mm. kellolla. Onnea vaan parisuhteisiin.

On sulla erikoisen herkkä loukkaantumaan tuo mielesi. Mitäs ryhdyit selittämään, miten miehelle kaikkia tarvittava on saavutettu, vaikka kyse olisi ennenaikaisesta siemensyöksystä. Että sitäpidempää kestävyyttä voi tarvita vain hänen naiskumppaninsa. Jos tolla linjalla lähtee asiasta keskustelemaan, on jokseenkin huvittavaa vetää hernettä nenuun, kun samaan tapaan takaisin jutellaan. Ihan kuule ite aattelin, että ehkä se miehenkin mielestä on silleen pikkasen palkitsevaa, jos kumppanin kanssa ehtii hitusen yhessäkin naatiskella. Ennen kuin tulee ja homma on sitten siinä. Mutta kun sulla oli tave kertoa, että naisten toiveet nyt on vain naisten toiveita, jotka miehen silmissä on sekä turhia että näköjään myös kohtuuttomia. Sitäkin ihan pikkasen aattelin, että sen suvunjatkamisen kannalta olis miehen syytä kestää ihan pikkasen pidempään, jotta saa ne itiönsä itämään. Ettei lakanoille ruiki. Mutta kai se on pelkää naisten hapatusta koko halu jälkeläisiin. Miehelle riittää, että tulee.

Ps. Ihan on kuule parisuhde hyvällä mallilla. Ollut jo kolmekymmentä vuotta. Paljoo pidempää ei olis millään vielä ehtinyt, kun on vasta viiskymppinen. Mun elämässä siis parisuhde on vain yksikössä puhuttava asia. Tietenkin voi olla, että ne seuraavat kolmekymmentä vuotta on vähemmän onnellisia. Mutta sanoisin, että keskimääräisen avioliiton hajoamisnopeuden suhteen, voin väittää ennemminkin olevani jo nyt aikasen onnistuneella puolella.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: drontti - la 03.12.2016, 00:39:35

Optimi aktin kesto on sangen mielenkiintoinen asia.

Jos ajatellaan luonnonoloja savannilla, niin osapuolet eivät edes tiedä akteista seuraavan jälkeläisiä. Tuo seuraus kuitenkin ratkaisee paljon. Jos uros on salamannopea, itiöt ryöppyävät savannille jo ennen oikean suunnan löytymistä. Jos taas uros on liian hidas, naaras voi kyllästyä ja häipyä, tai joku toinen uros tai petoeläin voi keskeyttää toimen, ja jälleen itiöt joutuvat hukkaan.

Jälkeläistuoton sanelema optimi lienee, että uros on naarasta nopeampi muttei salamannopea.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Renttu - la 03.12.2016, 03:11:50
No silleen aikuisten oikeasti naaraalla ei ole hirveesti vaihtoehtoja, laukesipa uros liian nopeesti tai hitaasti.

Naaraan strategia on pyrkiä ohjaamaan urosten käyttäytymistä siten, että se tuottaisi myös naaraille (Edes ajoittaista) fyysismielihyvää.

Ei se oo aina helppoa. :)
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 03.12.2016, 09:59:38
Intiassa naiset opettavat tyttärilleen seksitekniikoita. Se on jännä että muuten on niin siveä maa ja sovitut avioliitot, ja sitten kuitenkin tuo. Mutta onhan siinä järkeä; helpommin sietää muiden valitsemaa siippaa, jos edes sängyssä on kivaa. En tiedä miten laaja repertuaari naisilla on plakkarissaan avioon astuessaan, mutta ainakin muistan lukeneeni että naisille opetetaan ns. lypsäminen, eli se miten vaginan/lantionpohjan lihaksilla puristellaan miehen penistä.

Jos miehet olisivat liian hätäisesti laukeavia, moisessa puristelussa ei olisi mitään mieltä. Joko sitä ei ehtisi tehdä, tai sillä saisi miehen laukeamaan liian nopeasti. Olisiko sitten niin että jotain muitakin juttuja opetetaan, sellaisia jotka pidentävät aktia? Ja sitten kun nautinto on saavutettu ja ei jaksa enempää, tarvitaan kikka jolla päättää hommeli.

Varmasti on luonnonlahjakkuuksia joilta seksi sujuu kuin leikiten, ja jotkut ihmiset kertakaikkiaan vaan haluavat jättää kaiken ihan arpajaisiksi ja mennä "luomuna" niin että sitä sitten saa sitä sun tätä, mutta en näe että seksi olisi jotenkin "ala-arvoisempaa" mikäli ihmiset funtsailevat sitä teknistäkin puolta. Loppujen lopuksi se kuitenkin on liikuntaa, ja jos liikuntaan harrastava ihminen jaksaa hioa tekniikkaansa loputtomiin vaikkapa ihan vaan golf-mailan heilautuksessa, niin minkä takia sänkypuolen aktiviteetti pitäisi jättää täysin hunningolle? Ja turha jäkättää että mies vaatii tai nainen vaatii, mikseivät hitto vie molemmat voi tehdä oman osansa, eivätkä odottaa että kaikki tulee valmiina eteen kuin illallinen Manulle, vai miten se yksi sanonta menikään.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - la 03.12.2016, 10:04:25
Tiedä sitten, mihin silloin oikeestaan naista koko systeemissä tarvitaan.

Minulla on selvä käsitys siitä, mutta sinun mielestäsi ilmeisesti miestä ei tarvita, Duracell-sauva paristoineen kestää riittävän kauan, eikä ole niin herkkä häiriöille kuin ihmismies.

Ilmeisesti rakastelu on sinun mielestäsi enemmän tekninen suoritus jonka hyvyyttä mitataan mm. kellolla. Onnea vaan parisuhteisiin.

On sulla erikoisen herkkä loukkaantumaan tuo mielesi. Mitäs ryhdyit ...

Minulla on sipiläismäisen herkkä nahka silloin kun sanomisiani yritetään vääristellä ja taivutella johonkin sellaiseen suuntaan mihin en halua. Silloin voin pikkuisen terävöittää palautetta. Toisaalta, jos olisi oikein paksu ja kova nahka niin silloin ei tarvitsisi selkärankaa, keho pysyisi ryhdissään muutenkin.

Onnea hyvän parisuhteen johdosta. Toivottavasti jatkokin menee liukkaasti ja staminaa on riittävästi.

Ja miehellesi terveisiä ja jaksamisia. Toivottavasti hän ei ole pelkästään kauhusta kankea. "Seksi alkaa nyt, haluttu kesto 8 minuuttia - toimikaa". Tiedä mistä tuollainen mielikuva tuli mieleen, tuskin vastaa todellisuutta. Halutessasi voit kertoa yksityiskohtaisemmin ja totuudenmukaisemmin, NormaB-tyyliin, uskon että lukijoita kyllä kiinnostaa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 03.12.2016, 10:08:41
 ;D

Ja muistetaan sitten että Normalle haluttu kesto on 15 min, eli olen vieläkin vaativampi...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - la 03.12.2016, 10:10:53

Optimi aktin kesto on sangen mielenkiintoinen asia.

Jos ajatellaan luonnonoloja savannilla, niin osapuolet eivät edes tiedä akteista seuraavan jälkeläisiä. Tuo seuraus kuitenkin ratkaisee paljon. Jos uros on salamannopea, itiöt ryöppyävät savannille jo ennen oikean suunnan löytymistä. Jos taas uros on liian hidas, naaras voi kyllästyä ja häipyä, tai joku toinen uros tai petoeläin voi keskeyttää toimen, ja jälleen itiöt joutuvat hukkaan.

Jälkeläistuoton sanelema optimi lienee, että uros on naarasta nopeampi muttei salamannopea.

Erittäin hyvin sanottu. Olisiko niin, että eläimillä joilla naaraista on suorastaan ylitarjontaa, tai petouhka on hyvin suuri, on myös lyhyimmät aktit?

Miten muuten kaloilla on järjestetty tuo orgasmipuoli, tuntuu että ne vain vippaavat alkusolulimansa jonnekin ilman suurempia ruumiillisia hyvänolontunteita. Henkisesti voivat tuntea ehkä paljonkin.

Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 03.12.2016, 10:19:10
Tiedä sitten, mihin silloin oikeestaan naista koko systeemissä tarvitaan.

Minulla on selvä käsitys siitä, mutta sinun mielestäsi ilmeisesti miestä ei tarvita, Duracell-sauva paristoineen kestää riittävän kauan, eikä ole niin herkkä häiriöille kuin ihmismies.

Ilmeisesti rakastelu on sinun mielestäsi enemmän tekninen suoritus jonka hyvyyttä mitataan mm. kellolla. Onnea vaan parisuhteisiin.

On sulla erikoisen herkkä loukkaantumaan tuo mielesi. Mitäs ryhdyit ...

Minulla on sipiläismäisen herkkä nahka silloin kun sanomisiani yritetään vääristellä ja taivutella johonkin sellaiseen suuntaan mihin en halua. Silloin voin pikkuisen terävöittää palautetta. Toisaalta, jos olisi oikein paksu ja kova nahka niin silloin ei tarvitsisi selkärankaa, keho pysyisi ryhdissään muutenkin.

Onnea hyvän parisuhteen johdosta. Toivottavasti jatkokin menee liukkaasti ja staminaa on riittävästi.

Ja miehellesi terveisiä ja jaksamisia. Toivottavasti hän ei ole pelkästään kauhusta kankea. "Seksi alkaa nyt, haluttu kesto 8 minuuttia - toimikaa". Tiedä mistä tuollainen mielikuva tuli mieleen, tuskin vastaa todellisuutta. Halutessasi voit kertoa yksityiskohtaisemmin ja totuudenmukaisemmin, NormaB-tyyliin, uskon että lukijoita kyllä kiinnostaa.


Vai että sinun sanomisiasi on vääristelty? Voitko lainata sen kohdan tekstistäni, jossa selitin, miten miehen velvollisuus on ajoittaa hommansa keollontarkasi? Kun multa meni ohi kokonaan tämä vaatimus. Mä nimittäin pohdin alunperin asiaa täysin miehen omalta kannalta. Sitten sinä valistit minua, että olen ymmärtänyt ihan väärin, sillä miestä ei sinun mukaasi kiinnosta se, ehtiikö ollenkaan varsinaisesti naisen kanssa mitään tekemäänkään, kunhan vain saa lastin lentämään. Ihan sama minne.  Ajalliseen kestoon kommentoin muuten vain sitä, että mikäli kesto per kerta on kovasti lyhyt, tarvitaan varmaan tuhoton määrä toistoja, jotta harjoitteluun saadaan riittävästi aikaa. Tästä sitten ilmeisesti kehittelit omassa päässäsi jonkun hämärän vaatimuksen miehille. Tai sitten jostain muusta. Mistäs noista sun aatelmistas selvän ottaa. Voinet valaista asiaa itse, jotta minkäs lausahduksen sä luit vaatimuksena miehille.

Mieheni muuten jostain kumman syystä diggailee sitä, jos molemmilla tuntuu olevan kivaa ja nautinnollista. On se outo kaveri. Että tuntee itse nauttivansa enemmän, jos toinenkin nauttii. Mutta sun mielestä siis tällainen ei ole miehelle tyypillistä, vaan mies on kiinnostunut vain siitä, että itse pääsee huippuun. Tehokasta tietty on, jos se tapahtuu nopeasti. Voi sitten siirtyä sujuvasti muihin puuhiin.

PS. Edelleen minusta olet tavattoman prinsessana loukkaantunut vain ja ainoastaan siitä, että sulle vastattiin samaan tyyliin, jota itse käytit. Ei pidä lasketella, jos vauhti pelottaa.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - la 03.12.2016, 10:36:34
Tiedä sitten, mihin silloin oikeestaan naista koko systeemissä tarvitaan.

Minulla on selvä käsitys siitä, mutta sinun mielestäsi ilmeisesti miestä ei tarvita, Duracell-sauva paristoineen kestää riittävän kauan, eikä ole niin herkkä häiriöille kuin ihmismies.

Ilmeisesti rakastelu on sinun mielestäsi enemmän tekninen suoritus jonka hyvyyttä mitataan mm. kellolla. Onnea vaan parisuhteisiin.

On sulla erikoisen herkkä loukkaantumaan tuo mielesi. Mitäs ryhdyit ...

Minulla on sipiläismäisen herkkä nahka silloin kun sanomisiani yritetään vääristellä ja taivutella johonkin sellaiseen suuntaan mihin en halua. Silloin voin pikkuisen terävöittää palautetta. Toisaalta, jos olisi oikein paksu ja kova nahka niin silloin ei tarvitsisi selkärankaa, keho pysyisi ryhdissään muutenkin.

Onnea hyvän parisuhteen johdosta. Toivottavasti jatkokin menee liukkaasti ja staminaa on riittävästi.

Ja miehellesi terveisiä ja jaksamisia. Toivottavasti hän ei ole pelkästään kauhusta kankea. "Seksi alkaa nyt, haluttu kesto 8 minuuttia - toimikaa". Tiedä mistä tuollainen mielikuva tuli mieleen, tuskin vastaa todellisuutta. Halutessasi voit kertoa yksityiskohtaisemmin ja totuudenmukaisemmin, NormaB-tyyliin, uskon että lukijoita kyllä kiinnostaa.


Vai että sinun sanomisiasi on vääristelty? Voitko lainata sen kohdan tekstistäni, jossa selitin, miten miehen velvollisuus on ajoittaa hommansa keollontarkasi? Kun multa meni ohi kokonaan tämä vaatimus. Mä nimittäin pohdin alunperin asiaa täysin miehen omalta kannalta. Sitten sinä valistit minua, että olen ymmärtänyt ihan väärin, sillä miestä ei sinun mukaasi kiinnosta se, ehtiikö ollenkaan varsinaisesti naisen kanssa mitään tekemäänkään, kunhan vain saa lastin lentämään. Ihan sama minne.  Ajalliseen kestoon kommentoin muuten vain sitä, että mikäli kesto per kerta on kovasti lyhyt, tarvitaan varmaan tuhoton määrä toistoja, jotta harjoitteluun saadaan riittävästi aikaa. Tästä sitten ilmeisesti kehittelit omassa päässäsi jonkun hämärän vaatimuksen miehille. Tai sitten jostain muusta. Mistäs noista sun aatelmistas selvän ottaa. Voinet valaista asiaa itse, jotta minkäs lausahduksen sä luit vaatimuksena miehille.

Mieheni muuten jostain kumman syystä diggailee sitä, jos molemmilla tuntuu olevan kivaa ja nautinnollista. On se outo kaveri. Että tuntee itse nauttivansa enemmän, jos toinenkin nauttii. Mutta sun mielestä siis tällainen ei ole miehelle tyypillistä, vaan mies on kiinnostunut vain siitä, että itse pääsee huippuun. Tehokasta tietty on, jos se tapahtuu nopeasti. Voi sitten siirtyä sujuvasti muihin puuhiin.

PS. Edelleen minusta olet tavattoman prinsessana loukkaantunut vain ja ainoastaan siitä, että sulle vastattiin samaan tyyliin, jota itse käytit. Ei pidä lasketella, jos vauhti pelottaa.

Nyt sinä jatkat vain mielikuviesi syöttämistä muka minun  mielipiteinäni. Ja minä prinsessana tietysti ärsyynnyn yhä enemmän.

Missä olen tarkkaan ottaen väittänyt ettei miehiä kiinnosta naisen nautinnot?

Jos nainen haluaa ja saa orgasmin, kertooko se mielestäsi väistämättä siitä ettei hän välitä yhtään miltä miehestä tuntuu? Mieti sitä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - la 03.12.2016, 12:03:58

Optimi aktin kesto on sangen mielenkiintoinen asia.

Jos ajatellaan luonnonoloja savannilla, niin osapuolet eivät edes tiedä akteista seuraavan jälkeläisiä. Tuo seuraus kuitenkin ratkaisee paljon. Jos uros on salamannopea, itiöt ryöppyävät savannille jo ennen oikean suunnan löytymistä. Jos taas uros on liian hidas, naaras voi kyllästyä ja häipyä, tai joku toinen uros tai petoeläin voi keskeyttää toimen, ja jälleen itiöt joutuvat hukkaan.

Jälkeläistuoton sanelema optimi lienee, että uros on naarasta nopeampi muttei salamannopea.

Sinun äitisi tuli raskaaksi itiöistä, kun hän alkoi odottaa sinua. Ei kannata mennä sienimetsään. ellei halua tulla raskaaksi.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 03.12.2016, 18:51:19
Tiedä sitten, mihin silloin oikeestaan naista koko systeemissä tarvitaan.

Minulla on selvä käsitys siitä, mutta sinun mielestäsi ilmeisesti miestä ei tarvita, Duracell-sauva paristoineen kestää riittävän kauan, eikä ole niin herkkä häiriöille kuin ihmismies.

Ilmeisesti rakastelu on sinun mielestäsi enemmän tekninen suoritus jonka hyvyyttä mitataan mm. kellolla. Onnea vaan parisuhteisiin.

On sulla erikoisen herkkä loukkaantumaan tuo mielesi. Mitäs ryhdyit ...

Minulla on sipiläismäisen herkkä nahka silloin kun sanomisiani yritetään vääristellä ja taivutella johonkin sellaiseen suuntaan mihin en halua. Silloin voin pikkuisen terävöittää palautetta. Toisaalta, jos olisi oikein paksu ja kova nahka niin silloin ei tarvitsisi selkärankaa, keho pysyisi ryhdissään muutenkin.

Onnea hyvän parisuhteen johdosta. Toivottavasti jatkokin menee liukkaasti ja staminaa on riittävästi.

Ja miehellesi terveisiä ja jaksamisia. Toivottavasti hän ei ole pelkästään kauhusta kankea. "Seksi alkaa nyt, haluttu kesto 8 minuuttia - toimikaa". Tiedä mistä tuollainen mielikuva tuli mieleen, tuskin vastaa todellisuutta. Halutessasi voit kertoa yksityiskohtaisemmin ja totuudenmukaisemmin, NormaB-tyyliin, uskon että lukijoita kyllä kiinnostaa.


Vai että sinun sanomisiasi on vääristelty? Voitko lainata sen kohdan tekstistäni, jossa selitin, miten miehen velvollisuus on ajoittaa hommansa keollontarkasi? Kun multa meni ohi kokonaan tämä vaatimus. Mä nimittäin pohdin alunperin asiaa täysin miehen omalta kannalta. Sitten sinä valistit minua, että olen ymmärtänyt ihan väärin, sillä miestä ei sinun mukaasi kiinnosta se, ehtiikö ollenkaan varsinaisesti naisen kanssa mitään tekemäänkään, kunhan vain saa lastin lentämään. Ihan sama minne.  Ajalliseen kestoon kommentoin muuten vain sitä, että mikäli kesto per kerta on kovasti lyhyt, tarvitaan varmaan tuhoton määrä toistoja, jotta harjoitteluun saadaan riittävästi aikaa. Tästä sitten ilmeisesti kehittelit omassa päässäsi jonkun hämärän vaatimuksen miehille. Tai sitten jostain muusta. Mistäs noista sun aatelmistas selvän ottaa. Voinet valaista asiaa itse, jotta minkäs lausahduksen sä luit vaatimuksena miehille.

Mieheni muuten jostain kumman syystä diggailee sitä, jos molemmilla tuntuu olevan kivaa ja nautinnollista. On se outo kaveri. Että tuntee itse nauttivansa enemmän, jos toinenkin nauttii. Mutta sun mielestä siis tällainen ei ole miehelle tyypillistä, vaan mies on kiinnostunut vain siitä, että itse pääsee huippuun. Tehokasta tietty on, jos se tapahtuu nopeasti. Voi sitten siirtyä sujuvasti muihin puuhiin.

PS. Edelleen minusta olet tavattoman prinsessana loukkaantunut vain ja ainoastaan siitä, että sulle vastattiin samaan tyyliin, jota itse käytit. Ei pidä lasketella, jos vauhti pelottaa.

Nyt sinä jatkat vain mielikuviesi syöttämistä muka minun  mielipiteinäni. Ja minä prinsessana tietysti ärsyynnyn yhä enemmän.

Missä olen tarkkaan ottaen väittänyt ettei miehiä kiinnosta naisen nautinnot?

Jos nainen haluaa ja saa orgasmin, kertooko se mielestäsi väistämättä siitä ettei hän välitä yhtään miltä miehestä tuntuu? Mieti sitä.


"Toisaalta, ei sellaista olekaan kuin ennenaikainen siemensyöksy. Puhtaasti miesnäkökulmasta akti on onnistunut kun itiöt lentävät." Vastaus #527
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - la 03.12.2016, 18:55:17

"Puhtaasti miesnäkökulmasta ennenaikainen siemensyöksy ei ole ongelma."

Tuo on puhtaasti feministinäkökulma! Ja tietysti samaa puppua kuten muukin ns. uusfeminismi.

TS.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Brutto - la 03.12.2016, 19:26:04
;D

Ja muistetaan sitten että Normalle haluttu kesto on 15 min, eli olen vieläkin vaativampi...

Jessus, mikä maraton! Siinähän joutuu miettimään veneen tervausta moneen kertaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - la 03.12.2016, 19:58:56

"Puhtaasti miesnäkökulmasta ennenaikainen siemensyöksy ei ole ongelma."

Tuo on puhtaasti feministinäkökulma! Ja tietysti samaa puppua kuten muukin ns. uusfeminismi.

TS.

Syytä Roosteria. Mä en näin sanonut. Tosin tuo oli muistista vedetty versio ja sen alkuperäisen korjasin sitten tilalle. Mutta aikasen samahan se on: "Puhtaasti miesnäkökulmasta akti on onnistunut, kun itiöt lentää." Tiedä sitten, mitä Rooster tykkää analyysistäsi, että hän edustaa mielipiteessään uusfeminismistä puppua. Jotenkin nimimerkki viittaisi hieman toisenlaiseen identifioitumiseen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 03.12.2016, 22:31:08
;D

Ja muistetaan sitten että Normalle haluttu kesto on 15 min, eli olen vieläkin vaativampi...

Jessus, mikä maraton! Siinähän joutuu miettimään veneen tervausta moneen kertaan.

Ja kuitenkin eräskin pidempiaikainen tuttavuuteni kysyi että "saatko aina noin äkkiä", koska hänen aiempi naisensa oli tarvinnut tunnin työskentelyn. Kyllä me ihmiset ollaan niin erilaisia. Noh, jossain vaiheessa olen saanut äkimpääkin. Silloin kun minulla oli vielä seksielämää ja jos piti olla pari kolme viikkoa ilman, laukesin parissa minuutissa. En tiedä olisiko se sitten hätähousuisimpien miehen mielestä ideaali aika.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - to 08.12.2016, 21:27:46
Yksi seksuaalisuuden ongelma mielestäni on että mennään siihen perushömpötykseen että mies muka on dominoivampi tai ennenkaikkea: että hänen kuuluu olla dominoivampi seksissä. Olen kyllästymiseen asti lukenut netistä itseäni nuorempien naisten juttuja siitä miten he ovat subeja ja blaa blaa. Mikä helvetti naisia oikein vaivaa nykyään? Onko tämä joku sukupolvijuttu? 80-luvun nuorena minulle ei ole koskaan tullut mieleenkään että minun jotenkin kuuluisi passiivisesti vain odotella että mies puuhastelee kehoni kanssa mitä nyt puuhastelee ja mahdollisesti siinä sitten toimittaa minulle orkut (tai todenäköisemmin ei, koska olen tottunut siihen että orgasmin eteen minun pitää itsekin tehdä jotain eikä vaan odotella Kuuta nousevaa). En mitään niin vihaa seksissä kuin sitä että naisen pitäisi olla passiivinen. Tai että minun pitäisi. Pthyi!

http://www.voice.fi/suhteet/jokaisen-miehen-tulisi-harrastaa-seksia-toisen-miehen-kanssa-auttaisi-ymmartamaan-naisia-135787

Muotisuunnittelija Tom Ford kertoi vuonna 2004 GQ-lehden haastattelussa olevansa sitä mieltä, että jokaisen miehen tulisi olla yhdynnässä toisen miehen kanssa edes kerran elämässään. Hän neuvoi tuolloin, että akti kannattaisi hoitaa jonkun sellaisen kanssa, josta pitää.

- Se on täysin luonnollista, ei se tunnu niin erilaiselta, Ford mietiskeli tuolloin.

Nyt Ford on kommentoinut asiaa jälleen. Hän seisoo sanojensa takana ja perustelee niitä sillä, että miehet ymmärtäisivät naisia paremmin, mikäli he joskus olisivat yhdynnässä.
- Naisen asema seksissä on todella haavoittuva ja passiivinenkin. Vaikka seksiin olisi suostunut vapaaehtoisesti, liikutaan siinä aina todella yksityisillä alueilla ja se tuntuu todella henkilökohtaiselta, Ford selittää.

Fordin mukaan miehet saattaisivat oppia ymmärtämään naisia paremmin, mikäli heille valkenisi kuinka paljon sillä, että toinen sukupuoli on hallitsevassa asemassa seksuaalisesti, on merkitystä laajemmassakin konseptissa.


Mutta tietenkin se että seksi on tasavertaista tosiaan edellyttää sitä että miehellä ei ole ns. diivamunaa, eli sellaista johon ei voi luottaa pätkääkään.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 17.01.2017, 12:11:30
Kohta pannaan robottia:

http://m.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/asiantuntija-ensimmaiset-seksirobotit-tulevat-markkinoille-tana-vuonna-syyta-varautua-myos-avioliittoihin/6266376

Uhkakuva somesta:

Robotti saa jonku viruksen ja repii kyrväksen irti. Siinä sitä taas oltais. Kiva mennä johonki sairaalan päivystyksee robottivaimon kans mikä on räjähtäny haaroille.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: hibiscus - ti 17.01.2017, 12:18:51
Kohta pannaan robottia:

http://m.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/asiantuntija-ensimmaiset-seksirobotit-tulevat-markkinoille-tana-vuonna-syyta-varautua-myos-avioliittoihin/6266376

Uhkakuva somesta:

Robotti saa jonku viruksen ja repii kyrväksen irti. Siinä sitä taas oltais. Kiva mennä johonki sairaalan päivystyksee robottivaimon kans mikä on räjähtäny haaroille.

Onko rasismiagendasi lisäksi tarkoituksenasi levittää rakkailla some-lainoillasi ja linkeilläsi Jatkumolle viruksia?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Brutto - ti 17.01.2017, 12:47:53
Kohta pannaan robottia:

http://m.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/asiantuntija-ensimmaiset-seksirobotit-tulevat-markkinoille-tana-vuonna-syyta-varautua-myos-avioliittoihin/6266376

Uhkakuva somesta:

Robotti saa jonku viruksen ja repii kyrväksen irti. Siinä sitä taas oltais. Kiva mennä johonki sairaalan päivystyksee robottivaimon kans mikä on räjähtäny haaroille.

Miesrobottien kohdalla lähes yhtä paha uhkakuva olisi, että niillä on se diivamuna.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ti 17.01.2017, 12:57:07
Kohta pannaan robottia:

http://m.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/asiantuntija-ensimmaiset-seksirobotit-tulevat-markkinoille-tana-vuonna-syyta-varautua-myos-avioliittoihin/6266376

Uhkakuva somesta:

Robotti saa jonku viruksen ja repii kyrväksen irti. Siinä sitä taas oltais. Kiva mennä johonki sairaalan päivystyksee robottivaimon kans mikä on räjähtäny haaroille.

Miesrobottien kohdalla lähes yhtä paha uhkakuva olisi, että niillä on se diivamuna.

Tai patterisyöppö. Minulla on jo hiiri joka sohottaa tuon tuostakin minne sattuu, kun aina siitä on patterit loppu.  :(
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ti 17.01.2017, 22:56:00
Kurtisaaneja ja prostituoituja aina on olemassa, koska on kysyntää. Rattopoikiakin on, vaikka kysyntä olisi vähäisempää.

Seksirobotti on ensimmäisiä innovaatioita noista ihmistyyppisistä roboteista, koska noille on kysyntää.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Brutto - ke 18.01.2017, 13:49:35


Mutta tietenkin se että seksi on tasavertaista tosiaan edellyttää sitä että miehellä ei ole ns. diivamunaa,

Tai naisilla ns. diivapillua. Pahimmat ongelmat syntyvät yleensä silloin, kun diivamuna kohtaa diivapillun. Mikään ei onnistu silloin. Asetelma on kuitenkin tässä tapauksessa hyvinkin tasavertainen.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ke 18.01.2017, 13:56:52
Kohta pannaan robottia:

http://m.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/asiantuntija-ensimmaiset-seksirobotit-tulevat-markkinoille-tana-vuonna-syyta-varautua-myos-avioliittoihin/6266376

Uhkakuva somesta:

Robotti saa jonku viruksen ja repii kyrväksen irti. Siinä sitä taas oltais. Kiva mennä johonki sairaalan päivystyksee robottivaimon kans mikä on räjähtäny haaroille.

Miesrobottien kohdalla lähes yhtä paha uhkakuva olisi, että niillä on se diivamuna.

Tai patterisyöppö. Minulla on jo hiiri joka sohottaa tuon tuostakin minne sattuu, kun aina siitä on patterit loppu.  :(

Hah. Sen sijaan, että kumppanilla "on päänsärkyä" oliskin "patterit lopussa". On tää niin! Koskaan ei ole hyvä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - ke 18.01.2017, 14:13:28
Pellepelottomat täytyy laittaa askaroimaan asian kimpussa. Ehkä aurinkokenno varmistaisi rajattoman panoenergian saannin, mutta toisaalta kauhean monet tykkäävät puuhastella nimenomaan pimeässä... Seksirobon pitäisi siis rönöttää aina välillä valossa latautumassa ja yhdellä latauksella pitäisikin sitten löytyä sitä kykyä ja staminaa pitkään.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Brutto - ke 18.01.2017, 14:22:54
Pellepelottomat täytyy laittaa askaroimaan asian kimpussa. Ehkä aurinkokenno varmistaisi rajattoman panoenergian saannin, mutta toisaalta kauhean monet tykkäävät puuhastella nimenomaan pimeässä... Seksirobon pitäisi siis rönöttää aina välillä valossa latautumassa ja yhdellä latauksella pitäisikin sitten löytyä sitä kykyä ja staminaa pitkään.

Veivattava vieterivetoinen olisi toimintavarma.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Safiiri - ke 18.01.2017, 14:38:40
Pellepelottomat täytyy laittaa askaroimaan asian kimpussa. Ehkä aurinkokenno varmistaisi rajattoman panoenergian saannin, mutta toisaalta kauhean monet tykkäävät puuhastella nimenomaan pimeässä... Seksirobon pitäisi siis rönöttää aina välillä valossa latautumassa ja yhdellä latauksella pitäisikin sitten löytyä sitä kykyä ja staminaa pitkään.

Veivattava vieterivetoinen olisi toimintavarma.

Eiks meillä jo ole sellainen?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - ke 18.01.2017, 14:41:55

Veivattava vieterivetoinen olisi toimintavarma.

Eiks meillä jo ole sellainen?

Tarkoitatko Axel Smithiä? Tunnin pituisia videoita....

SF.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Brutto - ke 18.01.2017, 16:00:04
Pellepelottomat täytyy laittaa askaroimaan asian kimpussa. Ehkä aurinkokenno varmistaisi rajattoman panoenergian saannin, mutta toisaalta kauhean monet tykkäävät puuhastella nimenomaan pimeässä... Seksirobon pitäisi siis rönöttää aina välillä valossa latautumassa ja yhdellä latauksella pitäisikin sitten löytyä sitä kykyä ja staminaa pitkään.

Veivattava vieterivetoinen olisi toimintavarma.

Eiks meillä jo ole sellainen?

Meillä ei. Kokeilin googlata mutta löysin vain höyrykäyttöisen. Siinä on kyllä pienen kaksion ikkunat huurussa mikäli sellaisen laittaa sisälle puksuttamaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Toope - ke 18.01.2017, 21:41:17
Hah. Sen sijaan, että kumppanilla "on päänsärkyä" oliskin "patterit lopussa". On tää niin! Koskaan ei ole hyvä.

Seksirobotti voi sanoa, että pitää päästä lataamoon, koska en kestä sinua.

Raivarin jälkeen Gigantista uusi ropotti...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: ROOSTER - to 19.01.2017, 09:00:24
Pellepelottomat täytyy laittaa askaroimaan asian kimpussa. Ehkä aurinkokenno varmistaisi rajattoman panoenergian saannin, mutta toisaalta kauhean monet tykkäävät puuhastella nimenomaan pimeässä... Seksirobon pitäisi siis rönöttää aina välillä valossa latautumassa ja yhdellä latauksella pitäisikin sitten löytyä sitä kykyä ja staminaa pitkään.

Akkutekniikan nopean kehittymisen ansiosta panoenergiaa on saatavilla ihan riittävästi roboteille. Esim. sähköpolkupyörät painelevat akuilla menemään jo helposti 50 km. Jos oletetaan robotin energiankulutukseksi sama, niin vaativammallekin kuluttajalle tuollaiset pari tuntia panopalveluntarjontaa pitäisi riittää.

Luultavasti voitelu tulee olemaan suurempi ongelma kuin akunkesto. Inhimillisyyden puute tunnepuolella voi aiheuttaa heikkoutta luistossa joten jonkinlainen voitelujärjestelmä pitää integroida panorobottiin. Myös R2D2:n lievä tekohikoilu ja puhina, sekä pikku pieru aina silloin tällöin, lisäisi realistisuutta. Uutuutena seksiin voisi tuoda napakat genitaalialueiden satunnaiset sähköiskut, ne toisivat mukavaa lisäjännitettä sessioihin. Masokismin maksimitaso olisi tietysti oltava säädeltävissä.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Brutto - to 19.01.2017, 09:25:07
Pellepelottomat täytyy laittaa askaroimaan asian kimpussa. Ehkä aurinkokenno varmistaisi rajattoman panoenergian saannin, mutta toisaalta kauhean monet tykkäävät puuhastella nimenomaan pimeässä... Seksirobon pitäisi siis rönöttää aina välillä valossa latautumassa ja yhdellä latauksella pitäisikin sitten löytyä sitä kykyä ja staminaa pitkään.

Akkutekniikan nopean kehittymisen ansiosta panoenergiaa on saatavilla ihan riittävästi roboteille. Esim. sähköpolkupyörät painelevat akuilla menemään jo helposti 50 km. Jos oletetaan robotin energiankulutukseksi sama, niin vaativammallekin kuluttajalle tuollaiset pari tuntia panopalveluntarjontaa pitäisi riittää.

Norma on kertonut, että 15 minuuttia riittää. Mutta ilmeisesti robotista revitään täydet tehot koko siltä ajalta, mikä asettaa lisähaastetta akkujen kapasiteetille.

Lainaus
Luultavasti voitelu tulee olemaan suurempi ongelma kuin akunkesto. Inhimillisyyden puute tunnepuolella voi aiheuttaa heikkoutta luistossa joten jonkinlainen voitelujärjestelmä pitää integroida panorobottiin. Myös R2D2:n lievä tekohikoilu ja puhina, sekä pikku pieru aina silloin tällöin, lisäisi realistisuutta. Uutuutena seksiin voisi tuoda napakat genitaalialueiden satunnaiset sähköiskut, ne toisivat mukavaa lisäjännitettä sessioihin. Masokismin maksimitaso olisi tietysti oltava säädeltävissä.

Inhimillisyyttä voisi yrittää lisätä ohjelmoimalla roboon muutaman erilaisen esileikkiohjelman ja panostamalla erityisesti robotin ulosantiin. Käyttäjä voisi valita mieltymystensä mukaan vaikkapa italiankieliset lemmenvalat, suomalaista kännimölinää tai vaikkapa saksankielisen kiroilun. Nykyaikaan sopisi hyvin myös arabiaksi lausutut solvaukset ryyditettynä valikoiduilla otteilla koraanista.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Vanha aatami - to 19.01.2017, 11:41:43
.....Nykyaikaan sopisi hyvin myös arabiaksi lausutut solvaukset ryyditettynä valikoiduilla otteilla koraanista.

Monikulttuurisuuden hengessä roboja voisi olla useampikin.

SF.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - to 19.01.2017, 13:06:06
Sepä olisikin paskempi paikka kun sadorobottiin tulisi joku oikosulku ja jäisi vaikkapa tamppaamaan masokisti-ihmistä rivakalla otteella piiskalla yhteen ja samaan kohtaan. Härskemmistä akteista puhumattakaan.
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Rampsi - to 19.01.2017, 22:21:01
Voitta tulla varmaksi koska http://m.iltalehti.fi/ulkomaat/201701192200056274_ul.shtml
tämäntapauksinen negerraiskaaja tulee loppumaan!
miksi neekeri raiskaa?
neekerillä on ollut yli jo satavuotta sopeuta ja silti raigaa! Miksi?
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: Norma B - la 21.01.2017, 10:42:51
Omat kokemukseni eivät tue väitettä. Pääasiassa olen yhtynyt hoikahkoihin miehiin, mitä nyt eksät tietysti pulskistuivat vuosien varrella (joka ei lisännyt kestokykyä entuudestaan millään tavalla, eikä ollut tarviskaan, kun oli riittävä). Ainoastaan yhden kohdalla olen ollut tyytymätön kestoon (ja itseasiassa kokoonkin). Ja siihen aikaan kun aloin lukemaan netistä jankutusta että se on muka se normaali tilanne että mies tulee öpaut kolmessa minuutissa, iski tietysti hysteria että tämmöisiäkö alkaa vastaan lompsimaan tuon tuostakin. Ja kuitenkin senkin jälkeen on ollut jälleen ilo nauttia hitaammista. Että jos olen kaikki neurootikot ja herkkikset vetänyt puoleeni, niin onneksi edes myös kestävämmät. Ei niin pahaa jottei jotain hyvääkin.

https://www.metropoli.net/rakkaus-ja-seksi/tallainen-mies-kestaa-sangyssa-pidempaan-piirteen-nakee-jo-ulkonaosta/

Tuoreessa miehistä suorituskykyä mitanneessa tutkimuksessa saatiin selville, että miehen vatsan koosta näkee, miten pitkään hän kestää yhdynnässä ennen laukeamista. Tulos yllätti tutkijat, sillä kunto ei vaikuttanut asiaan, vaan rasva. Tutkimuksessa tukevammat miehet kestivät sängyssä pidempään kuin hoikat miehet.

Minä kun en koe ns. kaskelottimiehiä millään tavalla eroottisesti viehättävinä, minun on turha sinne sänkyyn semmoisen kanssa lähteä vaikka olisikin takuuvarma vartti. Eihän siellä pysty olemaan edes minuuttia jos ei koko touhusta kostu millään tavalla, kun ei tunne himoa...
Otsikko: Vs: Seksuaalisuuden ja seksin ongelmat (nro 1)
Kirjoitti: urogallus - la 21.01.2017, 10:52:11
Muistan lukeneeni, että pulleat naiset saavat enemmän ja helpommin orkkuja ja nauttivat muutenkin enemmän seksistä kuin hoikat. Omat kokemukset aiheesta ovat ristiriitaisia.

Selvästi laihat nuoret